Olen juhannuksen kunniaksi keskittynyt eri lähteissä suomalaisen iskelmälyriikan historiaan ja suuri yllätys löytyi Juhana Unkurin jutusta Ydin-lehdessä. En nimittäin ole tullut ajatelleeksi, että luonnollisesti maamme iskelmälyriikan keskeinen vaikuttaja Kerttu Mustonen on Kuopion tyttöjä, vaikkakin hän jo vuodenikäisenä muutti perheensä mukana Nurmekseen.
Kerttu Mustonen oli kulttuurisukua, koska hän on Mustosia, kuten esimerkiksi Eino Leino ja voimamies Boogie Mustonen ja hänen äitinsä Hanna oli nuorena töissä Minna Canthin liikkeessä ja niinpä Minna Canth on Kerttu Mustosen kummitäti.
Teoston listoilta löytyy peräti 563 Kerttu Mustosen sanoitusta, joista kauneimmat ovat On elon retki näin, Liljankukka, Siks oon mä suruinen, Sä muistatko metsätien ja Sulle kauneimman lauluni laulan. Mustonen käytti myös salanimeä J. Kukkonen ja tämä seikka saa minut epäilemään, etteivät välttämättä kaikki Suonenjoki-taustaisten Jussi Kukkosen ja Jouko Kukkosen tekstit olekaan heidän kynistään lähtöisin vaan Kerttu Mustosen kynästä.
Tosin sukutarinan mukaan mielestäni kaunein suomelainen tango Kesäinen muisto on varmasti mandoliinivirtuoosi Jouko Kukkosen kappale. Tämä sävelmähän soi sen tangoelokuvan taustalla, jolle on jostain syystä harhaanjohtavasti annettu nimeksi Onnen maa.
Kuopio on pronssisten muistolaattojen kaupunki ja mielestäni Kerttu Mustonenkin olisi laattansa ansainnut. Helsinkiinhän on tulossa jopa Kerttu Mustosen katu, joka oikein onkin, koska kyllä kansa tietää hänen runonsa paremmin kuin Eino Leinon.
Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=siks+oon+m%C3%A4+suruinen#fpstate=ive&vld=cid:45bc5ef0,vid:l360AO0dYwA,st:0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti