Ilmari ei tarvitsekaan reppua |
06.08.2017, 15:50 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllä ei voi moittia maamme yleisurheilun tilaa, ei ainakaan liiaksi. Niinpä lopetin vähäksi aikaa yleisurheilumme tilan suremisen ja kävin katsomassa kotimaista huippujalkapalloa, eli Kupsin ja Ropsin kohtaamisen. Peli olikin mieltä ylentävä kokemus. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti ja vaikka joukkueet olivat tasaväkiset, teki kotijoukkue kolme maalia ja voitti kenttätapahtumiin nähden kohtuuttoman selvästi, joka asia ilahdutti minua suuresti. Erityisesti minua ilahdutti, että lupaava nuori Ilmari Niskanen teki maalin. Niskanen on tuulen nopea laitahyökkääjä ja jopa niin nopea, ettei pallo pysy aina mukana, koska mies ole mikään pehmeän kosketuksen mies ja niinpä Illu ole maalinteossa onnistunutkaan kahteen vuoteen. Ajattelin jo joskus, että hänelle pitäisi antaa reppu, jolla hän kyllä saisi pallon vietyä maaliin. Mutta eilen Illu onnistui eikä niin iloista tuuletusta ole tänä kesänä Keskuskentällä nähty. Elättelin jo vähän aikaa toiveita siitä, että vaikka olen vanha mies, niin näkisin Kupsin vielä mitaleilla, mutta enpä taida nähdä. Nimittäin jostain käsittämättömästä syystä Veikkausliigassa pelataan kolme kierrosta ja Kupsin kohtalona on tänä kesänä kohdata pahimmat kilpailijansa vieraskentällä kahteen kertaan. Siinä joukkue antaa muille monta pistettä tasoitusta. Olen sitä mieltä, että Veikkausliigan joukkuemäärää olisi lisättävä viidellä, ainakin joukkueet Espoosta, Oulusta, Kotkasta, Porista ja Kouvolasta olisi nostettava ylimmälle sarjatasolle, jolloin sarjakierroksia olisi kaksi ja joukkueille 30 peliä kesässä. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yleisurheilumme tilasta | 05.08.2017, 18:42 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllä ei ole hurraamista suomalaisen yleisurheilun tilassa. Olin jo päättänyt, että en katso silmällistäkään yleisurheilun mömmönkisoja, koska paha mieli siitä vain tulee, mutta niin vain eilenkin seurasin kaikki lähetykset. Ja ponnetonta on suomalaisten esiintyminen. Ennen oli toisin. Muistanpa kun olin neljännesvuosisata sitten paikanpäälläkin seuraamassa, kuinka silloiset poikamme ja tyttömme venyivät joka lajissa ja taistelivat muutenkin kuin leijonat. Puhuttiin yleisesti, että urheilijoidemme perskannikoihin oli muutama päivä ennen kisoja isketty testosteronipiikit. Kuitenkin ihan jännä oli seurata eilisen tapahtumia, koska saattoi jännittää sitä, jäävätkö suomalaiset vihoviimeisiksi. Eivät jääneet missään lajissa, koska monet ulkomaalaiset jäivät jopa ilman tulosta. Ja tyytyväisiä ovat edustajamme olleet suorituksiinsa, vaikka jatkopaikkaa ei tullutkaan. Se on oikein, koska muistaakseni jo Sanassa sanotaan, että tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpa. Jalosti meikäläiset kilvoittelevat ja olen varma, ettei heille käryjä tule. Sen sijaan ulkomaalaisten tulostaso on palannut 70-luvun tasolle ja epäilen, että palkintojärjestykset muuttuvat vielä monta kertaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jännittävää on ollut seurata myöskin ruotsalaisten upeita suorituksia. Varsinkin kun tietää, että naapurin maailmanmestaruuden voittavan kiekkojätin äiti on Suomen Turusta ja mitalista taistelevan salskean pituushyppääjän äiti on Tornion jokilaaksosta, eli siis melkein Suomesta. Sitä paitsi pituushyppääjä on aloittanut urheilu-uransa suomalaissiirtolaisten seurassa. Mielestäni Ruotsin loistava urheilumenestys on hyvin pitkälle suomalaisten ansiota. Kannustakaamme siis rakkaan länsinaapurimme edustajia näissä yleisurheilun mmömmönkisoissa. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Wäinö Aaltonen | 04.08.2017, 18:06 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eilen mainittu kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen on Tampereella keskeinen vaikuttajahenkilö. Hänen uljaat patsaansa vartoivat Tammerkosken siltaa. Samanlaisia arjalaisen rodun yli-ihmismäisiä hahmoja esiintyi myös Natsi-Saksan taiteessa. Aaltosen miehet ovat suoranenäisiä toisin kuin Emil Halosen pystynokkaiset savolaistyypit. Kansanäänestyksessä suoranenäisiä ihmisiä pidettäisiin varmasti biologisesti arvokkaampina yksilöinä kuin pystysieraimisia. Sikälikin Wäinö Aaltonen on Tampereella keskeinen vaikuttajahenkilö, että hänestä kerrotaan laajasti myös kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa Vakoilumuseossa. Aaltonen liittyy nimittäin kansainväliseen vakoilutoimintaan sikäli, että hän seurusteli nuoruudessaan neuvostoliittolaisen huippuvakoojan Lidia Stahlin kanssa. En tosin ole varma seurustelun luonteesta, koska siihen aikaan kuvanveistäjä oli jo lähes umpikuuro, joten normaali seurustelusuhde ei varmaankaan tullut kysymykseen. Lidia Stahl oli vakoilualan huippuyksilö. Ainakin hyvän tarinan mukaan "naisvampyyri" Stahl sai eräältä Ranskan meriministeriössä toimineelta rakastajaltaan valtavat määrät sotilassalaisuuksia sisältäviä dokumentteja, joita hän kuvasi asunnossaan. Wäinö Aaltonen väitti joutuneensa murhayrityksen kohteeksi, koska oli nähnyt salaisen filmirullan Stahlin asunnolla. Stahlin elämänvaiheista olen yrittänyt etsiä tietoa internetistä, mutta hän osasi peittää niin hyvin jälkensä, ettei hänestä löydy kunnolla tietoa. Veikkaan madamen kadonneen punaisen hämärän maahan samalla tavalla kuin Suomen menestynein vakooja Vilho Pentikäinen teki. Pentikäinen, joka oli pääesikunnassa valokuvaajana, jossa toimessa hän ahkerasti kuvasii salaisia asiapapereita ja toimitti ne itärajan yli, autoili kiinnijäämisen uhatessa Neuvostoliittoon ja toimitti siellä mm. suositun matkailuoppaan nimeltään Marssiopas Suomeen. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyrsä | 03.08.2017, 17:55 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eilen tarkoituksella kutsuin Emil Halosta Suomen kansalliskuvanveistäjäksi. Halusin vähän tölväistä Wäinö Aaltosta, jonka patsaita pidän jotenkin 30-luvun natsihenkisinä. Hänen hahmonsa ovat sellaisia suoranenäisiä uljasvartaloisia SS-miehiä Sen sijaan tuo kuvan savolainen miehenpuoli ei olisi nenärustinkinsa vuoksi päässyt SS-joukkoihin. Eikä mies ole kovin komea, vaan enemmänkin hassun näköinen. Tuollainen savoalisnenä on hyvä pakkasella, koska se ei palellu helposti, mutta sateella se on huonomallinen elin, koska vesi virtaa siihen helposti. Veistoksen nimi on Kyrsä. Ilmeisesti mallia kutsuttiin sillä hellittelynimellä. Aluksi epäilin, että museonhoitajalle on sattunut lyöntivirhe, mutta ei ole sattunutkaan lyöntivirhettä, koska kyrsä tarkoitti vanhassa kielessä leivän tai makkaran kannikkaa. Sellainen kannikkahan tuo miehenpuolen haistin onkin. Nykynuoret taitavat ymmärtää kyrsä-sanan merkityksen toisin. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Persjalakatuarikka | 02.08.2017, 18:38 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Arvovaltainen Me-naiset-lehti puuttuu artikkelissaan kipeään yhteiskunnalliseen ongelmaan, eli suomalaisnaisten persjalkaisuuteen. Me naiset-lehti kehottaa suomalaisnaisia kuitenkin ylpeyteen evoluution tuottamasta täydellisestä ruumiin rakenteestaan. Lehden mukaan persjalkainen esimerkiksi jaksaa kävellä mihin vain, on osa voimakasta sukua - ja kantaa maitotonkkaa näppärästi. Lehti jatkaa suomalaisnaisille suunnatulla kysymyksellä: Oletko kenties persjalkainen? Siis perinteikkään suomalaiskansallinen, voimakas ja sitkeä, vahvoilla mutta suhteessa lyhyillä jaloilla varustettu nainen? Et todellakaan ole yksin. Myös maamme kansalliskuvanveistäjä Emil Halonen, jonka museossa männä kesänä vierailin, oli havainnut suomalaisnaisten täydellisen ruumiin rakenteen ja on ikuistanut sen pronssiin. Isävainaani olisi varmaankin veistoksen nähtyään todennut, että patsaan mallina on seisonut persjalakatuarikka. Muualla maailmassa kuvanveistäjien mallinaiset ovat jotenkin sirompia ja hoikempia sekä missimäisempiä. Mmutta maitotonkan kannossa he eivät varmasti pärjää meikäläisille rintaville, reiteville ja perseville amatsooneille. Olen sitä mieltä, että Sonkajärven eukonkantokisojen yhteyteen on lisättävä myös naisten maitotonkan kantokilpailut, jotta kisapaikalla voivat voitokkaasti kilpailla myös suomalaisnaiset. Nykyäänhän eukonkantokisan näyttävät yleensä ulkomaalaiset parit, joiden naiset ovat helpommin kannettavissa. Kommentit (2) |
Myötäsääli | 01.08.2017, 18:36 |
Eilen tunsin syvää myötäsääliä radioselostajaa kohtaan, jonka nimen päälle en nyt pääse, mutta joka selosti Urheiluradiossa Jjk:n ja Ropsin jalkapallo-ottelua. Selostus oli kyllä erinomainen ja viihdyttävä, mutta myös tahattoman jännittävä, koska seurasin samaan aikaan Veikkausliigan ottelujen tapahtumia Palloliiton tulospalvelusta ja huomasin sen kauheimman erheen, joka radioselostaja voi tehdä. Elikkä ottelun ilmeisen jyväskyläläistaustan omaava selostaja hehkutti Jjk:n otteita ja oli lähes loppuun asti sitä mieltä, että Jjk voitti pelin 2-1. Niinhän siinä olisikin käynyt, jos tuomari ei olisi hylännyt paitsiona kotijoukkueen jo ottelun alkupuolella tekemää maalia ja innostuneelta selostajalta jäi hylky huomaamatta. Karu totuus paljastui selostajaparalle vasta ihan loppuvaiheessa, kun muiden ottelujen selostajat ihmettelivät, miksi valtakunnan tulosseuranta levittää väärää tietoa paikan päältä tulevaan silminnäkijätodistajan selostuksesta piittaamatta. Armottoman totuuden paljastuttua, virheen tehnyt selostaja vaikutti olevan tosi onneton eikä varmasti saanut silmällistäkään unta seuraavana yönä. Tunsin syvää myötäsääliä häntä kohtaan. Itselleni kävisi helposti sama moka myös vastaavassa tilanteessa, koska eläydyn niin syvästi jalkapallo-otteluiden tapahtumiin, että olen monta kertaa meinannut rynnätä oikein tiukan paikan tullen kentälle vahvistamaan Kupsin puolustusmuuria. Muuten muistanpa, että kerran suorassa tv-selostuksessa jostain tärkeästä Euroopan rahakentän ottelusta sattui samanlainen häverikki, ja ettei vain selostajana juuri silloin toiminut vankan suonenjokelaistaustan omaava Antero "Antsu" Mertaranta. Toisen joukkueen pelaaja sai vastustajan verkon tötterölle ja Antsu innostui asiasta niin, ettei huomannut, että tötterölle meni ainoastaan maalin sivuverkko ulkopuolelta käsin eikä pallo siis ollut maalissa. Tarkkaa mielikuvaa minulla ei ole siitä, oikaistiinko tieto vielä samassa lähetyksessä vai vasta seuraavan päivän urheiluruudussa. Varmaa kuitenkin on, ettei Antsu nähnyt tilanteessa mitään hauskaa. Kommentit (0) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti