Valtiolliset hautajaiset	06.02.2019, 18:56
Vain vaivoin pystyi urheiluministeri Sampo Terho peittämään syvän liikutuksensa, kun hän eilen pääuutislähetyksessä esitti, että Matillekin olisi syytä järjestää valtiolliset hautajaiset. Valtiolliset hautajaisethan on tapana järjestää yhteiskunnassa merkittävästi kunnostautuneille kansalaisille, ja kyllähän Mattikin ehti kunnostautua merkittävästi monellakin elämän alalla.   Valtiolliset hautajaiset on Suomen historiassa järjestetty 77 miehelle, mutta jostain syystä vain kahdelle naiselle. Mielestäni Mattikin voidaan lisätä hyvällä syyllä merkkimiesten luetteloon. Wikipedian mukaan valtiolliset hautajaiset on järjestetty Suomessa vuodesta 1990 seuraaville henkilöille: 1990: valtiotieteen tohtori Ahti Karjalainen 1992: akateemikko Väinö Linna 1995: jääkärikenraali Väinö Valve 2000: valtioneuvos Johannes Virolainen 2004: yhteiskuntatieteiden maisteri Kalevi Sorsa 2004: jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth 2011: valtioneuvos Harri Holkeri 2017: presidentti Mauno Koivisto   Valtiollisten hautajaisten järjestelyissä voidaan hyödyntää kokemusta Suomen marsalkka Mannerheimin vastaavan tapahtuma järjestelyistä. Alhaalla olevasta linkistä löytyy Yle arkiston pitkä ohjelmasarja Mannerheimin maahanpanijaisista. Kuulijan kannattaa erityisesti syventyä ohjelman siihen osaan, jossa urheiluselostajana parhaiten tunnettu Pekka Tiilikainen kuvailee tunteikkaasti hautajaissaattueen etenemistä Esplanadilla.     Tiilikainen ei valitettavasti enää ole keskuudessamme, mutta mielestäni urheiluselostaja Antero Mertaranta voisi korvata hänet Matin valtiollisissa hautajaisissa. Suomessa on totuttu, että kenraalikunnan edustajat kantavat valtiollisissa hautajaisissa merkkihenkilöä hänen viimeisellä matkallaan. Matin tapauksessa olisi ehkä vaikuttavampaa, että tehtävän suorittaisivat hänen leskensä ja entiset vaimonsa.   https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/03/28/marsalkka-mannerheimin-hautajaiset Kommentit (0)
Kuukkelin kuvauksen maailmanmestari Hannu Siitonen	05.02.2019, 19:16
Vaarallinen yhteiskunnallinen radikalismi on leviämässä huippu-urheilijoidemme keskuuteen. Kuukkelinkuvauksen maailmanmestari ja keihäänheiton Euroopan mestari Hannu Siitonen, Parikkalan Urheilijat,  lausuu Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä metsäpolitiikastamme sellaista, jota yleensä on totuttu kuulemaan vain kettutytöiltä, jotka herättävätkin yleistä inhoa älykkyytensä vuoksi.   Lainaan nyt suoraan Hesarin kuukausiliitteestä Siitosen haastattelua:   Se, mitä Siitonen haluaa sanoa, on selkeää ja yksinkertaista. Kaikki Etelä-Suomen vanhat metsät pitäisi suojella kertarysäyksellä. ”Se ei hetkauttaisi Suomen metsäteollisuutta mitenkään. Niin vähän niitä on jäljellä”, Siitonen perustelee. ”Ja hakatkoon sitten niitä puupeltoja miten tykkäävät. Niitähän kyllä piisaa.”   Oikeassahan Siitonen on, jos asiaa ajatellaan yksinkertaisen matemaattisesti. Luulen, että Suomen bruttokansantuotteesta metsäteollisuus synnyttää noin 10 %. Jos metsistämme suojeltaisiin tehometsäntaloudelta 10 %, pienentäisi se bruttokansantuotettamme 1%:n verran, eli nykytalouskasvun oloissa palaisimme elintasossamme viime kesäkuun tasolle. Ja kyllä me silloinkin jotenkin selvittiin, vaikka vaikeaa se toki oli.   Oikeastaan hupaisa asia on se, että Hannu Siitosen kuvaamalla dokumenttielokuvalla "Metsän tarinalla" oli enemmän katsojia elokuvateattereissa kuin toisesta urheilumiehestä, eli Teemu Selänteestä, kertovalla dokumentilla. Siitosen radikaaleihin mielipiteisiin ja upeisiin valokuviin voi tutustua tästä linkistä ja ilmeisesti facebook-tunnuksilla pääsee kirjaantumaan Hesarin sivuille. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005984657.html     Kommentit (1)

Karismaattinen ihminen hän oli	04.02.2019, 18:57
Muistan kristallin kirkkaasti, kun kuulin uutisen Kennedyn murhasta ja myös uutisen Estonian uppoamisesta muistan kristallin kirkkaasti. Yhtä kristallin kirkkaasti tulen lopun ikäni muistamaan sen, kun kuulin aamulla Matti kuolemasta.     Mattia muistaa nyt koko kansa hyvällä. Omaa suruani hieman häiritsee se, että vainaja puukotti vanhaa miestä, kun hävisi tälle sormikoukunvedossa. Eikä Matti tainnut lukuisia naisystäviäänkään kaikin ajoin herrasmiesmäisesti kohdella.     Mutta karismaattinen ihminen hän oli ja hän levitti karismaansa laajalti lähiympäristöönsä. Ensimmäisestä vaimosta Tiinasta tuli valtakunnan julkkis Matin avulla ja hämmästyttävintä on, että Matin karisma teki valtakunnan julkkikseksi myös Tiinan seuraavan poikaystävän.     Itsekin tässä hieman odottelen median haastattelupyyntöjä, koska saattaa se Matin karisma säteillä vähän meikäläiseenkin asti. Nimittäin rouvani oli jonkin aikaa hoitanut Tiinaa siihen aikaan, kun tämä oli vielä ihan pieni, joten Jonkinlainen asiantuntija minäkin olen Matin asiassa.     Unohtaa ei sovi sitäkään, että anoppini sisko siunattiin Joutsenon kirkossa samana päivänä, tosin vähän ennen, kuin Matti vihittiin avioon viimeisen kerran tässä elämässä. Siunauksen ja vihkimisen suorittaneesta naispuolisesta kirkkoherrasta tuli tietysti valtakunnan julkkis ja hänen tapaturmainen kuolemansa uutisoitiin näyttävästi valtakunnan mediassa pian Matin häiden jälkeen.     Ja sekin yhteys meillä Matin kanssa oli, että Matin viimeisissä häissä kirkossa ei järjestystä valvonutkaan taivaallinen sotajoukko vaan heinolalaiset helvetin enkelit. Itsekin olen asunut Heinolassa pitkään. Ei ollut mikään sattuma, että järjestyksen valvojat Matin hääjuhlaan tulivat Heinolasta, koska tunnetusti Heinolasta maailmalle lähtee kovia jätkiä. Kommentit (0)
Pellavaiset mailat ja sauvat	03.02.2019, 15:45
Mieleeni tuli SM-sprinttejä katsellessani, että hiihtokilpailutkin ovat nykyään yksi kamppailu-urheilun muoto. Eivät näytä nykysauvat kestävän nykymuotoista rajua kilvanhiihtoa. Mutta ratkaisu ongelmaan löytyy tämänpäiväisen Helsingin Sanomien urheilusivulta. Nimittäin Karhu-Titanin entinen johtaja Antti-Jussi Tiitola suosii luomua ja on sitä mieltä, että tulevaisuudessa jääkiekkomailat valmistetaan pellavasta. Pellava on yhtä lujaa kuin lasikuitu, mutta puolet kevyempää. Itse kyllä kehittelisin ideaa vielä eteenpäin ja tekisin mailat hampusta. Hampun vetolujuus on parempi kuin pellavan ja hampun viljelykin on paljon helpompaa. Suosittelenkin vaikeuksissa oleville suonenjokelaisille mansikkaisännille, että he vaihtaisivat tuotantosuuntaa ja ryhtyisivät kasvattamaan hamppua. Tiitolan mukaan pellavamailojen kovettimena tullaan käyttämään puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvää epoksia. Itse en tuota kannata, sillä epoksi on kertamuovi, jota ei voi kierrättää. Ainakin sota-ajan Englannissa lentokoneiden tarvitsemat muoviosat valmistettiin pakeliitista, jota valmistettiin verestä tai maidosta. Luulen pakeliitin olevan kierrätettävän materiaalin. Lehmän omistajien ja meijeriteollisuuden kannattaa siis huomioida pakeliitin mahdollisuudet. Yksi vaihtoehto katkeamattomien luomujääkiekkomailojen valmistamiseen on, että pellavaiset tai hamppuiset varret kovetetaan kumilla. Kumistakin löytyy aito luomuvaihtoehto, koska Neuvostoliitossa sota-aikaan valmistettiin kumia voikukan juurista. Voikukkahehtaari pystyi tuottamaan 400 kiloa kumia. Kommentit (1)

Tänään ei lauluja synny

02.02.2019, 20:14

Aamulla istuin luottavaisena tv:n ääressä, koska halusin todistaa, miten 62 vuoden odotus umpeutuu ja miesten viestinhiihdon Suomen mestaruus tulee Kuopioon. Viimeksihän mestaruus tuli kalakukkokaupunkiin vuonna 1957, jolloin Kuopion Poliisi-Urheilijat voitti Arto Tiaisen johdolla. Puijon Hiihtoseuranmestaruus oli mielestäni selviö, mutta ei se ollutkaan, vaan joukkue oli vasta neljäs. Ilkka Herolaa olisi kaivattu joukkueeseen kipeästi, mutta yhdistetynmies oli Keski-Euroopan turneella, joka tietysti oikein onkin. Eilen Sortavalan Palloseura, josta nykyään käytetään nimitystä Kalpa, nousi Vaasassa ottelun viime minuuteilla  0-3 tappioasemasta sensaatiomaisesti 3-4 voittoon ja pidin jo selviönä, että tänään Porin Ässien piti olla vastaantulija ja niinhän se olikin, mutta voitti siitä huolimatta 3-2. Pahaa pelkään, että Kalpa pääsee kohta kesälomalle. Pidin selviönä, että kovia vahvistuksia saanut Kups kukistaa Suomen cupissa vieraskentällä Vps:n, mutta niin ei käynytkään, vaan vaasalaiset voittivat 1-0.  Pidän kuitenkin kaikesta huolimatta selviönä, että ensi syksynä kovia vahvistuksia saanut Kups juhlii 43 vuoden tauon jälkeen Suomen mestaruutta. Yhteenvetona tästä murheellisesta päivästä toteaisin, että tänään ei sitten lauluja synny.