Mitaliväsymys 04.07.2016, 17:54 Eilistä Ranska - Islanti-ottelua katsoessani muistin yli 50 vuoden takaa, että Otavan Suuri Tietosanakirja vuodelta 1960 kertoo, että mitaliväsymys iski Suomen jalkapallomaajoukkueeseen Tukholman olympialaisissa pronssipelissä Hollantia vastaan ja poikamme hävisivät 9 - 0. Sitä ennen poikamme olivat voittaneet sensaatiomaisesti Venäjän ja Italian.  Mitaliväsymys iski eilen myös Islannin poikiin. Tosin edelleenkin he pelasivat reipasta jalkapalloa, mutta ranskalainen eleganssi vei voiton ja varsinkin ensimmäinen puoliaika oli Ranskalta upeaa pallottelua. He tekivät leikittelevän sirosti ja keveästi neljä maalia isojen, mutta kömpelöiden viikinkien seuratessa tapahtumia äimistyneinä muutaman askeleen ja ajatuksen jäljessä. Muuten ei Suomea vaivannut mitaliväsymys Tukholman olympialaisten mitalipelissä; siinä asiassa muuten mainio Otavan Suuri Tietosanakirja vuodelta 1960 puhuu tietoisesti muunneltua totuutta, vaan suomalaisia vaivasi krapula. Nimittäin kisaisännät, eli ruotsalaiset, tekivät tyypillisen epäurheilijamaisen temppunsa suomalaisille. He ilmoittivat, että pronssiottelu on vasta kahden päivän päästä ja niinpä hotellikuoleman estämiseksi poikamme lähtivät tutustumaan Tukholman yöelämään. Aamulla reissusta selvittyään he saivat ruotsalaisilta kuulla, että peli olikin siirretty jostain syystä jo samalle päivälle. Se oli siis ihan tyypillinen ruotsalaisjäynä. Mainittakoon, että Suomen joukkueen pääpelivoimaa edustivat tuleva pirtukuningas Algot Niska ja tulevan kaupungin- ja urheilujohtaja Erik von Frenckell. Frenckell pystyi sittemmin yli-ikämiessarjassa Helsingin kaupungin ja Suomen valtakunnan urheiluasioiden lisäksi hoitelemaan myös Tabe Slioorin; ainakin Slioor niin myöhemmin muisteli nyt jo edesmenneessä Jallu-lehdessä. Kommentit (0) Ratsumestari 03.07.2016, 20:06 Tässä viikonvaihteessa pidetty Uukuniemi-juhla sivusi ainakin jossakin määrin maamme maineikasta keihäänheittohistoriaa. Ensiksikin juhlan yhteydessä vietettiin Härkästen ja Härkösten sukujuhlaa, ja jokainen, joka nyt yleensä asioista jotain tietää, tietää keihäänheiton olympiavoittaja-saarnaaja Härkösen, jonka isä on uukuniemeläisiä. Muutama alan syvällinen tietäjä muistaa myös toisen Härkösen, joka heitti keihästä melkein 80 metriä, vaikka painoi alta 70 kiloa, ja se tulos saattaa olla alle 70-kiloisten ME. Myöhemmin tämä Härkönen kunnostautui myös erään suuren kunnan johtajana ja miehenä, joka saattoi raskaaksi erään kauniin ja ainakin lehtitietojen mukaan kokeneen nuorehkon naiskansanedustajan. Urheilumiehet ovat aina osanneet arvostaa kiertopalkintoja. Toiseksi Uukuniemi-juhla sivusi maamme maineikasta keihäänheittohistoriaa sikäli, että tapahtumassa muisteltiin 75 vuoden takaista Ristlahden veristä taistelua, joka käytiin ihan nykyisen rajan pinnassa Uukuniemen luovutetulla alueella. Sen taistelun ja maamme keihäänheittohistorian kytkeytyminen toisiinsa onkin vähän pitempi juttu. Yhtä suomalaispataljoonaa Ristlahden taistelussa johti muudan ratsumestari, joka oli ollut yhtenä johtamassa myös maamme olympiajoukkuetta Berliinin olympialaisissa. Kummankaan operaation johtaminen ei sujunut ratsumestarilta ongelmitta. Ristlahden taistelun alkuvaiheessa ratsumestari menetti sekä joukkojensa että hermojensa hallinna, joka on inhimillisessä mielessä ihan ymmärrettävää ja ennen paikalta vetäytymistään hän antoi joukoilleen tiukan komennon, joka kuului, että "pelastukoon ken voi". Pataljoonasta komentaja perääntyi, mutta itse pataljoona jäi paikoilleen. Berliinin olympialaisissa samainen ratsumestari yritti vaatia joukkueelta ajan hengen mukaista saksalaistyylistä kuria, joka pyrkimys ei kuitenkaan saanut joukkueessa, ei ainakaan keihäänheittäjissä, merkittävää vastakaikua. Lopulta tilanne kärjistyi niin pitkälle, että edellisten kisojen keihään olympiavoittaja Matti Järvinen kävi yön aikana esittämässä ratsumestarille haisevan vastalauseen ja suoritti ns. luonnollisen tarpeensa ratsumestarin ratsastussaappaisiin, jotka oli täysin ohjesäännön mukaisesti asetettu ratsumestarin hotellihuoneen ovelle. Tapauksesta paisui melkoinen skandaali, jonka selvittämisessä tarvittiin myös tulevan preidentti Urho Kekkosen sovittelutaitoja, jotka kyllä riittivät sittemmin Etyk-kokouksen järjestämiseen, mutta eivät tiettävästi kuitenkaan saapaskonfliktin ratkaisemiseen. Ainakin hyvän tarinan mukaan ratsumestari olisi saappaallaan potkaissut Järvistä selkään niin, että tämä vahva ennakkosuosikki jäikin selkävaivaisena kilpailussa viidenneksi. Kommentit (0) Blick 02.07.2016, 17:00 Päivälleen 75 vuotta tapahtuman jälkeen Tarnalan tienhaarassa uusittiin II divisioonan komantajan eversti  Aarne Blickin hyökkäyskäsky paikallisten harrastelijanäyttelijöiden voimin. Parikkalan kunnanjohtajan tunnistin everstiluutnantti Kempin roolista. Muuten harrastelijanäyttelijät onnistuivat hyvin ja uskottavasti, mutta Blickin roolin esittäjä ei onnistunut kutistamaan itseään vaadittavaan 157 cm:n pituuteen. Blick ei ollut kovin iso mies, vaan juuri samaa mittaa kuin monet muutkin saavutuksiltaan suuret sotilaat, joista esimerkkeinä mainittakoon Napoleon, A. F. Airo, Simo Häyhä ja kaukopartiomies Paavo Suonranta. Suoranta itse kertoi kunnostautuneensa ennen kaikkea repun kannossa ja hänen reppunsa painoi parhaimmillaan 60 kiloa. Lienee niin, että pieni mies kantaa suhteessa painoonsa suuremman taakan kuin häntä suurempi lajitoveri, koska pikkumiehellä ei ole omaa massaa niin paljoa raahattavanaan. Ilmeisesti sentit yli 157 senttimetrin ovat pelkästään materiaalin haaskausta. Kommentit (1) Jatkosodan alkamispäivä 01.07.2016, 17:47 Eilen vietettiin Jatkosodan alkamisen 75-vuotispäivää, mutta täyttä varmuutta alkamispäivälle sotahistoriallinen tutkimus ei ole tähän mennessä onnistunut saamaan selville, joten tässäkin olisi työsarkaa jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille.    Nimittäin moni kapitalistinenkin tiedemies on sitä mieltä, että kesäkuussa -41 jo pari päivää ennen Saksan hyökkäystä suomalaiset miinoittivat Tallinnan edustan ja sodan sitten alkaessa noin 20.000 ihmistä, eli noin 30 kertaa Estonia turman määrä, hukkui, kun Neuvostoliitto evakoi Tallinnaa meriteitse. Suomalaisten hyvää tuuria on se, ettei Toisen maailmansodan alkua laitettu Suomen syyksi eikä asiaa edes otettu esille sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Onhan toisen valtion vesien luvaton miinoittaminen selkeä sotatoimi.   Yksi suomalaismiinojen vuoksi uimasilleen joutunut oli myöhemmin suomalaisten kovasti tykkäämä laulaja Georg Ots, joka kuitenkin jaksoi rantaan asti, koska hän oli Viron 1500 metrin rintauintimestari. Muutama vuosi sitten tehtiin Otsista elokuva ja siinä pelastuminen esitettiin niin, että hän olisi selvinnyt pinnalla kellumalla jonkun hukkuneen ruumiin varassa, mutta eppäillä tuotakin tietoa soppii. Kommentit (0) Evakkohuumoria 30.06.2016, 16:50 Uukuniemen naapurikylässä Tarnalassa vietettiin päivällä Jatkosodan alkamisen muistotilaisuutta; muistojuhlaksihan on vaikea sodan alkamispäivää kutsua. Laskin, että paikalla oli ainakin 300 ihmistä ja 100 autoa sekä huomattava määrä alan johtavia asiantuntijoita. Tilaisuudessa muisteltiin 75 vuoden takaisia tapahtumia, ja itseäni kiinnosti varsinkin uukuniemeläisten evakkohistoria. Huumoriakaan asiasta ei puuttunut, sillä totena kerrottiin, että kun uukuniemeläiset ja kesälahtelaiset seisoivat Kerimäen asemalla evakkujunaa odottamassa, kuulutus ilmoitti, että kesälahtelaisia pyydetään siirtymään asemalle saapuvaan junaan, mutta uukuniemeläisiä pyydettiin siirtymään teurastamolle. Sikäläinen teurastamo toimi nimittäin tilapäisenä majoituspaikkana. Muuten käsittääkseni maassamme on julkaistu montakin sotahistoriallista tutkimusta viime sodista, mutta perusteellinen evakkohistoria puuttuu, vaikka laskujeni mukaan Suomessa organisoitiin menestyksellä kuusi laajaa väestön evakuointia, joista jokainen oli järjestelyltään vaikkapa Helsingin olympialaisia haasteellisempi operaatio. Siinäpä oivallinen väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille. Kommentit (0) Islanti ja Kosovo 29.06.2016, 15:50 Aikoinaan tuntui siltä, että Suomella oli kerrankin vähän tuurin tynkää, kun jalkapallon mm-karsintasarjassa pääsimme samaan lohkoon Islannin ja Kosovon kanssa, mutta nyt tuntuu siltä, että jälleen kerran meillä oli huono mäihä, kuten asia myös ilmaistaan. Pahaa pelkään, että juuri Englannin voittanut Islanti on meille kahdella edellä mainitusta se helpompi vastus. Nimittäin hajonneen Jugoslavian kansat ovat menestyneitä palloilukansoja. Syytä jota voi vain arvailla. YK-kenraali Ensio Siilasvuo mainitsi muistelmissaan, että Lähi-Idän konfliktia helpottaa se, että onneksi palestiinalaiset ovat lempeää  väkeä ja että jos jotain luonnostaan aggressiivista kansaa, kuten esimerkiksi suomalaisia tai jugoslaaveja olisi kohdeltu samalla tavalla, olisivat seuraukset paljon pahemmat. En kuitenkaan usko, että aggressiivinen kansanluonne pelkästään selittää entisten jugoslavien palloilumenestyksen, koska jos niin olisi, olisi Suomikin edes joskus selviytynyt jalkapalloilun suurturnaukseen. Epäilen, että eteläslaavien pitkäkasvuisuus on heidän palloilumenestyksensä salaisuus. Serbialaisia pidetään maailman pisimpänä kansana ja siellä nuoret miehet ovat keskimäärin lähes 185-senttisiä; tosin montenegrolaiset ovat kuulema vielä pitempiä, mutta siitä asiasta ei ole tieteellistä tietoa. Muuten laskujeni mukaan Suomessa asuu noin 1000 Jugoslaviasta saapunutta nuortamiestä ja jo pelkästään tästä populaatiosta voisi koota Suomen jalkapallomaajoukkuetta paremman yhdistelmän, mutta ongelmana lienee se, ettei heitä saa mahtumaan samaan porukkaan etnisten erimielisyyksien vuoksi. Kuitenkin Kosovon maajoukkueeseen meiltäkin lähtee pari-kolme miestä ja kuulema Sveitsin eri maajoukkueringeissä oli yhteen aikaan 11 kosovolaisita. Kommentit (0) Islannin väitetty konkurssi 28.06.2016, 17:47 Ihmemaa on tuo veljeskansamme Islanti, kuten eilen jo ennakoin. Islanti on ainakin tällä hetkellä mielestäni suomalaisten läheinen veljeskansa, koska meillä on melkein yhteinen kieli, sillä Pohjanmaalla, varsinkin Närpiössä puhuttava kieli on islantia eikä ruotsia. Ilmeisesti viikingit rantautuivat sekä Islantiin että Närpiöön samoihin aikoihin noin tuhat vuotta sitten. Suomalaiset tunsivat vielä muutama vuosi sitten suurta sääliä Islantilaisia kohtaan, koska meillä uskottiin maan tehneen konkurssin. Mutta se oli väärä tieto. Islanti ei tehnyt konkurssia, mutta maan pankit tekivät. Tallettajien talletukset valtio turvasi, mutta sijoittajat menettivät rahansa, kuten markkinatalouden logiikkaan kuuluukin. Se on sitä uutta luovaa tuhoa. Nyt Islanti on ohittanut hyvinvointi-indeksissä Suomen ja maan työttömyysaste on pari prosenttia. Suomen valtio valitsi toisen tien ja pelasti pankkinsa maksamalla niille tukea kymmeniä miljardeja ottamalla velkaa veronmaksajien piikkiin. Islanti sen sijaan panosti miljoonansa esimerkiksi nuorten liikuntaharrastuksen tukemiseen; maa on täynnä erilaisia palloiluhalleja ja jo junioripalloilijoilla on yliopistossa koulutetut ammattivalmentajat, toisin kuin meillä, jossa koko liikuntakulttuuri jääkiekkoa lukuun ottamatta on amatöörimäistä puuhastelua. Kommentit (0) Onnea Islannille 29.06.2016, 15:52 Tänä iltana kokoonnumme kotikatsomoihin kannustamaan ihmemaa Islannin jalkapallomaajoukkuetta, kun se kohtaa Englannin. Pohjoismaiden paras maajoukkue tarvitseekin kaiken tukemme, sillä ottelun ennakkoasetelma on hieman epäsuhtainen, koska Islannissa on 300.000 asukasta ja Englannissa 200 kertaa enemmän. Lisäksi Islanti antaa vielä sikäli tasoitusta, että sen kaikki pelaajat ovat perusislantilaisia, kun taas Englannin maajoukkue on kasattu eri puolilta maapalloa. Itse en pidä Islannin voittoa mahdottomana, koska joku vuosi sitten se yllätti 500 kertaa suuremman Venäjän vieraskentällä Moskovassa. Saattaa olla, että myös englantilaiset sortuvat ylimielisyytensä tänä iltana. Kerrassaan käsittämätön on Islannin menestys pallopeleissä. Nyt satujen saari niittää menestystä jalkapallossa. Pari olympiadia sitten maa oli olympialaisten käsipallofinaalissa; tosin silloin se hävisi niukasti. Ja kun suomalaisten selviytymistä koripallon mm-lopputurnaukseen viime vuonna pidettiin meillä suoranaisena ihmeenä, niin se meiltä unohtui, että myös Islanti pelasi samassa turnauksessa. Kommentit (1) Kyrmyniska 26.06.2016, 16:41 Olen joskus valittanut sitä, että Petäinen ei ole enää yhtä hyvä kalakosteikko kuin ennen, mutta maailman paras se lienee edelleenkin. Yritin tuossa keskellä kuumaa kesäpäivää rentoutua ja soudella uistinten vetäen, mutta ei tullut rentoutumisesta mitään, koska varsinkin hauet pyrkivät kaikin tavoin uisteluani häiritsemään. Tarjosin jopa samoissa aikeissa soutelevalle mökkinaapurille juuri saamaani 2,5-kiloista, mutta hänkin valitti saamaansa haukimääräänsä ja kieltäytyi tarjouksestani. Ja kohta hän huusi, että nyt tuli ainakin viisikiloinen. Mutta erikoisuutena mainittakoon, että Kauppis-Karin huvilan läheltä jigiini iski lähes kiloinen körmyniska ahven. En ole ennen niin isoa ahventa saanutkaan. Ennen Petäisen ahvenet olivat pieniä ja mustia eikä niissä ollut muuta kuin nokka ja pyrstö, joten syötävää niissä ei ollut. Olisiko niin, että ahventen määrä on järvessä vähentynyt ja koko samalla kasvanut. Ennen sanottiin, että loppunsa edellä muikutkin kasvavat kokoa. Muuten kauan sitten luin lehdessä, että Sveitsin Zyrichin torilla ahvenkilpailuna maksoi 70 silloista mummon markkaa. Senkin olen omilla silmillä lukenut, että Belgian Brysselissä hauki on paljon lohta kalliimpaa. Ja sen sitten olen omin silmin nähnyt, että Venäjän kaupoissa myydään suurena herkkuna samanlaisia särkiä ja kaikenmaailman lahnanparkkeja, joita meillä ei syö kissatkaan ja joita meillä käytetään lähinnä maanparannusaineena. Jonkun tarmokkaan yrittäjän olisi otettava edellä kertomani seikat huomioon tulevaa liiketoimintaansa suunnitellessaan. Kommentit (0) Paitsiouudistus 25.06.2016, 17:55 Olen joskus esittänyt kansainväliselle jalkapalloyhteisölle paitsiosäännöstä luopumista. Onhan nykyinen sääntö monimutkainen, tulkinnanvarainen ja se mahdollistaa tuomareiden mielivallan ja sen myötä myös kaikenlaisen korruption ja jopa prostituution, mikäli asioista yhtään mitään ymmärrän. Esitykseni ei ole saavuttanut kansainvälisessä jalkapalloyhteisössä vastakaikua, joten sovinnollisuuteen pyrkivänä ihmisenä esitän tällä kertaa vain paitsiosäännön uudistamista. Olkoon siis paitsio olemassa, mutta yksinkertainen ja selkeä sääntö on se, että paitsio määritellään tilanteeksi, jossa hyökkäävän joukkueen pelaaja ylittää vastapuolen kenttäpuolen neljänneksen ennen palloa. Vastapuolen kenttäpuolen neljänneksen rikkomisesta seuraisi vapaapotku puolustavalle joukkueelle. Tässä vaiheessa uskon, että konservatiivisuuteen taipuvainen kansainvälinen jalkapalloyhteisö ei hyväksy uusia viivoituksia pelikentälle, koska nykyisellä viivoituksella on pärjätty vallan mainiosti 150 vuotta, mutta tyrmään tuon vastaväitteen sillä, ettei uusia viivoituksia tarvitakaan, vaan ottelun linjamiehet säilyttävät edelleen työpaikkansa ja heidän tehtävänsä on silmämääräisesti arvioida, ylitetäänkö puolustavan joukkueen kenttäpuoliskon neljännes ennen palloa. Kommentit (0) Tähän on tultu	24.06.2016, 13:08
Olin todistettavasti jo reilut 20 vuotta sitten sitä mieltä, että Eu:sta tulee melkoinen sekasotku. Perustelin epäselvää kantaani esimerkiksi sillä, että aikoinaan keskiajalla silloisen suurvalta Puolan valtiopäivillä Seimissä oli sääntönä, että valtaa käyttänyt aatelisto pystyi tekemään päätöksiä vain yksimielisesti. Niinpä päätöksiä ei enää tehty eikä Puola ollut enää suurvalta. Olin todistettavasti myös sitä mieltä jo reilut 20 vuotta sitten, että sopimuksia tehtäessä pitää huolehtia myös siitä, että sopimuksissa on selkeä irtisanomislauseke; ainakin kuluttajavirasto niin opetti kansalaisia. Muinaisen Neuvostoliiton perustuslaissakin oli selkeät säännöt siitä, miten tasavalta saattoi erota Neuvostoliitosta, mutta siitä huolimatta sekasotku oli melkoinen, kun näitä selkeitä irtisanomislausekkeita alettiin soveltamaan käytäntöön. Eu:sta eroamisesta ei ole selkeitä irtisanomissääntöjä olemassa ja nähtäväksi jää, millainen sekasotku Englannin eroamisesta tulee. Sekasotkua pahentaa se, että Skotlanti ja Pohjois-Irlanti eivät haluakaan erota Eu:sta, mutta Iso-Britanniasta kyllä. Nähtäväksi esimerkiksi jää, miten Pohjanmeren öljykentät jaetaan, kun Iso-Britannia hajoaa. Kuitenkin nöyrästi myönnän, että tapani mukaisesti olen ollut pahasti väärässä Eu:n kehityksen suhteen. Nimittäin en ikimaailmassa olisi uskonut, millainen sekasotku tästä projektista vielä tulee. Tänään koettu on vasta alkua. Kommentit (0)
Jalkapallotuomarin ohje	23.06.2016, 16:44
Täyttä tavaraa ovat vielä Olaus Petrin laatimat tuomarinohjeet 450 vuoden takaa ainakin jalkapallokentällä. Sen todistivat Espanja-Kroatia-ottelun tapahtumat. Ensiksi tuomari teki virheen, kun jätti tuomitsematta rangaistuspotkun Kroatialle. Pari minuuttia sen jälkeen tuomari teki virheen ja tuomitsi rangaistuspotkun lievemmästä asiasta Espanjalle. Sen jälkeen tuomari teki taas virheen, kun antoi Kroatian maalivahdin liikkua ennen rangaistuspotkun suorittamista ja mikä pahinta, maalivahti sai tulla lähes viisi metriä laukaisijaa vastaan ja niinpä hän torjuikin rankkarin. Niin törkeää maalivahdin vastaantuloa en ole ennen nähnytkään rangaistuspotkutilanteissa, vaikka olen taistellut monilla jalkapallokentillä. Kokonaisvaltaisesti ajatellen, oikeus siis toteutui ottelussa eivätkä pelaajat edes näyttävästi protestoineet tuomarin ratkaisuja, sillä sydämessään he tiesivät oikeudenmukaisuuden tällä kertaa voittaneen. Olaus Petrin tuomarinohjeista löytyy vankka peruste erotuomarin käyttäytymiselle, sillä niissä sanotaan mm. seuraavaa: Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Muuten itse olen sitä mieltä, että jalkapallosääntöjä tulisi muuttaa niin, että rankkaritilanteessa maalivahti saa liikkua milloin vain ja miten tahansa, mutta hänen on pysyttävä maalialueella. Lisäksi 11-metrinen tulisi tuomita vain selvistä maalitilanteista. Sen sijaan muissa tapauksissa, esimerkiksi tahattomista käsivirheistä, rankkari tulisi ampua 16 metristä eli rangaistusalueen rajalta. Kommentit (0)
Kapasen sukset ja mailat	22.06.2016, 18:43
Kutvosen huonekaluliikkeen liikkeen lisäksi suonenjokelaisia työllisti lapsuudessani myös Kapasen suksitehdas. Kapasilla minäkin, kuten moni muukin sisäsavolainen, opettelin hiihtämisen alkeet. Kapaset olivat halvat eivätkä ne olleet arvostuksessa Lampisten, Karhujen, Hartoloiden tai Järvisten luokkaa. Kapasen suksitehdas lopetti jo 1960-luvulla enkä ole tehtaan tuotteita vuosikymmeniin tavannut. Tunnearvoa niillä sivakoilla olisi, ja olen valmis kovalla rahalla maksamaan, jos jostakin vielä Kapaset löytäisin. Sen lisäksi, että Kapasen tehdas valmisti suksia, niin se myös korjasi niitä liimaamalla.  Tuollaista palvelua ei nykyaikana enää ole, vaikka nykysukset ovat niin hintavia, että korjatakin niitä kannattaisi.  Kärkkäälän sangen vähävaraisilla koulualisilla ei ollut lapsuudessani varaa kalliisiin tehdaskorjauksiin, vaan katkennut suksi paikattiin kahvipurkkipellillä ja sitä pidettiin silloin ihan normaaliin elämänmenoon kuuluvana asiana. Nythän lastensuojeluviranomaiset saattaisivat puuttua asiaan, jos joku oppilasi kouluun pellillä paikatut hiihtimet. Luokkakokouksessa muisteltiin, että suksien lisäksi Kapanen olisi valmistanut myös jääkiekkomailoja. Itse en ole Kapanen-merkkistä mailaa nähnyt. Nykyään Kapanen olisi hyvin arvostettu mailamerkki ja Kapasten jääkiekkodynastia voisi miettiä uutta liikeideaa. Varsinkin junioripuolella halvalla puumailalla olisi kysyntää. Kommentit (0)
Kutvosen Kurva ja Aarne Arvonen	21.06.2016, 18:53
Toissailtaisessa kuvassa esiintyvä joukkio istuu Kutvosen Kurvan kuuluisilla Kutvosen huonekalutehtaan tyylihuonekaluilla, jotka liittyvät ainakin sikäli Suomen historiaan, että niitä on 1930-luvulla ollut tekemässä myös Suomen tunnetun historian vanhimmaksi elänyt mies Aarne "Arska" Arvonen, joka kuollessaan 1.1.2009 oli saavuttanut kunnioitettavan 111 v. 150vrk:n kypsän iän. Arvonen ei ollut kasvanut pumpulissa. 14-vuotiaana hän karkasi kotoaan elellen nälkäisenä katupoikana Helsingissä. Vuonna-18 hän meni  ruoan perässä punakaartiin ja sitä seurasi nälkäleiri Tammisaaressa. Saattaa hyvinkin olla niin, että paastot lisäävät terveyttä ja pitkää ikää; ehkä elimistö niiden avulla oppii elämään säästöliekillä. Vapauduttuaan nuorimies ryhtyi nälän ajamana rehelliseksi murtovarkaaksi ja päätyi sitten onnekseen kolmeksi vuodeksi vankilaan. Siellä hänestä tehtiin koristepuuseppä ja siellä hän alkoi myös harrastamaan tähtitiedettä. Vapauduttuaan hän oli jopa perustamassa tähtitieteellistä Ursa-yhdistystä, jonka kunniajäsen hän varttuneemmalla iällään oli ja seura myös jakaa kunnostautuneille jäsenilleen Arvosen nimelle omistettua palkintoa. Arvosen vankilavaiheista herää kysymys, että saattaa hyvinkin olla perää siinä nykyisten vankilaviranomaisten näkemyksessä, jonka mukaan nykyään maamme vankiaines on huolestuttavan kehnoa. Ennen vangit olivat parempilaatuisia. Entinen vanki Arvonen muutti pula-aikana 1930-luvulla  Suonenjoelle, jossa hän alkoi kutsua itseään taiteilijaksi. Hän teki korkealuokkaisia tyylihuonekaluja, rokokoota ja chippendalia. Tietääkseni vanhat Kutvosen tyylikalut ovat ihan arvostettuja alan harrastajien parissa. Muistelen, että Suonenjoen lukion rehtorin kanslian huonekalutkin olivat antiikkista Kutvosta. Suonenjoelta Arvoselle löytyi myös vaimo Sylvi Salonen. Vaimo kuoli synnytykseen vuonna -38 ja mies sinnitteli sitten kahden tyttären yksinhuoltajaisänä, joka oli varmaankin erikoista siihen aikaan. Tähtitieteen lisäksi Arvonen harrasti ainakin oluenjuontia. 100-vuotispäiviään hän juhlisti kiertelemällä Lontoon pubeja ja 110-vuotissynttärit vietettiin kotimaan kantakapakassa poikien kanssa. Tästä opimme sen, että vanhenemista ei tarvitse pelätä. Itsekin aion juhlia 100-vuotispäiviäni pubeja kierrellen ja jos oikein pahapäiseksi heittäydyn, vetelen vielä nöösipoikia turpaan siinä sivussa. Tai saatan heittäytyä samanlaiseksi papaksi kuin Iivana Lyhdänköljäksi kutsuttu vireä vanhus, joka kiertelee ahkerasti Kuopion virastoja. Yhdellekin viraston neidolle hän huudahti, että "te olette ihana nainen, te saatte siittimeni heräämään." Amerikassa huudosta olisi seurannut miljoonan dollarin vahingonkorvauskanne sielullisen järkytyksen vuoksi. Kuopion tytöltä pääsi vain selkäkeikkanauru. Kommentit (0)