Matikainen |
30.10.2016, 19:43 |
Luin
juuri Hannu Kauhalan valmentaja Pentti Matikaisesta kertovan kirjan
Mies joka vei Leijonat mitaleille. Taas huomasin kirjoittaneeni joskus
aiemmin ropakantaa. Olen nimittäin joskus kertonut blogillani seuraavan
tapauksen, jota pidän maamme jääkiekkohistorian suurimpana munauksena:
Iloisella
70-luvulla Suomi pelasi Izvaestija-turnauksessa Länsi-Saksaa vastaan ja
saksalainen sai jäähyn. Suomen maalivahti kirmaisi aivan oikeaoppisesti
vaihtoon ja leijonat saivat kuudennen kenttäpelaajan jäälle. Taktisesti
siis aivan oikea ratkaisu.
Ja
maalihan siitä tietenkin syntyi. Eräs suomalaispuolustaja (en nyt
mainitse miehen nimeä, koska syytin aiemmin väärää miestä tapahtuneesta)
ohjasi kiekon omaan tyhjään häkkiin. Sen jälkeen jääkiekkopelin
sääntöjä muutettiin ns. suomalaispykälällä, jonka mukaan tällaisia
maaleja ei enää hyväksytä.
Hyvässä
tarinassani oli ainakin kaksi virhettä. Matikaisen luotettavien
muistelmien mukaan puolustaja olikin Simo Saarinen eikä minun väittämäni
pelaaja ja lisäksi tapaus sattui vasta vuonna 1992 eikä iloisella
70-luvulla, kuten erheellisesti muistin.
Tosin
minusta tuntuu selvästi siltä, että mitä kauemmin tapahtumista on
kulunut, sitä kristallin kirkkaammin minä ne muistan ja niinpä epäilen,
että Suomen jääkiekkomaajoukkueelle on kaksi kertaa sattunut sama
erehdys Izvestija-turnauksessa; ensiksi iloisella 70-luvulla ja sitten
uudelleen vuonna 1992. Ja nyt minusta alkaa tuntua siltä, ettei vuonna
1992 enää edes järjestetty Izvestijaa vaan Moskova-turnaus.
Kommentit (0)
|
Musta hevonen |
30.10.2016, 09:55 |
Mahottoman jännäksi menee Usa:n presidentin valinta. Vaaleihin on
aikaa pari viikkoa ja eikä ole vielä täyttä varmuutta siitä, pystyvätkö
pääehdokkaat jatkamaan kampanjaansa vapaalta jalalta vai ehditäänkö
heidät vangitsemaan. Toista epäillään maanpetoksesta ja toista
jatkuvasta kourinnasta.
Nyt saattaa olla vaalien mustalla
hevosella iskun paikka, ja meitä kaikkia suomalaisia harmittaa, ettei
kisassa ole enää mukana kokenut suomalaistaustainen poliitikko Gus Hall,
joka ehti olla presidenttivaaleissa ehdolla peräti neljä kertaa
peräkkäin viime vuosisadan lopulla. Hänen joukkokannatuksensa ei
muodostunut koskaan kovin mittavaksi eikä hän ollut maailmalla yhtä
tunnettu kuin varapresidenttiehdokkaansa Angela Davis.
Suomalaisten
keskuudessa Gus Hall tunnettiin nimellä Kustaa Hallberg. Taustaltaan
Hallberg oli lapualaisia ja hän oli lapualaisjohtaja Vihtori Kosolan
kolmas serkku, mutta poliittiselta taustaltaan mies oli kova kommunisti.
Hän toimi noin 50 vuotta Usa:n kommunistisen puolueen puheenjohtajana
ja oli puheenjohtaja vielä kuolinhetkelläänkin. Hän kuoli yli
90-vuotiaana.
Gus Hall oli vilpitön Neuvostoliiton
ystävä, jolla oli selvä ja jopa yksinkertainen näkemys
neuvostovastaisuuteen. Hänen mukaansa ihminen oli tai ei ollut
neuvostovastainen samalla tapaa, kuin ihminen oli joko raskaana tai
ei-raskaana. Neuvostomyönteisyyden taustalla saattoi ainakin osittain
olla se, että Neuvostoliitto rahoitti Hallin toimintaa yhteensä 40
miljoonalla dollarilla, joiden avulla mies pystyi ostamaan pojalleen
Arvolle avoauton. Niin ainakin ovat väittäneet Hallin kaksi lähintä
miestä, jotka sattuivat olemaan FBI:n agentteja.
Maailmalla
menestyneistä pohjalaisista monta teosta kirjoittaneella Antti Tuurilla
olisi Hallbergin Kustaan elämässä ja toiminnassa hyvä romaanin aihe.
Kommentit (0)
|
Kourinta |
28.10.2016, 18:02 |
Herra Trumpin poliittiseen ruumisarkkuun on sitten lyöty viimeinenkin
naula. Neiti Ninni Laaksonen on päästänyt julkisuuteen tiedon, jonka
mukaan herra Trump on kouraissut häntä perskannikasta. Tämän tiedonannon
jälkeen vaikuttaa jo amerikkalaisten verorahojen haaskaukselta
järjestää kalliita vaaleja, koska tulos on etukäteen jalkapallokielellä
selviö ja poliittinen tärviö on herra Trumpilla edessään.
Sen
sijaan herra Trumpin perskannikkakouraisu saattaa merkitä poliittista
nostetta neiti Laaksosen tulevalle poliittiselle uralle. Mikäli vanhat
merkit pitävät yhtään paikkaansa, on Ninni Laaksonen lähitulevaisuudessa
maamme kulttuuriministeri.
Maailman historia tuntee herra
Trumpin lisäksi toisenkin innokkaan kourijan. Nimittäin Topi
Sorsakosken elämänkerrassa kerrotaan, että perinteisen käsipäivän
sijasta Topi pyrki käden sijasta puristamaan tervehdittävää sukupuoleen
katsomatta ns. genitaalialueelta. Sorsakoski itse nimitti tervehdystapaa
ähtäriläiseksi tervehdykseksi, joka tieto lyö minut ällikällä, koska en
ole tapaan ähtäriläisten parissa törmännyt.
Muuten se
asia, että laulajanuransa alkuvuosina Topi Sorsakosken
silmälasit eivät olleet vatupassissa, vaan pahasti vinksallaan, johtuvat
tästä ähtäriläistervehdyksestä, jota erään nuoren naisen ilmeisen
huumorintajuton poikaystävä ei ymmärtänyt ollenkaan.
Kommentit (0)
|
Kosmoskynä |
27.10.2016, 19:11 |
Itse
generalissimus Stalin se siinä istuu julisteessa Venäjän poliittisen
historian museon seinällä mietteliään näköisenä ja suunnittelee
valtakunnalleen uusia entistä turvallisempia rajoja. Tuo kädessä oleva
kosmoskynä näyttää olevan ihan hyvässä terässä, joten kuva ei ole
Talvisodan ajalta.
Talvisodan lopulla Stalinin kosmoskynä
oli sen sijaan niin huonossa terässä, että kynän jälki kartalla
merkitsi kilometrien epäselvyyttä reaali maailmassa. Niinpä sitten
välirauhan ajan epäselvissä oloissa 212 suomalaista eksyi
kosmoskynäviivan väärälle puolelle ja heistä palasi vain 79 kappaletta.
133 kappaletta katosi tai tapettiin. Pelkästään Uukuniemen suunnalta
hävisi inhaan itään kymmenkunta miestä.
Itse en ole
tietääkseni pidellyt kädessäni kosmoskynää, mutta luettuani netistä
aiheesta, vaihdan välittömästi nykyiset viheliäiset huonosti toimivat
kuivamustekynät luotettaviin kosmoksiin. Internet nimittäin kertoo
seuraava:
"Kosmoskynä eli kopiokynä on puuvärikynä, jossa
väriaineena on aniliiniväri. Kosmoskynän kärkeä on kostutettava, jotta
se jättää jäljen, ja sillä kirjoitetusta tekstistä voidaan tehdä
jäljennös. Tällä menetelmällä voidaan ottaa yksi tai useampi jäljennös
painamalla alkuperäinen teksti kostutettua paperia vasten esim.
erityisessä jäljennöspuristimessa". Nerokas ja toimintavarma keksintö
eikä kopioita otettaessa printteri jää juntturaan, kuten nykyään liian
usein tapahtuu.
Kommentit (1)
|
Venäjän poliittisen historian museo |
27.10.2016, 19:34 |
Satunnaisen
Pietarin matkailijan kannattaa vierailla Venäjän poliittisen historian
museossa ja varata asialle kokonainen päivä. Museo ei ole ainakaan ihan
perinteistä ropakantaa, vaikka tyhmempi saattaisi niin luulla.
Talvisodastakin kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi se fakta, että
Neuvostoliitto valloitti suurin menetyksin 10 % Suomen pinta-alasta ja
että sodan vuoksi Neuvostoliitto erotettiin kansainliitosta. Mainilan
laukauksista ei jostain syystä kerrota mitään eikä paljasteta enempää
menetysten määristä.
Lasivitriinissä Talvisodasta
muistuttaa sotasaaliiksi saatu käsintehty "suomalainen puukko", kuten
esittelytekstissä mainitaan esineen suomalaisuutta korostaen, vaikka
kyseessä ei ole mikään tyypillinen perinteinen suomalainen
työkalu. Puukko on harvinaisen näyttävä kapistus ja niinpä se on
kelpuutettu lahjaksi itse marsalkka Klim Vorosiloville. En keksi yhtään
kappaletta syitä sille, etteikö tuppi voisi olla perinteistä
puhdetyömateriaalia eli lentokonemetallia, jota myös duralumiiniksi
kutsutaan.
Pikkuisen mietityttää se, että vitriinissä
on esillä myös suomalaisten Talvisodassa käyttämä "saksalainen kypärä".
Kypärää katsellessa ajatteli, että tämä saattaa hyvinkin olla
sitten ropakantaa, jolla viitataan erheellisesti Suomen
saksalaiskytkentöihin. Kotona tarkastin asian tolan netistä. Kyllä
saksalaismallisia kypäriä oli suomalaisten käytössä jo talvisodassa,
vaikka Saksa ei siihen aikaan suostunut myymään Suomelle
sotatarvikkeita. Kypärät Suomi oli ostanut Ranskan ensimmäisen
maailmansodan sotasaalisvarastosta heti itsenäistymisen jälkeen 95.000
kappaletta.
Kommentit (0)
|
Joviaali herrasmies |
25.10.2016, 18:19 |
Olen Suomen mediasta saanut herra Trumpista sen käsityksen, että hän
on hillittömästi käyttäytyvä julkisuudenhaluinen pelle, joka on uhka
koko ihmiskunnalle. Venäjän RT-kanavalta opin sen, että hän
todellisuudessa onkin hillitysti käyttäytyvä vanha joviaali herrasmies,
joka rakentaa USA:n ja Venäjän kansojen ystävyyttä.
Suomen
mediasta olen saanut rouva Clintonista sen käsityksen, että siinä on
sivistynyt ihminen joka puolustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja
maailmanrauhaa. Venäjän RT-kanavalta opin sen, että hän on
todellisuudessa vanha hysteerinen akka ja suoranainen psykopaatti.
Nimittäin
pitkin iltaa näytettiin lyhyttä uutispätkää, jossa rouva Clinton
toteaa, että "tulimme, näimme ja sitten hän kuoli", jonka jälkeen hän
päästää hysteerisen selkäkeikkanaurun. Luultavasti tuo uutispätkä on
jostain haastattelusta, jossa Clinton kertoo, kuinka Valkoisen talon
väki seurasi omassa suorassa erikoislähetyksessään tv:ltä sitä, kuinka
USA:n erikoisjoukot kävivät lopettamassa Osama Bin Ladenin ja tämän
pojan.
Se surmatyö ei ilmeisesti ollut
itsepuolustusta, koska Bin Laden ei yrittänyt vastarintaa, joten kai
sitä olisi kansainvälisen oikeuden mukaan sitten kutsuttava murhaksi,
joka ei vanhene koskaan, vaikka esimerkiksi Suomen silloinen
ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, että tapauksen jälkeen maailma oli
parempi paikka yrittää elää. Murhaajaksi herra Trump on rouva Clintonia
syytellyt, mutta ei tietääkseni Osama Bin Ladenin lopettamisen vuoksi.
Kommentit (0)
|
RT-kanava |
24.10.2016, 18:03 |
Pietarissa olen seurannut maailman menoa englanninkielisen Russia
Today-kanavan kautta. Sen toimittajat ovat amerikkalaisen oloisia
ei-venäläisiä, mutta ymmärtääkseni he puhuvat Venäjän valtion äänellä.
Eilisen lähetyksen pääpaino oli Mosulin tapahtumissa, jossa ainakin eräs
pikkutyttö oli menettänyt jalkansa pommituksessa ja vaati sitä
hysteerisesti itkien palautettavaksi. Tätä järkyttävää uutisjuttua
näytettiin pitkin iltaa.
Välillä asiantuntijat
keskustelivat siitä, mitä eroa terroristeissa ja heidän tuomitsemisessa
oikein onkaan. Aleppossa RT-kanavan mukaan Al Qaidan sivuhaara Al Nusra
pitää siviilejä ihmiskilpinä ja läntinen maailma silti tuomitsee siellä
venäläisten ja Syyrian laillisen hallituksen toimet terrorismin
kitkemiseksi, mutta samaan aikaan läntinen maailma tekee samaa Mosulissa
hävittäessään sieltä Isisin terroristeja eikä sitä tuomitse kukaan,
eivät edes venäläiset.
Välillä ruudussa näytettiin tekstiä
PUTIN VS. MUU MAAILMA. Jostain syystä asetelma RT-kanavan mukaan on
Putin vs. muu maailma, ei Venäjä vs. muu maailma. Maailman politiikan
arkipäivässä on paljon ropakantaa mukana.
Kommentit (0)
|
Venäläiset ovat ystävällisiä, rehellisiä ja tehokkaita |
23.10.2016, 19:01 |
Välillä tuntuu, että elämme taas 30-lukua eikä suomalaisilla ole
mitään hyvää sanottavaa venäläisistä. Minulla on. Olen nyt rouvan kanssa
kulttuurimatkalla Pietarissa ja rouva pudotti tärkeän muistikirjansa
jonnekin kolossaalisen Venäjän poliittisen historian museon sokkeloihin.
Kun henkilökunnalle kerrottiin asiasta, alkoi sattua ja tapahtua
äärimmäisen nopeasti.
Minuakin lähestyi jonkinlainen
museon turvallisuuspäällikkö huolestuneena ja vakuutin hänelle, ettei
hänellä ole syytä huoleen, sillä muistikirjalla ei ole mielestäni arvoa
kuin noin puolen euron arvosta. Siitä huolimatta henkilökunta käynnisti
etsinnän eikä mennyt montaa minuuttia, kun etsinnän kohde löytyi.
Väitän, ettei Suomessa henkilökunta olisi vaivautunut moisen pikkujutun
vuoksi.
Olin pari kesää sitten erään sotahistorioitsija
everstin johtamalla matkalla Karjalassa ja tämä eversti kertoi, että
ennen hän uskoi, että r-------t (sellaista sanaa hän selvästi
kunnioittaen käytti) ovat laiskoja, siivottomia ja epärehellisiä, mutta
että hän on matkoillaan joutunut muuttamaan täysin mieltään asiasta. Ja
alan erityisasiantuntijana eversti myös vakuutti, että r-------llä on
aina ollut hyvät aseet. Sekin on meidän hyvä muistaa.
Kommentit (0)
|
Pelimies |
23.10.2016, 07:13 |
Luin juuri Atik Ismailin muistelmateoksen Pelimies. Atik on
kehittynyt kirjailijana ja tulee olemaan vahvoilla jokavuotista
Finlandiaa jaettaessa, mutta Nobelia en uskalla tässä vaiheessa vielä
luvata. Pelimiehen ensimmäinen puoliaika, jolloin mies kertoo ryyppy-,
pano-, ja pelijuttujaan, on hauska ja mielenkiintoinen, mutta toinen
puoliaika, jossa mies kertoo raittiudestaan ei ole yhtä hauska ja
mielenkiintoinen.
Kirja loppuu kappaleeseen, jossa tämä
maamme jalkapallohistorian viidenneksi paras pelimies pohtii tulevia
muistosanojaan ja toivoo, että ne kuuluisivat seuraavasti: "Hän saapui
Mestaruussarjaan alkoholin suurkuluttajana, poistui sieltä
alkoholistina. Raitistui, tuhlasi rahansa turhuuksiin, mutta teki
tuhannen taalojen paikoista useasti maalin. Rakasti Elinaa".
Muuten
toinen taiteilija-jalkapalloilija Kai Pahlman halusi hautakiveensä
painettavan: "Hän eli aikansa paitsiossa ja potkaisi sitten tyhjää.".Ja
valtakunnanjohtaja Pekka Siitoinin hautakivessä lukee lyhyesti ja
ytimekkäästi: "Pekka Siitoin eli ja kuoli".
Kommentit (3)
|
Maailman 101. paras jalkapallomaa |
21.10.2016, 18:10 |
Kyllä ei ole hyvä mieli, koska Fifan viimeisimmän listan mukaan
Suomi, isiemme maa, on maailman 101. paras jalkapallomaa. Tätä häpeää ei
täysin pois pyyhi edes norjalaisten hiihtäjien epäonni. Tuo sija juuri
Malawin alapuolella on maamme jalkapalloilun pohjanoteeraus.
Parhaimmillaan olemme olleet sijalla 42. Tällä hetkellä Islanti, joka on
paras Pohjoismaa, on sijalla 26.
Mikä pahinta Färsaaret
on heittämällä ohittanut Suomen ja on Fifan listan 76. Se ajatus minua
vielä lohduttaa, että Saamen maajoukkue on aloittanut kansainväliset
pelinsä ja uskon, että sille vielä poikamme pistäisivät tiukasti
kampoihin, joten olemme Pohjolan viidenneksi paras jalkapallomaa. Tosin
tutkin tuossa vähän tilastoja ja pelkään, että lappalaisia vastaan
Suomen maajoukkueella olisi tiukka vääntö ja saattaa olla, ettei
poikiemme fyysisyys riitä edes saamelaisia vastaan.
Nimittäin
Saamen maajoukkueen puolustaja Jarkko Lahdenmäki saattaa olla liian
kova vastus pojillemme. Lahdenmäki on 193 senttiä pitkä ja painaa 89
kiloa. Yleensä lapinmiehiä pidetään enemmänkin sellaisina
kuivankälppeinä, mutta Lahdenmäki muuttaa mielikuvaani asiasta; tai
sitten hän on maailman isoin lappalainen. Mies pukkasi muuten Ropsin
voittomaalin Kupsia vastaan ja varmisti sen, ettei kuopiolaisia ensi
kesänä nähdä Euroopan rahakentillä.
Kommentit (0)
|
Vaalituloksen kunnioittaminen |
20.10.2016, 18:19 |
Lehtitietojen mukaan nähtäväksi jää, kyseenalaistaako Trump USA:n
presidentinvaalien lopputuloksen. Se on huolestuttava uutinen. Suomen
historiassa on huonoja kokemuksia vaalituloksen kyseenalaistamisesta.
Vuonna 1917 sosialidemokraatit menettivät eduskuntaenemmistönsä
vaaleissa, joissa oli arveluttavia piirteitä ja seurauksena oli
sisällissota.
Yleisesti uskotaan, että Suomessa otettiin
Uuden-Seelannin jälkeen toisena maailmassa käyttöön yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus vuonna 1906. Tuo uskomus ei ole koko totuus.
Uudessa-Seelannissakaan maan alkuperäisväestö jäi vaille äänioikeutta,
ja myöskään meillä saamelaiset, mustalaiset, tataarit ja juutalaiset
eivät saaneet äänestää.
Mutta edellä kerrottu on pieni
kauneusvirhe sen rinnalla, että Suomessa kaikkein köyhimmät, eli noin 10
%: kansasta, oli vailla äänioikeutta. Äänioikeutta ei ollut
eduskuntavaaleissa esimerkiksi veroja maksamattomilla, pitkäaikaista
köyhäinapua saaneilla tai holhouksenalaisilla. Onneksi nykyään myös
työttömillä ja sosiaalitukien saajilla on oikeus äänestää.
Kunnallisvaaleissa
äänioikeus määräytyi loppuvuoteen 1918 asti omaisuuden tai maksettujen
verojen määrän mukaan. Kuntien hallinnolla ei siis ollut mitään
tekemistä demokratian kanssa, Suomen valtionhallinnon hajottua Venäjän
vallankumouksen jälkeen valtaa siirtyi nimenomaan kuntiin, joiden
vaalitulokset kyseenalaistettiin ihan perustellusti. Jos Suomessa olisi
nykyään vallalla vuoden 1918 vaalijärjestelmä, niin sisällissotahan
siitä tulisi.
Kommentit (0)
|
Kilpailukielto |
19.10.2016, 20:06 |
Minulla on suorastaan väärässä olemisen armolahja. Vähän aikaa sitten
väitin ja löin jopa työpaikalla munkkipossusta vetoa siitä, että Norjan
tyttö sattuneesta syystä, joita en nyt palajasta, koska kiihottaminen
kansanryhmää vastaan on vakava rikos, että selviää hormonikärystään
huomautuksella. Perustelin kantaani sillä, että huomautusrangaistus on
kohtuullinen, kun ottaa huomioon sen, että Norjan mies sai kahden
kuukauden kesäaikaan kärsittävän hiihtokilpailukiellon synneistä, jotka
ovat Norjan tytön vastaavia syntejä paljon veriruskeammat. Joku
tolkkuhan täytyy rangaistuksissa olla.
Nyt on julkitullut,
että Norjan tyttö sai Norjan hiihtoliiton herroilta peräti kahden
kuukauden väliaikaisen kilpailukiellon ja mikä pahinta, kielto on peräti
ehdoton, eikä ehdollinen, kuten ensikertalaisille rikoksentekijöille
yleensä on.
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin
ylvään itäsaksalaisen pikajuoksijatar Katrin Krabben tapaus. Hän oli
aikoinaan maailman nopein nainen ja juoksi 100 metriä jo 19-vuotiaana
aikaan 10,89. Krabben ura päättyi 22-vuotiaana siihen, että hänen
näytteestään löytyi Klenbuterol-nimistä astmalääkettä, joka tietääkseni
on myös impattaen käytettävä ja joka myös kasvattaa lihaksia ja vähentää
rasvaa sekä estää ylikuntoa. Samanlainen vaikutushan on myös
norjalaishiihtäjien lääkärin luvalla käyttämässä astmalääkkeessä, mutta
jota Sundby käytti ainakin kerran liiallisessa määrin.
Norjan
hiihtoliiton herrojen varovaisuus Johaugin tapauksessa on täysin
ymmärrettävää. Krabbehan taisteli oikeudessa kahdeksan vuotta
dopingtuomiostaan ja lopulta asian myös voitti, jonka jälkeen hänelle
jouduttiin maksamaan korvaukset ansion menetyksestä. Niiden määrää en
tiedä. Mutta sen olen omin silmin lehdestä lukenut, että Norjan tyttö
voi vaatia korvauksia kaksi miljoonaa euroa ilmeisen lukutaidottomalta
ja sokealta sekä täyttä ymmärrystä vailla olevalta Norjan hiihtoliiton
lääkäriltä
Kommentit (0)
|
Mansikkamatka |
18.10.2016, 19:11 |
Kuopion Isänmaallisen seuran tilaisuudessa luennoi äsken
yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Kujala sota-ajan lapsista. Se
palautti mieleeni sota-ajan lapsi Aira Samulinin muistelmat sota-ajan
lapsuudestaan.
Samulinista on jo tehty yksi elokuvakin.
Muistan siitä sen, että siinä esiintyivät äiti Aira ja hänen laitoksessa
asuva tyttärensä. He olivatkin kuin äiti ja tytär. 80-vuotias Aira
vaikutti tyttäreltä ja vajaat kuusikymppinen tytär äidiltä. Mutta
toinenkin elokuva Samulinista kannattaisi vielä tehdä, sillä hänen
80-luvun muistelmateoksestaan löytyy muutama hyvin elokuvauksellinen
tapaus nimenomaan sota-ajan lapsuudesta.
Esimerkiksi Jatkosodan
alussa murrosikäisen Airan mielenterveysongelmista kärsivä äiti ei
suostunut lähtemään heti evakkoon itärajan pinnasta. Taistelujen alettua
äiti sai päähänsä, että perheen isälle Viktor Suviolle, joka oli muuten
olympiavoittaja Sten Suvion veli, täytyy lähteä viemään mansikoita
rintamalle.
Jostain merkillisestä syystä sotilaat eivät
pysäyttäneet mansikkavasua kantavaa äitiä ja tämän tyttäriä, vaan he
saivat tulla ihan rauhassa etulinjaan asti. Siellä oudon vaisut sotilaat
sitten neuvoivat, mistä vääpeli Suvio löytyy. Isä löytyi havujen alta
joukkohaudasta seitsemän muun kaatuneen kanssa. Monet vainajista olivat
pahasti silpoutuneita. Heidän rinnallaan Viktor Suvio, jota
tarkka-ampuja oli osunut rintaan, näytti Airasta hyvin kauniilta.
Kommentit (0)
|
Aira Samulin - melkein Suonenjoen tyttö |
17.10.2016, 18:12 |
Eikä vieläkään päästä eroon Aira Samulinin ajankohtaisista
muistelmista. Jo 80-luvulla ilmestyneessä muistelmakirjassaan Soturi ja
sunnuntailapsi hän kertoi, että Talvisota-aikaan perhe oli evakossa
Suonenjoella, jonne suojärveläiset evakuoitiin. Tuosta ajasta
Samulinilla ei ole hyvää sanottavaa. Suonenjokelaiset ottivat
karjalaiset vastaan nuivasti.
Kirjan mukaan
evakkopaikassa kuunneltiin venäläisten suomenkielistä radiolähetystä,
jossa Tiltu kuulutti, että he kyllä tietävät, että suojärveläiset ovat
Suonenjoella. Sen jälkeen alkoi tapahtumaan. Ensimmäisellä kerralla
venäläisten koneiden pommit putosivat vain pellolle, mutta toisella
kerralla tuli jo kuolonuhreja. Paikalliset alkoivat napisemaan, että
suojärveläisten takia heitä pommitetaan ja toivottiin, että he
pikaisesti siirtyisivät muualle.
Luulen, että Aira Samulin
ei muista ihan oikein. Siinä hän on varmaankin oikeassa, ettei evakkoja
otettu vastaan niin ystävällisesti kuin nykyään meille
uskotellaan. Tietääkseni kuitenkin Suonenjokea ahdisteli vain yksi
pommikonelaivue, joka sai kirkonkylän asemalla yhden tavaravaunun
palamaan ja Kakkisen Ollin seinäkello vaurioitui myös lievästi Suojärven
suolle kohdistuneessa iskussa.
Ihmisuhreilta onneksi
vältyttiin Suonenjoen pommituksissa, ellei uhriksi lasketa niitä paria
kymmentä lentäjää, jotka paloivat koneisiinsa Jorma Sarvannon
ilmavoimien määräystenvastaisten sytytysluotien seurauksena. Muuten
käsittämätöntä Suojärven suon pommitusta ei ole vielä selitetty sillä,
että sen taustalla olisivat olleet Suojärven evakot.
Kommentit (0)
|
Syksy saapuu kolkko synkkä |
16.10.2016, 16:31 |
Lapsuudessani
lapsoset lauloivat, että syksy saapuu kolkko synkkä, pikkulinnut lensi
pois, kylmä heillä täällä ois. Muistelen, että kyseessä oli jonkun
paimentytön syyslaulu. Paimentyttö halusi muuttolintujen matkaan, vaikka
siivetönnä hän ei voinutkaan lentää. Samaan aihepiiriin on myöhemmin
palattu jossain suomalaisessa tangossakin.
Mutta on
syksyssä paljon hyvääkin, esimerkiksi hyttyset ovat hävinneet. Erityisen
mukavalta tuntuu se, että ensimmäisten hallojen myötä hirvikärpäset
ovat joutuneet luopumaan ainutkertaisesta elämästään. Siihen aikaan kun
lapsena lauloimme tuota paimentytön syyslaulua, hirvikärpäsiä ei vielä
ollut. Luulen, että ne saavuttivat Kärkkäälän vasta tämän vuosituhannen
alussa. Siinäpä olisikin oivallinen väitöskirjan aihe jollekulle itsensä
pöhköksi lukeneelle lisenssille.
Monet
neuvostovastaiset suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei idästä saavu muuta
hyvää kuin aurinko ja kaikki muu pitäisi ottaa vastaan tasajyvällä ja
hirvikärpästen suhteen neuvostovastaiset ovatkin poikkeuksellisesti
oikeassa. Venäjältähän nekin tulivat.
Mutta hirvikärpäset
ovat vasta verryttelyä, kuten urheilukielellä sanotaan. Odottakaapa kun
itärajan yli alkavat levittäytymään herhiläiset, jotka ovat sellaisia
nakkimakkaran kokoisia ampiaisia, mutta jotka ovat lisäksi vielä
kiukkuisempia kuin alkuperäiset kotoperäiset pikkuserkkunsa.
Kommentit (0)
|
Melekein aeto tatin kunti |
15.10.2016, 17:41 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti