Siltojen katkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi Ukrainan sodassa ja niinpä Krimin silta on yhä pystyssä, koska Saksa ei ole halunnut kärjistää tilannetta eikä ole antanut Ukrainalle Taurus-ohjuksia, jolla silta saataisiin romahtamaan.
Sillan katkaiseminen oli haasteellista myös talvisodan aikaan. 13.2.1940 yrittivät uljaat neuvostolentäjät katkaista yli synkän Kymenvirran rakennetun sillan Heinolan kaupungissa ja melkein siinä onnistuivatkin. Todella läheltä piti, sillä heinolalaisen kaupunkilegendan mukaan iso ehkä 500-kiloinen miinapommi olisi viistosti suhahtanut sillan kannen ja kaiteen välistä, ainoastaan pyrstö on hipaissut kaidetta ja jättänyt siihen kuvasta näkyvän arven.
Kuvasta voisi päätellä, ettei isokaan pommi putoa suoraan vaan liitää viistosti. Tosin eräs asiantuntija oli kuitenkin sitä mieltä, ettei pommi ole pudonnut sillan ja sen kaiteen välistä, vaan että kaiteen vaurion on aiheuttanut räjähtäneen pommin lennättämä sirpale.
Kaupunkilegendan mukaan pommi kyseinen pommi räjähti vasta Kymenvirran pohjassa, jossa ainakin hyvän tarinan mukaan on tapauksen jäljiltä syvä monttu vieläkin. Muistelen, että sillan lähellä olisi vettä peräti 17 metriä, mutta itse kuitenkin uskon syvänteen syntyneen jääkauden vaikutuksesta tuhansia vuosia sitten eikä talvisodan pommin vaikutuksesta.
Luin pääesikunnan propagandaosaston palveluksessa olleen kustannusjohtaja Untamo Utrion toimittamasta
kirjasta Taistelu eetterissä silminnäkijäkertomuksen
tuosta talvisodan pommituksesta, jolla yritettiin Heinolan silta katkaista. Sillä kertaa pommikone uhrasi peräti kaksi kallista pommia
kaupunkiin, mutta kallis silta kuitenkin säästyi. Muistelen sillan rakentamisen maksaneen köyhälle Suomelle 1920-luvulla peräti valtion vuosibudjetin neljänneksen verran.
Vähän ennen jatkosodan virallista alkua juhannuksena -41 pommituksen tuhot olivat sitten paljon pahemmat. Pommituksessa kuoli 16 heinolalaista siviiliä ja laskujeni mukaan noin 18 neuvostoliittolaista sotilaslentäjää, koska Heimo Lampi, Eero Kinnunen ja Jorma Sarvanto ampuivat alas kuusi konetta kaupungin pommittamiseen osallistuneesta 18 pommikoneesta. Yksi juhannuspommeista osui Heinolan tuomiokunnan arkistoon, joka asia tiettävästi ilahdutti monia paikkakuntalaisia suuresti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti