Harras heittäjä 25.07.2016, 18:21 Vaikka Kalevan kisojen keihäskilpailu oli vaisu, ovat maamme keihäänheiton tulevaisuuden näkymät kirkkaat. Merkit ovat nyt sellaiset, että sekä edellisten MM-kisojen että olympiakisojen suomalaismitalit voivat vielä kirkastua, kunhan Wada saa kalibroitua separaattorinsa, joilla virtsanäytteet tutkitaan, ajan vaatimuksia vastaaviksi. Egyptin pojan käry tuli julkisuuteen eilen ja itsekin yllätyin, koska luulisi, että Egyptin pojan kaltainen goljatti voisi heittää keihästä pitkälle ilman kiellettyjä lisäaineita. Yllättynyt oli myös Tero Pitkämäki, joka oli oppinut tuntemaan Egyptin pojan hyvin hartaana miehenä. En tosin tiedä ylsikö hän hartaudessaan edesmenneen Mika Myllylän hartauden tasolle. Myllylä oli tunnetusti hyvin usovainen mies. Itse epäilen vahvasti, että Ronssi-Ruuskasella on Riossa mahdollisuudet uusia ronssinsa, koska Egyptin mies on kisasta syrjässä. Luulen, että Kanian mies ja Trinidadin mies, jotka ovat pysyneet poissa kansainvälisiltä kilpakentiltä ja ovat parannelleet kaikessa rauhassa heittovammojaan viidakkokylissään vievät kirkkaimmat mitalit, Ronssi-Ruuskanen saattaa hyvinkin pelastaa maamme maineen koko urheilevan maailman silmissä nousemalla ronssikorokkeelle. Ronssi-Ruuskasen ronssimahdollisuuksia lisää se, että nuorten MM-kisoissa 86,50 metriä nakannut Intian mies ei pääse olympialaisiin mukaan sotkemaan palkintojärjestystä. Katsoin tuossa juuri videolta Intian pojan viskaisun eikä se näyttänyt juuri miltään hirmuisten suomalaisrepäisyjen rinnalla, mutta pitkälle keppi lensi turhia väpättämättä. Ihan tuli mieleen erään Yrjö Nikkasen kanssakilpailijan luonnehdinta ME-mies Nikkasesta: "juoppo mies, mut nopee käs". Nopea oli Intian miehen käsi, vaikka mies ei tiettävästi juoppo olekaan. Mieleen tuli myös se, kun olin katsomassa vuonna- 83 Helsingin MM-kisojen keihäskarsintaa. Silloin DDR:n vahvarakenteisten miesten ollessa vuorossa lentävän keihään suhina kuului katsomoon asti. DDR:ssä oli valmennusmenetelmiä, joilla karsintaraja puhkaistiin vaikka poikittaisella keihäällä. Kommentit (0) Vaatimaton savolaismenestys 24.07.2016, 18:49 Viikonloppu meni Kalevan kisoja seuratessa ja se olikin mieltä ylentävää, koska epäpuhtaat ulkomaalaisurheilijat eivät olleet ylivoimallaan pilaamassa jaloa urheilujuhlaa. Jos jotain vikaa pitää hakemalla hakea, niin savolaisurheilijoiden menestystä ei voi moittia, ei ainakaan liiaksi. Onneksi kisojen viimeisessä lajissa Lapinlahden Sampo Lahtela sai sentään pronssia. Savolaiset saivat jaossa olleista 120 mitalista tasan yhden. Savolaisia on suomalaisista vajaat 10 % ja maakunnan väestömäärä olisi edellyttänyt noin 10 palkintosijaa. Jossain vaiheessa innostuin kannustamaan kymmenottelun kymmenottelussa hopealle sijoittunutta Elmo Savolaa, koska hän saattoi ihan hyvin olla taustaltaan Kuopion Savoloiden urheilusukua. Kymmenottelussa edusti Savoa ainakin jossakin määrin toinenkin urheilija nimittäin amerikkalaistaustainen pronssille sijoittunut nuorukainen, jonka nimen päälle en nyt pääse, mutta kutsun häntä Nikolai Sauseskuksi, koska hänen nimessään on jotain Romainiaan viittaavaa. Joskus aiemmin tämä jenkkiottelija edusti Kuopion Sisuveikkoja,tosin nyt hän oli siirtynyt Hifk:n leiriin, koska siellä varmaankin on rikkaammat sponsorit. Ehkä Sampo Lahtelan jälkeen kuitenkin eniten Savoon kytketyi naisten pikamatkoja hallinnut Anna Hämäläinen. Hän on ainakin joskus seurustellut Sisä-Savon Sanomien mukaan suonenjokelaislähtöisen lentopalloilija Lauri Kermisen kaa. Kerminen lienee tällä hetkellä kansainvälisesti  yksi maailman arvostetuimmista suomalaisurheilijoista. Lentopallo on äärimmäisen harrastettu urheilumuoto ja Kerminen on tällä hetkellä yksi maailman parhaista liberoista. Anna Hämäläinen on entisen kymmenottelijahuipun Edvard Hämäläisen tytär, jonka geeniperimä on siis vankasti venäläinen. Muistelen, että Annan vaarinvaari oli Suomesta Venäjälle muuttanut. Isä Eetussa on kuitenkin hyvin paljon tyypillisen suomalaisenmiehen jäyhiä piirteitä. Suomessa monta vuotta asuttuaan hän puhui suomea yhtä innokkaasti kuin Seppo Räty englantia. Kommentit (0) Viidan korkeushypyn Suomen mestaruus 23.07.2016, 19:50 Taisinpa öylönnä tapani mukaisesti kirjoittaa ropakantaa, kun epäilin pirstamielisen runoilija Lauri Viidan harrastaneen joko pikajuoksua tai kuulantyöntöä. Nimittäin juuri äsken voitti korkeushypyn Suomen mestaruuden tamperelainen Jussi Viita. Kun iloista voittajaa haastateltiin telkkarissa, olin selvästi erottamassa miehessä Lauri Viidan piirteitä. En nyt keksi yhtään kappaletta vastaväitteitä sille, etteikö Jussi Viita voisi olla vaikkapa Lauri Viidan pojanpoika, vaikka vaari olikin työläisurheilija, elikkä Pispalan Tarmon miehiä, kun taas Jussi harrastaa porvarikorkeushyppyä Tampereen Pyrinnön riveissä. Korkeushyppääjät ovat perinteisesti vähän traagisia runoilijatyyppejä. Maailmanennätysmies Kuuban Sotomayor harrasti korkeushypyn lisäksi myös kokaiinia. Kokaiinin käyttöä harrasti myös maailman tilaston kakkonen Patrick Sjöberg, joka myös paljasti muistelmissaan, että hänen Kiuruvedellä syntynyt isäpuolensa ja valmentajansa käytti häntä lapsuudessaan seksuaalisesti hyväkseen. Edellisten olympialaisten korkeuden voittaja Venäjän Ivan Ukov on ilmeisesti myös taiteellisesti suuntautunut, joka asia ilmenee välillä suoranaisena boheemiutena ja niinpä oku vuosi sitten Timanttiliigan kisassa mies ei ollut pelkästään juovuksissa, vaan pikemminkin kännissä kuin käki. Korkeushypyn runollisuuteen viittaa sekin, että ainakin hyvän tarinan mukaan kukaan tupakoimaton ei ole vielä ylittänyt 240 cm. Wadan olisi hyvinkin lisättävä tupakka urheilussa kiellettyjen lisä-aineiden listalle. Tupakka on  sikäli erikoinen aine, että se samalla sekä rauhoittaa että piristää ja myös auttaa painonhallintaa. Ja hengenvaarallistakin tupakka on. Kommentit (0) Runoilija Viidan piikkarit 22.07.2016, 18:11 Myönnän, että käsittelen jutuissani liikaa urheilua, joten nyt väliin ripaus kulttuuria. Alkukesästä kävin Lauri Viita-museossa Pispalassa ja siellä silmääni pistivät kuvan piikkarit. Olen luullut, että kuulantyöntö olisi ollut vankkarakenteisen Viidan harrastama urheilumuoto, mutta piikkareista voisi päätellä hänen harrastaneen juoksua, arvatenkin pikajuoksua, koska Viidan kokoinen mies ei ole kestävyysjuoksijatyyppiä. Tosin muistelen, että kuulantyöntöurheilumuodon alkuaikoina rinki ei ollut vielä betonia, joten on myös mahdollista, että kuva esittää runoilija Viidan kuulantyöntöpiikkareita. Kaikkitietävä Tilastopaja ei osaa kertoa mitään Viidan saavuttamista yleisurheilutilastoista. Olisi ollut mielenkiintoista selvittää, oliko Viita Tauno paloa parempi kuulamies; Palohan oli lahjakas kuulantyöntäjä. Viidan urheiluharrastus ei rajoittunut yleisurheiluun, vaan Viita oli myös innokas koripalloilun ystävä. Koripallohan oli Pispalassa suosittua. Kerran pirstamielisyytensä hankalassa vaiheessa runoilija tunkeutui Pispalan Tarmon pukukoppiin ennen pelin alkua ja ryhtyi kiivaasti selittämään millaisella taktiikalla Tarmo voisi vastustajan kukistaa. Runoilijan  aivan oikea johtoajatus oli, ettei palloa saa antaa vastustajalle. Kommentit (0) Astmalääkitys 21.07.2016, 18:18 Eilen kerroin, että vain norjalaiset ja itäsaksalaiset urheilijat ovat todella kelpoisia olympialaisiin, koska he ovat dopingtestien perusteella historian puhtaimmat urheilijat, mutta nyt täytyy tarkastaa näkemystä, koska eilen illalla paljastui, että Norjan suurhiihtäjä Martin Johnsrud Sundbyn oli vetäissyt astmalääkettä liian syvälle henkeen ja siitä seurasi lievä dopingkäry. Sundby sai rikkeestä kahden kuukauden kilpailukiellon, jonka hän todennäköisesti kärsii kesäaikaan, jolloin rangaistus ei häiritse miehen kilpahiihtoharrastusta. Kahden kuukauden rangaistus tuntuu juuri sopivan mittaiselta aiempien ennakkotapausten valossa, koska eräs suomalainen huippuhiihtäjä sai muinoin pontikankeitosta neljän kuukauden kilpailukiellon. Mielestäni pontikankeitto on juuri kaksi kertaa astmalääkkeen nauttimista vakavampi asia. Toisaalta kaunis, mutta nopea saksalainen pikajuoksijatar Katrin Krabbe sai astmalääke Klenbuterolista  niin pitkän kilpailukiellon, että hänen uransa päättyi siihen, joten se rangaistus tuntuu kohtuuttomalta norjalaisen tuomioon verrattuna. Krabben dopingtapauksen, kuten myös hänen astmansa vakavuudesta kertoo se, että hänen käyttämänsä lääke Klenburol oli tarkoitettu hevosille. Ihmeellistä, että astmainen Krabbe juoksi aikoinaan satasen siihen vauhtiin, että eurooppalaisista samalle sekunnille pääsee nykyään ainoastaan eräs Hollannin tyttö. Hänen astmansa vakavuusasteesta minulla ei ole tietoa. Uskon sillä varmuudella, jonka täydellinen tietämättömyys antaa, että vapaamielisessä Hollannissa, jossa huumeetkin ovat sallittuja ja jossa myös yhteiskunta jakaa näitä aineita niitä tarvitseville ilmaiseksi, on myös monenlaisia astmalääkkeitä käytössä. Muuten Kari-Pekka Kyrö haki tietääkseni lääketieteellistä apua Hollannista ennen Lahden MM-hiihtoja, vaikka Hollanti ei olekaan erityisen tunnettu hiihtomaa. Kommentit (0) Kylmäsota ja urheilu 20.07.2016, 18:03 Puhutaan, että kylmäsota on palannut maailman nuorison kilpaurheiluharrastuksen pariin. Minusta niin ei ole tapahtunut, koska kylmänsodan aikaan maailman kilpaurheilevanuoriso kuitenkin yleensä mahtui samoihin kilpailuihin. Enää ei niin tapahdu. Venäläiset ollaan sulkemassa pois olympialaisista, mutta samaa kannattaisi harkita eräille muillekin kansakunnille. Oikeastaan jos järjellä ajattelee, niin olympialaisiin saisi päästää vain DDR:n ja Norjan urheilijoita, koska näiden maiden huiput eivät juurikaan ole testeissä kärynneet. Muistelen, että itäsaksalaisista kärysi vain kiekonheittäjätär Evelin Jahl, joka tiettävästi punnersi penkistä 180 kiloa, kun taas Markku Tuokko, joka kilpaili miestensarjassa punnersi 190 kiloa. Esimerkiksi maailmankaikkeuden historian kymmenestä nopeimmasta satasen miesjuoksijasta vain kaksi ei ole kärynnyt kielletyistä lisäaineista. Aika moni kärynneistä edustaa Usa:a. Toisaalta ihmetystä herättää se, että Usa:ssa huippu-urheilu on kuitenkin niin amatöörimäistä, että käryjä tulee. Kaipa ammattimiehet osaisivat hoitaa hommat paremmin. Ihmeaine tuo meldonium, josta venäläiset ja monet muut kehitysmaalaiset ovat jääneet kiinni. Aine keksittiin jo 46 vuotta sitten ja vasta nyt se pystytään paljastamaan dopingaineeksi. Alun perin meldoniumia käytettiin siipikarjan kasvatuksen tehostajana, mutta kaipa alan tutkijat ymmärsivät, että sama aine joka lisää kanojen fyysistä suorituskykyä, tehoaa myös kanojen lähisukulaisiin eli urheilijoihin. Vastaavan kalainen aine lienee myös Alfa-Hica-niminen AIV-rehun säilyvyyttä lisäävä kemikaali, jonka havaittiin myös lisäävän nautaeläinten kokoa ja lihaksikkuutta. Dopingtohtori Timo Seppälän mukaan tämä ihmeaine, joka on tieteelliseltä nimeltään alfahydroksikarponihappo lisää urheilijoidenkin rasvatonta lihasmassaa 3-5 kiloon. Monissa urheilulajeissa moinen rasvattoman lihasmassan lisäys olisi merkittävä kilpailuetu kilpaurheilua harrastavan nuorison parissa, mutta siitä huolimatta tietooni ei ole tullut, että ainetta olisi jaettu lupaaville urheilijanuorille. Tärkeää on myös tietää, ettei ihmeaine Seppälän mukaan ole urheilussa kielletty lisäaine. Kommentit (0) Jo muinaiset egyptiläiset esi-isämme 19.07.2016, 18:06 Ei muuten ole meillä suomalaisilla yhtään kappaletta syitä vähätellä historiaamme. Eilen jo paljastin, että muinaiset esi-isämme ovat keksineet maanviljelyksen, kirjoitustaidon ja sätkäkoneen. Eikä tarvitse kuin pikkuisen tutkia kaikkitietävää Wikipediaa, niin löytää vahvaa näyttöä siitä, että myös muinaiset egyptiläiset olivat suomalaisia. Tällaiseen lopputulemaan tuli taiteellinen monipuolisuusihme ja lähes kaikkien alojen erikoisasiantuntija Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870 - 1946) ilmeisen perusteellisissa tutkimuksissaan. 1900-luvun alussa Wettenhovi-Aspa ryhtyi innokkaaksi fennomaaniksi alkaen kehitellä omia kvasikielitieteellisiä teorioitaan, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Käyttäen intuitiiviseksi permutaatioksi kutsumaansa menetelmää hän halusi osoittaa että monet ulkomaiset paikannimet ja vieraiden kielten sanat oli johdettavissa suomenkielisestä alkumuodosta. Näitä teorioitaan Wettenhovi-Aspa esitteli sitten useissa julkaisemissaan kirjoissa, joista kuuluisimmaksi tuli vuonna 1935 ilmestynyt "Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II". Tässä kirjassa Wettenhovi-Aspa väitti, että muinaisen Egyptin kulttuurin olivat kehittäneet sinne Indonesiasta Intian kautta vaeltaneet suomalaiset, ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä. Teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui "fennoegyptologiaksi". Wettenhovi-Aspa väitti myös, että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä. Wettenhov-Aspa väitti muun muassa, että pyramidi tulee sanasta "pyhät raamit", seepra sanasta "seurahepo", Espanja eli Hispanja sanasta "Hiisipainijaisenmaa", Berkeley sanasta "perkele", ruotsin kielen sana människa sanasta "maannussija", neekeri = ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan sanoista "Ne haisevat kuselle") ja niin edelleen. Saksassa teoria ihastutti Heinrich Himmleriä ja hänen salaseuraansa. Vaikka monet ovat uskoneet Wettenhovi-Aspan olleen teorioineen tosissaan, on esitetty myös, että kyseessä olisi ollut vain parodia ajan kielitieteellisistä teorioista ja provokaatio ruotsalaisuusmielisiä vastaan. Kommentit (0) Muinaiset sumerilaiset esi-isämme 18.07.2016, 18:08 Turhaan ovat suomalaiset hävenneet vaatimatonta historiaansa, sillä eilinen Hesari kertoi, että suomen ja sumerin kielet ovat sukulaisia. Tähän asti tiedeyhteisö on ollut sitä mieltä, ettei sumerikielelle ole sukulaiskieltä, mutta nyt sellainen on sitten löytynyt. Turhaan olemme tunteneet häpeää esi-isiemme saavutuksista historiasta, koska nyt on ilmennyt, että suomalaiset ovat keksineet sekä maatalouden että kirjoitustaidon. Sen lisäksi uukuniemeläinen Jalmari Ahokas on keksinyt sätkäkoneen. Sumerien lisäksi suomalaisille löytyy sukulaisia joka puolelta maapalloa. Esimerkiksi Antti Tuurin kirjassa Matkoilla Euroopassa kerrotaan yllättävä tieto suomenkielen ja tamilikielen sukulaisuudesta. Tämä asia on paljastunut Reykjavikin yliopiston tutkimuksissa merkillisen sattuman oikusta, jossa keskeisessä roolissa on teatteriohjaaja Jouko Turkka. Nimittäin sen jälkeen, kun Turkan Seitsemän veljestä oli esitetty Islannin tv:ssä, synnytti se maassa niin suurta vastenmielisyyttä kieltämme kohtaan, että yliopiston suomen kielen kurssille ilmoittautui vain yksi opiskelija, joka oli tamili. Opiskelija paljasti jo muutaman tunnin opintojen jälkeen, että suomi ja tamili ovat ilmeisiä sukulaiskieliä; niin paljon kielistä löytyi yhtäläisyyksiä. Yhdessä opettajansa kanssa he pystyivät jopa kirjoittamaan 600 sanaa pitkän kertomuksen, jonka sekä tamili että meikäläinen ymmärsivät samalla tavalla.   Kun kielten sukulaisuutta tutkittiin enemmänkin, paljastui että USA:sssa oli eräs naistutkija jo todistanut asian väitöskirjassaan. Reykjavikin opettaja tiedusteli Helsingin Yliopiston Suomen kielen laitokselta, tiedettiinkö siellä kyseisestä väitöskirjasta. Kyllä siellä tiedettiin. Vastaus oli tyly:  "Kävi se akka täälläkin, mutta me naurettiin se ulos." Muuten laajalle itään ja länteen ovat muinaiset esi-isämme levittyneet. Kuopiossa eräs eläkkeellä oleva leipuri on tutkinut suomen ja inkakielen ilmeistä sukulaisuutta, ja ainakin minä olen vakuuttunut teorian oikeellisuudesta. Paljon on yhteisiä sanoja näissäkin kielissä. Ja itse olen vakuuttunut siitä, että Etelämerellä sijaitsevien Nauru- ja Vitsisaarien asujaimisto on lähtöisin jostain Savosta. Nimittäin sikäläiset asukkaat ovat hyvin savolaismaisen pyyleviä ja muutenkin yhdennäköisyys Kuopion torilla käyskenteleviin ihmisiin on ilmeinen, tosin ymmärrettävistä syistä Naurun ja Vitsin asukkaat ovat paljon päivettyneempiä, mutta toisaalta myös savolaiset pienviljelijä-metsurit ahavoituivat hyvin mustiksi ennen halakometissä keväthangilla.    Muuten Naurun puhelinluettelon ensimmäinen sukunimi on Aho ja toinen Ahola, josta seikasta moni kielentutkija voisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kommentit (0) Haamumaileri 17.07.2016, 18:44 Ihmeidenaika ei ole vielä ohi. Ihmeekseni juoksi eilen Kärkkääläntiellä vastaani urheilijan näköinen nuorukainen ihan uljaalla mailerin askeleella; ihan tekisi mieleni sanoa, että Pekka Tiilikaisen ylistämällä uljaalla kotkan askeleella, vaikka itse luulen kotkan askeleen olevan enemmänkin räpistelyä ja tervehti minua kohteliaasti. En ole vuosikymmeniin nähnyt juoksevaa nuorta Kärkkääläntiellä. 70 % todennäköisyydellä tämä kunnollinen urheilijanuorukainen oli ukrainalainen ja 30 % todennäköisyydellä venäläinen. Suomalainen hän ei 100 % todennäköisyydellä ollut, koska suomalainen nuori ei osaa enää juosta oikein, koska hän on pilannut juoksutyylinsä jääkiekon pelaamisella. Eilen siis vahvistui näkemykseni siitä, että Ukraina ja Venäjä ovat meitä kymmeniä vuosia kehityksestä jäljessä. Olenpa ihan viime vuosina nähnyt Kärkkäälän tiellä onkivapa olalla kulkevan nuorukaisen ja käsikynkkää kulkevia neitosia, jollaiset asioiden näkeminen on vaikuttava kokemus. Sellaisia asioita olen nähnyt tehtävän ainoastaan vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Nykysuomalaiset eivät sellaista enää tee. Muistanpa muuten ajan, jolloin kylällä pienviljelijä-metsurit toisiinsa törmätessään kyykistyivät juttelemaan asentoon, jota nykyään kutsutaan slaavikyykyksi. Viimeksi olen slaavikyykkyä nähnyt esittävän Vladimir Putininin yläruumis paljaana jossain lehtikuvassa. Sitä ennen slaavikyykkyä harrasti minulle kerrotun tiedon mukaan viulisti Linda Lampenius, jossain kansainvälisen kuvajulkaisun keskiaukeamalla. Minulle on kerrottu, että ihan oli koko viulu näkynyt. Kommentit (0) Olavi Paavolainen ja Paavali I 16.07.2016, 17:27 Suomalaiset ovat suhtautuneet kunnioittavasti ensimmäiseen Suomea hallinneeseen tsaariin Aleksanteri I:een. Humaani tsaari hän olikin, mutta itseäni on mietityttänyt se, että kaikesta humaaniudestaan huolimatta hän lienee ainut Venäjän tsaareista, joka on murhauttanut isänsä. Hänen isänsähän oli Paavali I, joka kuoli salamurhan uhrina, ja historian tutkijat näyttävät pitävän selvänä, että poika Aleksanteri oli mukana asiassa. Olen lueskellut tänään Olavi Paavolaisen äskettäin uudelleen toimitettuja matkakertomuksia Neuvostoliitosta ajalta juuri ennen Talvisotaa. Kirjan ovat toimittaneet Ville Laamanen ja Hannu Riikonen ja sen nimenä on Volga virtaa nyt Moskovaan. Paavolainen vieraili pitkällä matkallaan myös Leningradissa museoksi muutetussa Hatsinan palatsissa ja hän kertoo säpsähtäneensä törmätessään siellä sotahullun ja muutenkin ilmeisen hullun tsaari Paavali I:n huudahtukseen: "Yhdeksän sotamiestä voi lyödä kuoliaaksi, kunhan kymmenes jo osaa temput." Nyt ymmärrän entistä paremmin humaanina tunnetun tsaari Aleksanteri I:n toimintaa, vaikka en voi sitä vieläkään täysin hyväksyä. En voi täysin hyväksyä myöskään sitä, että Paavali I:n isä tsaari Pietari III myös ilmeisesti murhattiin, vaikka keisarinnaksi noussut ja Katariina Suurena sittemmin tunnetuksi tullut Pietari III:n vaimo vakuutti miehensä kuolleen äkillisesti peräpukamiin. Historian tutkijat taitavat taipua sille kannalle, että mies tukehtui tyynyynsä ja ettei kyseessä ollut tapaturma. Kommentit (0) Ahdistelua	15.07.2016, 18:47
Kirjoitin eilen taas ropakantaa, kun väitin, ettei Kekkosen aikaan maamme lähetystöissä naisia ahdisteltu kuten nykyään. Mutta kun oikein muistiani pinnistän, saan mieleeni yhden todistettavan tapauksen. Presidentti Kekkonen huolehti myös siitä, että hänen värikäs poikansa Taneli sijoitettiin hommiin ulkoministeriöön, samoinhan tehtiin myös eilen mainitulle värikkäälle Jussi Mäkiselle. Taneli Kekkonen toimi lähettiläänä monessakin maassa. Lasse Lehtinen kertoo luotettavissa muistelmissaan, kuinka Taneli Kekkonen ollessaan Italian lähettiläänä majoitti maan oloihin tutustumassa olleen parlamentaarisen delegaation lähetystön tiloihin. Samoissa tiloissa hän asutti myös kahta kulkukoiraa. Koko sen viikon ajan, jonka kansanedustajat viipyivät paikalla, oli arvon lähettiläs hilpeässä humalatilassa. Eräillä päivällisillä ihastui toinen koirista syvästi kansanedustaja Jutta Zilliackukseen, joka on tietenkin täysin ymmärrettävää, koska tämä on hyvin viehättävä ihminen. Aina korrektia käytöstä korostavan kansanedustajan kasvoilla ei ilmekään värähtänyt, vaikka piski terhakkaasti käytti seksuaalisesti hyväkseen arvokkaan parlamentaarikon hienon iltapuvun hihaa päivällisen ajan. Muuten nyttemmin on ilmennyt, että eräiden valtioiden salaiset palvelut hankkivat Taneli Kekkosen vauhdikkaasta yksityiselämästä intiimejä tietoja ja kuvia, joilla häntä saattoi jopa kiristää. On syytä epäillä, että tämä seikka vaikutti Taneli Kekkosen alkoholisoitumiseen ja itsemurhaan.  Kommentit (0)
Lähetystöskandaali	14.07.2016, 18:15
Maamme diplomaattipiireissä kuohuu. Epäillään, että eräs Tukholman lähetystön palveluksessa oleva henkilö, jonka nimen muistelen olevan Jorma Viinanen, joka nimi herättää tiettyjä ennakkoasenteita, olisi lähennellyt naisia. Väite on uusi ja yllättävä maamme diplomaattipiireissä, koska koskaan ennen niissä piireissä ei ole tiettävästi lähennelty naisia.    Skandaaleja lähetystöissä on tosin ollut ennenkin ja varsinkin legendaarisen suurlähettiläs Jussi Mäkisen edesottamuksia ei aina hyväksytty. Tosin naisten lähentelystä häntä ei koskaan syytetty.  Miehen eteneminen diplomaattitehtävissä oli hämmästyttävä. 22 vuoden kypsässä iässä hän työskenteli jo  vastuullisella paikalla Moskovassa ja uransa mies päätti suurlähettiläänä Wienissä. Mäkinen oli niin lahjakas, että hänestä oli jo vaikea sanoa, että oliko kysymyksessä hullu vai nero.   Kirjassaan Keskusteluja Kekkosen kanssa Mäkinen antaa ymmärtää, että hänellä on kannettavanaan suuri salaisuus, jota hän ei saa paljastaa kenellekään ikinään missään. Rivien välistä voi lukea, että hän uskoo olevansa Urho Kekkosen poika. Presidentin linnan linnanvouti  Arimo Raeste tunnustaa asian suoraan muistelmissaan Paroni von Raesteen ihmeelliset seikkailut.   Mutta itsepä en usko moista. Uskon, että Outokumpu Oy:n johtaja vuorineuvos Mäkinen, joka varmaankin rahoitti Kekkosen vaalikampanjaa, pyysi kaveriaan Urkkia kuolinvuoteeltaan katsomaan vähän poikansa perään ja kunnian miehenä UKK näin tekikin. Mutta rajansa oli tälläkin luottamuksella.   Suurlähettiläs Mäkinen oli ns. julkimiehimys, mutta tämähän ei edes 60-luvulla ollut diplomaattipiireissä rasite. Eikä miehen ura päättynyt edes siihen, että hän joillakin virallisilla päivällisillä suurlähetystössään istutti bokserikoiransa nimeltään Attila juhlapöytään arvokkaammalle paikalle kuin maamme sotilasasiamiehen, koska katsoi lemmikkinsä olevan henkisiltä kyvyiltään etulyöntiasemassa,   Mutta siinä vaiheessa kun Mäkinen oli nauttinut ns. normaaleja ruokajuomia siinä määrin, että alkoi uskoa tulevansa valituksi Itävallan ulkoministeriksi, kutsui Kekkonen hänet ns. disponibiliteettiin kotimaahan. Dispoon kutsuminen luultavasti tarkoittaa kansankielellä jonkinlaista lähettiläiden hoitoonohjausta. Raesteen mukaan lääkäri varoitti Mäkistä siitä, että jos hän vielä ryyppää vähänkin, on se kuolemaksi. Potilas meni heti ostamaan viskipullon ja ilmeni, että tällä kertaa lääkäri olikin asiassa täysin oikeassa.   Muuten Itävallan liittokansleri Bruno Kreiskykin oli huolestunut Jussi Mäkisen suurlähettiläsaikoihin Suomen maineesta ja puki ongelman juhlapuheessaan kohteliaaseen muotoon seuraavasti: "Annamme suuren arvon sille, että Suomen hallitus on lähettänyt Jussi Mäkisen tänne edustamaan maatanne, sillä se osoittaa, että Suomessa ymmärretään, että Wien on Euroopan liberaalein pääkaupunki."     Kommentit (0)
Poikien puhdashenkiset seikkailukirjat	13.07.2016, 18:17
Minun lapsuudessani vielä luettiin, koska siihen aikaan maassamme oli vain yksi tietokone, joka oli talon kokoinen ja nimeltään Esko. Se ei ollut pelikäytössä, vaan hyötykäytössä postilaitoksella. Sysmän kirjapäiviltä löysin monia mieleen syöpyneitä puhdashenkisiä poikien  seikkailukirjoja. Jouko Puhakka, Erkki Rekimies ja Väinö Riikkilä olivat suosikkejani 50 vuotta sitten. Tosin Riikkilän Pertsa ja Kilu-kirjoista en jostain syystä tykännyt, vaikka ne ovat suuren yleisön suosiossa vieläkin ja niitä on jopa filamattu. Kuvan kirjoista Rekimiehen Laatokan lentäjät luin vasta aikuisiällä, sillä sitä ei Kärkkäälän kansakoulun kirjastossa ollut. Kirjastosta puuttuivat myös Poika ilman paitaa ja Jyrkänpuron lohitarhurit, mutta ne olivat minulle tuttuja jo lapsuudessani, koska kuulin ne luettuina Lastenradiosta, jota radio-ohjelmaa ei enää ole, sillä nykyajan lapset kuuntelevat vain nykyajan nuorisolle suunnattua kovaäänistä ns, rocken roll-musiikkia. Radiossa luetaan nykyäänkin kirjoja varttuneelle väelle, mutta radioasemia on niin paljon, etten enää tiedä ohjelmatarjonnasta muuta, kuin että Radio Nova, jota autoilijat kuuntelevat, on jotain kamalaa kaiken maailman Laatikon salaisuuksineen. Mielestäni radiokanavien tulisi lisätä äänikirjatarjontaansa ja jos tätä asiaa yhtään miettii järjen kanssa, niin Internettiin voisi vaikkapa työlisyysmäärärahojen avulla siirtää koko maailman kirjallisuuden, tai ainakin teokset, joiden tekijänoikeudet ovat umpeutuneet. Itsellänikin, vaikka muuten olen vielä kopsakka ukko, alkaa olla näön kanssa ongelmia. Kommentit (0)
Tohtori Tattisen tarina	12.07.2016, 18:07
Alakansakoulun kirjastossa oli ainakin yksi oikea satukirja nimeltään Tohtori Tattisen tarina, joka vaikutti ratkaisevasti maailmankuvani muodostumiseen. Runsaan 50 vuoden jälkeen törmäsin Sysmän kirjapäivillä jälleen Tohtori Tattiseen ja ostin sen 50 centillä. Ei siis kirja ollut hinnan kiroissa. Tapanani on ollut tinkiä ihkatiukalle, mutta nyt jätin niin tekemättä. Tohtori Tattinen  oli ihmislääkäri, joka ei oikein tullut toimeen ihmisten kanssa, joka on ihan ymmärrettävä asia, mutta eläinten keskuudessa hänestä tuli hyvin suosittu lääkäri ihan maapallon laajuisesti, eli globaalisti, kuten nykyään sanotaan, koska miehellä oli yksi kilpailuvaltti, jota muilla alan toimijoilla ei ollut. Tattisen papukaija nimittäin opetti hänelle eläintenkielen ja tämän taidon avulla mies kohosi ihan globaalisti merkittäväksi tekijäksi eläinlääkinnän alalla. Afrikan apinatkin lähettivät pääskysen mukana viestin, että Tattisen taitoja tarvitaan siellä kipeästi, koska tautiepidemia oli iskenyt maanosan apinoihin. Tattinen hankki laivan ja lähti kotieläimineen pitkälle ja  seikkailurikkaalle matkalle. Varsinkin  eräs jännittävä tapaus on mietityttänyt minua vuosikymmeniä ja olen pohtinut tarinan realistisuutta. Jossain matkan vaiheessa Tattisen pikkulaivaa alkaa ahdistelemaan nimistä päätellen arabijoukkio, jotka eivät kuitenkaan siihen aikaan olleet vielä terroristeja, vaan pelkkiä merirosvoja. Tilanne vaikuttikin jo menetetyltä, mutta sitten Tattisen hyvät ystävät pääskyset puuttuivat tapahtumien kulkuun. Pitkä paksu köysi puretaan tuhanneksi säikeeksi ja jokaiseen säikeeseen tarttuu 2000 pääskystä, jotka hinaavat huimaa vauhtia Tattisen aluksen turvaan. Pitkään olen mielessäni pohtinut tarinan realistisuutta, elikkä löytyykö laivasta riittävästi tehoja ja nyt Internetin avulla varmistin, että ihan täyttä realismia tehojen löytyminen on. Nimittäin yksi pääskynen painaa noin 20 grammaa ja kaksi miljoonaa yhteensä 40 tuhatta kiloa, niin jokainen, joka asioista yleensä jotain ymmärtää, ymmärtää, että niiden vetovoima vastaa noin 80 hevosta ja kyllä sellainen 80 hevosvoiman tehon lisäys hyvinkin kasvattaa pienen laivan nopeutta ratkaisevassa määrin kiperässä takaa-ajotilanteessa. Kommentit (0)
Mitalijakauma	11.07.2016, 18:58
Ylväinä liehuivat kansakuntien liput Amsterdamin tummuvalla olympiastadionilla, mutta aika ylväänä siellä liehahteli myös Suomen siniristivaate. Kansakuntamme menestys hyvin laajalle levinneessä yleisurheiluharrastuksessa oli kelpo. Ruuskasen akan poeka toi pronssia ja sen lisäksi joukkueemme sai monia muitakin hyviä sijoituksia. Amsterdamin olympiastadionionilla  esiintyivät peräti 48 kansakunnan parhaat tytöt ja pojat, ja siitä huolimatta piskuinen Suomi sijoittui mitalitaulukossa sijalle 27 eli lähes keskikastiin. Olimme Pohjoismaiden neljänneksi menestynein kansa ja vaikka Islanti on kova urheilumaa, niin eivätpä islantilaiset meille pärjänneet yleisurheilussa alkuunkaan. Toisaalta parempi vertailuryhmä Suomelle olisivat Baltian maat, koska nykyisen hallituksen aikana yhteiskuntamme  on yhä entistäkin enenevämmässä määrin alkanut muistuttaa Baltian maita. Tässäkään joukossa emme jää viimeiseksi urheilumenestystä mitattaessa. Latvia ja Liettua menestyivät meitä paremmin, mutta veljeskansamme Viro sai myös yhden pronssin kuten mekin, mutta koska Viro alkaa V-kirjaimella ja Suomi S-kirjaimella, ohittaa Suomi Viron mitalitaulukossa, jonka avulla kansakunnat vertailevat yhteiskuntiensa suorituskykyisyyttä. Kommentit (0)

Kiljuset	10.07.2016, 18:45
Sysmän kirjakyläpäivillä tapasin vihdoinkin ihmisen, jonka kanssa pystyi keskustelemaan syvällisesti oikeasti korkeatasoisesta kirjallisuudesta eli Jalmari Finnen Kiljusen herrasväkeä käsittelevistä teoksista. Ihastelimme sitä, miten puhdashenkisiä ja opettavaisia olivat vanhan hyvän ajan lasten- ja nuorten kirjat. Yksissä totesimme, että vasta Väinö Riikkilän Pena kertoo stoorin-romaani toi 60-lukuisen yhteiskunnallisuuden, joka siihen aikaan oli suoranainen muotioikku, lasten- ja nuorten kirjallisuuteen. Sen verran joustimme asenteissamme, että ehkä Kiljusten vallankumous viittaa pikkuisen politiikan puolelle. Mutta sekin on hyvän tahtoisen huumorin leimaamaa eikä mitään räikeää. Esimerkiksi kyseisen kirjan kuvaus siitä, miten Kiljusen Plättä kastelee paloruiskulla maantien, niin että tien jäätyessä punikkien tykki suistuu ojaan, on sangen epäpoliittisen hupaisa lukukokemus. Kirjailija Finnessä on merkittävää myös se, että hän oli tiettävästi Suomen, ellei peräti koko Pohjoismaiden, ensimmäinen homo ja ehdotinkin Sysmän Kirjapäivien puuhanaiselle, että ensi kesän tapahtuma olisi syytä omistaa Jalmari Finnelle, joka liittyy sikäli Sysmään, että hän on kirjoittanut Sysmäläiset-nimisen romaanin. Tapahtuman yhteydessä olisi mainio tilaisuus perustaa Sysmän Perävintturiin Seta-yhdistys ja järjestää Sysmässä ensimmäinen Prepaid- vai oliko se nyt Raid-kulkue. Kommentit (0)
Kohtuus	09.07.2016, 18:27
Tietysti keihäänheittäjienkin kannattaa olla kohtuuden ystäviä. Urheiluhistorioitsija Antti O. Arponen kertoi tästä asiasta opettavan esimerkin. 50-luvun maaottelumatkalla Saksassa työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen oli innostunut nauttimaan sikäläistä olutta niin tuhdisti, ettei hän ensimmäistä kilpailuheittoa suorittaessaan enää ollut täysin tilanteen tasalla, vaan oli suuntaamassa heittoaan 180 astetta väärään suuntaan, eli tapaturman vaara oli ilmeinen. Onneksi joukkueenjohtaja Jukka Uunila oli tilanteen tasalla ja käänsi Soinin oikeaan suuntaan. Nikkinen heitti ensimmäisellään kilpailun toiseksi parhaan tuloksen ja poistui sen jälkeen jatkamaan oluttupakierrostaan. Muutenkin tuo maaottelumatka meni suomalaisilta viihteen puolelle. Joukkueen tulkkina toiminut tuleva filosofian dosentti Pertti Lindfors, joka muistelmissaan paljastaa äiti Lindforsin olleen uukuniemeläisen fasistin os. Sihvonen, kertoi, että päätösjuhlassa maajoukkueen kapteeni Eeles Landström juhlapuheessaan ylisti joukkueen tulkin suoritusta ja korosti sitä, että vaikka Lindfors oli ihan yhtä kova juomaan viinaa kuin joukkueen urheilijatkin, oli tulkki kuitenkin porukan ainut mies, joka pystyy juoksemaan 1000 metriä alle kolmen minuutin. Sen lisäksi, että filosofian dosentti Lindfors oli kova urheilumies, pidettiin häntä myös yleisesti maamme älykkäimpänä miehenä. Lisäksi hän paljasti muistelmissaan, että hänen se muuvvanniin vehje oli tutkitusti ainakin Helsingin yliopiston pisin, ellei sitten koko Suomen.  Paljon mahdollista, että se saattoi olla jopa koko Pohjoismaiden pisin. Kommentit (0)
Konjakkihumala	08.07.2016, 18:21
Pikkuisen on pahamieli ja tunnelma pilalla suomalaisten keihäsmiesten esiintymisen jälkeen. Ponnettomia, jäykkiä ja alakuloisen oloisia olivat poikamme. Valmentajan ja valmennusmenetelmien vaihtuminen näkyi selvästi keihäshirmujemme otteissa. Syynkin tiedän asiaintilaan. Iltapäivälehdet sen kertoivat lööpeissään pari päivää sitten. Suuriin mainetekoihin keihäsmiehemme johtanut valmentaja oli hyllytetty ja jätetty kotiin, koska hän oli esiintynyt valmennustapahtumassa hyvin hilpeällä tuulella. Mies oli ollut jossain leikkauksessa ja hän oli sen jälkeen nauttinut konjakkia terveydellisistä syistä. Eritysesti lehdistö paheksui sitä, että valmentaja oli esiintynyt konjakkihumalassa. Konjakki ei sovellu suomalaisen keihäänheittokulttuurin imagoon. Kossukänni olisi ollut ilmeisesti hyväksytympi humalalaji. Varmaa näyttöä minulla ei ole, mutta epäilen, että kyseinen valmentaja olisi pystynyt huolehtimaan keihäsmiestemme mentaalihuollosta niin, ettei EM-kisoissa nähty alakulo ja jäykkyys olisi pilannut poikiemme suoritusta. Kunnon konjakkipaukku ennen kilpailusuoritusta olisi hyvinkin saattanut auttaa tilanteen laukaisemiseen. Muuten Seppo Räty paljasti pari vuotta sitten, että hän oli urallaan heittänyt Ruotsi-maaottelussa vain kerran selvin päin ja silloin hän jäi toiseksi. Seisoin tuon uutisen julkistamisen jälkeen Pyhälahden Esson-baarin jonossa Sepon jäljessä ja meinasin kysyä lisää asiasta, mutta en kysynytkään, koska Räty on tosi iso mies elävänä luonnossa. Kommentit (0)
Neuvostokännykkä	07.07.2016, 18:05
Mainio sarja on tuo Teemalla pyörivä venäläinen tieteissarja Kuun pimeä puoli. Ensimmäisen tuotantokauden 16 jaksoa kertoivat elämästä Neuvostoliitossa 70-luvun lopulla Brezhnevin pysähtyneisyyden kaudella, jota aikaa moni nykyvenäläinen kaihoten muistelee ja juuri alkanut sarjan toinen tuotantokausi kertoo siitä, millainen Neuvostoliitto olisi, jos se vielä olisi. Uutta sarjaa seuratessani, löysin ainakin yhden hyvän asian löysin tämän päivän Neuvostoliitosta. Neuvostokännykkä on kännykkä, jollaisesta olen pitkään haaveillut. Se on iso ja jykevä eikä se sen vuoksi olisi koko ajan kateissa, kuten nykyinen kapitalistinen kännykkä on. Lisäksi iso ja jykevä kännykkä on kaunis. Se on ruskea ja ilmeisesti mänttinahalla verhoiltu. Uskon, että kuoret ovat samaa materiaalia, josta myös laadustaan tunnetut neuvostoliittolaiset sinkkiämpärit oli tehty. Parasta neuvostokännykässä on se, ettei siinä ole naurettavan pieniä numeronäppäimiä, vaan selkeä kookas pyörivä numerolevy, kuten lapsuuteni puhelimessa oli. Sellaista kookasta numerolevyä olisi minunkin nakkisormillani vaivatonta käsitellä. Jos nyt hakemalla haetaan vikaa tästä mainiosta neuvostokännykästä, on sellaisena pidettävä sitä, ettei laitteessa ole ladattavaa akkua, vaan se toimii neljällä pyöreällä paristolla. Ongelmaa pahentaa se, että tämän päivän Neuvostoliitossa myydään kaupoissa asiakkaille vain kolme paristoa kerrallaan. Tuon paristo-ongelman neuvostoteknologia varaankin ratkaisee jo seuraavalla viisivuotiskaudella. Ratkaisu voisi löytyä polkupyörän dynamosta. Seuraavassa kehittyneemmässä mallissa dynamon voisi korvata vaikkapa puristeltavalla sähköä tuottavalla hantaakilla, jolla periaatteella toimivia taskulamppuja porvaristolla oli Lännessä ja viime vuosituhannella. Muuten Nokia voisi nousta uuteen kukoistukseen tuottamalla Kuun kääntöpiiri-sarjasta tuttuja kännyköitä, joiden kyljessä loistaisi tulikirjaimin Made in CCCP. Kommentit (0)
Torikan tapaus	06.07.2016, 18:16
Olen joskus aiemminkin kertonut välirauhan aikaan Uukuniemellä sattuneesta suomalaisen rajavartioston päällikkö kapteeni Aleksanteri Torikan katoamisesta. Mies hävisi teille tietymättömille kesällä -40 ollessaan suorittamassa virkatehtäviään rajalinjalla. Kyläläiset olivat kuulleet laukauksia ja yleinen käsitys oli, että Torikka ammuttiin ja painettiin turpeeseen. Joku vuosi sitten ilmestyi eräs suomalaisten sotavankien kohtaloista kertova tutkimus, joka perustui Neuvostoliiton auenneisiin arkistoihin. Kirjassa kerrotaan, että Torikka todella ammuttiin, mutta se tapahtui vasta helmikuussa -41 Moskovassa.   Mirko Harjulan teoksesta Ryssänupseerit paljastuu lisää Torikan tapauksen taustoista. Torikka olikin alun perin Viipurin venäläisiä nimeltään Aleksandr Krastsenin. Hän palveli ensimmäisen maailmansodan aikana tähystäjänä Venäjän ilmavoimissa. Maaliskuussa 1918 hän värväsi viisi samalla Pietarin Kolomäen lentoasemalla palvellutta venäläisupseeria mukaansa ja miehet lensivät viisi lentokonetta Suomen puolelle Antreaan luovuttaen koneet valkoisten käyttöön. Venäläislentäjät ottivat sitten suomalaiset nimet ja suorittivat sen jälkeen tiedustelu- ja pommituslentoja Suomen valkoisen armeijan riveissä.   Suomen ilmavoimien isänä on pidetty ruotsalaista kreivi von Rosenia, joka maaliskuun 6. 1918 lensi Ruotsista yhden lentokoneen Suomen valkoiselle armeijalle, mutta ihan hyvin maamme ilmavoimien isänä voisi pitää myös Uukuniemellä kadonnutta Aleksandr Krastsenia, alias Aleksanteri Torikkaa, joka hankki samoihin aikoihin kreivi von Rosenin kanssa peräti viisi lentokonetta Suomen valtiolle. On mahdollista, että Torikka kaappaus Uukuniemeltä Neuvostoliittoon oli kosto vuoden 1918 lentokonevarkauksista. Kommentit (0)

Jermu

05.07.2016, 18:12

Toissa iltana mainittu verisessä Ristlahden taistelussa hermojensa ja joukkojensa hallinnan menettänyt ratsumestari siirrettiin tapauksen jälkeen Savonlinnaan koulutustehtäviin, joissa tehtävissä hän menestyikin paremmin. Ongelmitta hän ei sielläkään selvinnyt. Kerran joukko-osaston komentaja Adolf Ehrnroothin eteen toimitettiin kersantti, joka oli Ristlahden aikaan palvellut ratsumestarin alaisuudessa ja jota nyt syytettiin siitä, että lomalla ollessaan hän oli kieltäytynyt Savonlinnan kadulla tekemästä kunniaa edellä mainitulle ratsumestarille. Komentaja Ehrrnrooth, jota myös Kauniiksi Adolfiksi kutsuttiin, pyysi kersantilta selitystä tapahtuneeseen kurittomuuteen. Jermu vetosi puolustuksekseen siihen, että hän kyllä suostuu tekemän kunniaa upseereille, mutta ainoastaan niille upseereille, joita hän kunnioittaa. Selityksen kuultuaan Adolf Ehrnrooth mietti hetken ja sorahti mahtipontiseen tapaansa, että "harrrkitsen kunniamerrrkin myöntämistä".