Tiia Kuikka ja Juha Tiainen

Pikkuisen elättelin toiveita, että Uukuniemelläkin olisi juhlittu mitalia, mutta pärjännyt Uukuniemen tyttö Tiia Kuikka 35 kilometrin kävelyssä eikä ihme. Nimittäin vajaat kolme vuotta sitten hän jäi harjoituslenkillään auton alle ja sen lisäksi, että monia luita katkesi, kallo murtui, jonka seurauksena hän sai keskivaikean aivovamman.

Ennen starttia Kuikkaa haastateltiin eikä hän itsekään ollut toiveikas menestymisen suhteen, koska oli juuri sairastanut angiinan ja sen jälkeen tavallisen flunssan. Akillesjännekin oli tulehtunut ja juuri ennen starttia sormeen oli tullut haava. Niinpä kilpailun aikana Kuikka joutui ilmeisesti jonkin verran juosta hilppaisemaan pysyäkseen kanssakilpailijattarien vauhdissa ja sen vuoksi hänet diskattiin. Toivottavasti jatkossa Tiian terveysongelmat helpottavat, koska hän on erittäin lahjakas ja esimerkiksi neljä vuotta sitten 50 kilometrin mm-kilpailussa hän oli 18..

Muuten huikea on 500 asukkaan Uukuniemen urheiluhistoria. Vuonna 1984 olin Los Angelesin olympialaisten aikaan Uukuniemellä, kun pitäjän oma poika Juha Tiainen voitti moukarissa olympiakultaa. Rajan asukkaina sikäläiset ihmiset ovat ulkopolitiikassa realisteja ja muistanpa, miten linja-autossa pohdittiin sitä, että mitenkähän meidän Juhalle olisi käynyt, jos Venään miehet olisivat olleet mukana.

Huonostihan siinä olisi voinut käydä, koska maailman tilastossa neljä neuvostoliittolaista oli Tiaisen edellä. Siihen aikaan itänaapurilla oli sellaiset valmennusmenetelmät käytössä, että Donin kasakoiden jälkeläinen Juri Sedyh viskaisi vuonna 1986 nykyäänkin voimassa olevan maailmanennätyksen 86,74.

Juha Tiainen oli varmaankin itänaapurin moukarimiesten hyvä kaveri, koska virolainen Juri Tamm saapui olympiavoittajan hautajaisiin vuonna 2003 ja toi sinne myös Sedyhin, Litvinovin ja Nikulinin, puolesta kunnianosoituksena moukarin, joka on nyt Juha Tiaisen haudalla.