Kirjasalon tasavalta

Arvo Tuomisen Karjalan kierros-ohjelmassa esitelty Kirjasalo on historiallisesti niin merkittävä paikka, että siinä olisi ainesta vaikkapa elokuvaksi. Nimittäin Venäjän vallankumouksen sekasortoisissa oloissa Kirjasalo julistautui itsenäiseksi alueeksi, jota ainakin huumorimielessä kutsuttiin Kirjasalon tasavallaksi.

 

Tasavallan pinta-ala oli tosin vain 30 km2 ja asukasluku 400, mutta maasta se pienikin ponnistaa ja tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Vatikaaninkin pinta-ala on vain 0,4 km2 ja asukasluku 900. Kirjasalon tasavallalla oli, kuten itsenäisellä valtiolla kuuluukin olla, oma armeija, lippu, kansallislaulu nimeltään Nouse Inkeri ja mikä tärkeintä, oma postimerkki, jolla lienee nykyään huomattava keräilyarvo.

 

Pitkäikäinen ei Kirjasalon tasavallasta tullut, koska se oli olemassa vain heinäkuusta 1919 joulukuuhun 1920. Ilmeisesti kirjasalolaiset olivat sen verran realisteja, ettei heidän ja heidän suomalaisten tukijoiden tarkoituksena ollut itsenäinen valtio, vaan alueen liittäminen Suomeen. Tasavallalla ehti puolentoista vuoden aikana olla kaksi johtajaa Santeri Termonen ja Jukka Tirranen, jotka eivät ole jääneet historiaan.

 

Sen sijaan historiaan on jäänyt tasavallan sotilaskomentaja everstiluutnantti Yrjö Elfvengren, joka aloitti uransa tsaarin armeijassa, mutta joutui vaikeuksiin ja vankilaan, kun häntä epäiltiin keisarinnan murhan suunnittelusta. Venäjän vallankumous pelasti hänet ja mies jatkoi sotimistaan Suomen valkoisten riveissä ja Suomen sisällissodan jälkeen hän jatkoi ammattinsa harjoittamista Venäjän sisällissodassa ja kohosi peräti kenraalimajurin arvoon.

 

Bolsevikkien voiton jälkeen Elfvengren jatkoi sitkeää taistelua neuvostovaltaa vastaan, josta wikipedia kertoo seuraavaa:

"Kesäkuussa 1921 Elfvengren perusti Varsovassa Boris Savinkovin kanssa Isänmaan ja Vapauden Suojelun Kansalaisliiton, jonka tehtävänä oli neuvostovallan kukistaminen. Elfvengrenin vastuulla oli Luoteis-Venäjällä, Suomessa ja Baltiassa tapahtuva salainen toiminta. Vuonna 1922 järjestö yritti ampua Neuvosto-Venäjän ulkoasioiden komissaarin Georgi Tšitšerinin Genevessä, mutta hanke epäonnistui. Elfvengrenin on väitetty olleen osallinen myös neuvostodiplomaatti Vatslav Vorovskin salamurhaan vuonna 1923 Lausannessa. Elfvengren erosi liitosta vuonna 1923 ja seuraavana vuonna Boris Savinkov vangittiin Moskovassa, jonne tämä oli salaa saapunut. Elfvengren toimi tämän jälkeen liikemiehenä Helsingissä, mutta muuten hänen viimeisien vuosiensa toiminnasta ei ole paljoa tietoa. Vuonna 1925 Elfvengren matkusti salaa Venäjälle, mutta paljastui ja vangittiin. Hänet ammuttiin vuonna 1927 Moskovassa." 

 

Olen sitä mieltä, että Kirjasalon tasavallan lisäksi myös Elfvengrenin elämä ja teot olisivat hyvä elokuvan tai jopa väitöskirjan aihe. Karjalan kierroksen voi katsoa tästä linkistä ja Kirjasalon tasavaltaan voi ohjelmassa tutustua noin kohdasta 53 minuuttia alkaen.

 

https://areena.yle.fi/1-2691190