Savon historiaa tutkiessani olen huomannut, että savolaisissa kansanrunoissa on yleensä humoristinen perusvire, mutta aina niin ei ole. Esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosista runoiltiin sangen synkkään sävyyn Rantasalmella seuraavasti:
"Päivä puolessa, näläkä suolessa. Isäntä hirressä. Piika naulassa, kirnu kaulassa. Poika korvessa, kontti selässä . Piru pojan kontissa, pirun korvat pystyssä."
Rantasalmen Kolkontaipaleen kylällä, joka nimi kertonee kylästä kaiken, asuneen rutiköyhän Noposen loisperheen pojat kuitenkin selvisivät hengissä nälkävuosista. Heistä nimittäin kehittyi kerjuureissuillaan niin taitavia ja kauniisti puhuvia sanankäyttäjiä, etteivät paikkakunnan isännät raatsineet olla antamatta pojille ruokaa.
Nälkävuosista selvittyään toinen Noposen veljeksistä, joka oli nimeltään Alpo, valmistui Sortavalan seminaarissa opettajaksi, joka harrasti sivutyönään myös laulujen sanoittamista. Esimerkiksi joululaulut Kun maas´ on hanki ja Arkihuolesi kaikki heitä ovat lähtöisin hänen kynästään.
Noposten suvun tunnetuin kaunopuhuja oli kuitenkin Paavo Noponen, joka oli Alpon kerjäläisveljen pojanpoika. Paavosta tuli radion suosittu urheiluselostaja, joka äityi erityisen kaunopuheiseksi, kun hän hiihtokilpailujen yhteydessä innostui kuvailemaan Kuusamon luontoa.
Kuitenkin Paavo Noposen selostuksissa oli välillä pikkuisen savolaista vääräleukaisuutta, jonka seikan tämä ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Sonny Listonin haastattelu todistaa: Arkisto: nyrkkeilijä Sonny Liston Suomessa | Arkisto | Yle Areena – podcastit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti