Saamani palautteen johdosta olen tullut päätelmään, että eilen julkaisemani sääliä herättävä kuva uukuniemeläisestä evakkopojasta ja hänen lehmästään on otettu Suonenjoen asemalla ja oletan, että poika ja lehmä odottavat pikajunaa pohjoiseen, josta jo Kari Tapio aikoinaan lauloi. Nimittäin ihan kaikkia uukuniemeläisevakoita ei asutettu Etelä-Pohjanmaalle, vaan heitä sijoitettiin myös Oulun lähistölle.
Ihan kaikki uukuniemeläiset eivät kotiutuneet Etelä-Pohjanmaalle, vaan Laihialle sijoitetut Latvasyrjän kyläläiset eivät Laihialla viihtyneet ja luulen syynkin ymmärtävän, sillä kitsaus ei kuulu karjalaiseen kansanluonteeseen.
Sangen omaperäiseen ratkaisuun Laihian uukuniemeläiset lopulta päätyivätkin, koska he ostivat porukalla Myrskylästä 1000 hehtaarin suuruisen Hevonojan kartanon, jonka pinta-alasta 400 hehtaaria oli peltoa ja perustivat sinne maamme viimeisen kolhoosin. Edellinen kolhoosi oli perustettu talvisodan aikaan Neuvostoliiton valtaamaan Suomussalmen Juntusrannan kylään.
Aluksi lähes kaikki 192 uukuniemeläistä asuivat kolhoosinsa 120 lehmän navetan vintillä, kunnes alkuperäinen kartanon väki oli muuttanut pois asunnoistaan ja kolhoosilaiset muuttivat heidän tilalleen. Uukuniemeläisten kolhoosi toimi kuusi vuotta eli vuodesta 1945 vuoteen 1951, jolloin yhteismaat privatisoitiin syistä, joita voi vain arvailla.
Kolhoosin lisäksi uukuniemeläiset edistivät Myrskylän elinkeinoelämää myös siten, että heidän mukanaan paikkakunnalle saapui myös Latvasyrjän Osuuskassa, joka nykyään toimii Myrskylän Osuuspankin nimellä.
Uukuniemeläisten kolhoosikokeilu oli niin mielenkiintoinen tapaus, että historiallisiin kirjoihin erikoistunut uukuniemeläistaustainen Sirpa Kähkönen voisi tehdä siitä romaanin. Minusta kirjan keskeisenä päähenkilönä voisi toimia vaikkapa kolhoosin siitossonni Asteen Toivo, joka laskutti 100 markkaa jokaisesta suoritteestaan.
Uukuniemi-info on julkaissut kolhoosista tämän mielenkiintoisen artikkelin: https://uukuniemi.info/?p=645
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti