Poitiers´n taistelu vuonna 732 16.03.2016, 20:01 Lähes 50 vuotta on minua vaivannut keskikoulun historian opettajan lausunto, jonka mukaan jos kristityt eivät olisi vuonna 732 voittaneen muslimiarmeijaa Ranskan Poitiers´n taistelussa, olisivat avaruuslennot tapahtuneet jo 1700-luvulla. Muslimien tiede edusti ainakin historian opettajani mukaan silloisen maailman huippua. Eilen yritin löytää ratkaisun minua vuosikymmeniä vaivanneeseen ongelmaan ja riippumatta samaan aikaan käydystä Kalpan ja Pelikaanien välisestä merkittävästä taistelusta, menin Kuopion kirjastokahvilan filosofiakerhoon kysymään Poitiers´ssa käydyn kristittyjen ja muslimien välisen taistelun merkityksestä koko ihmiskunnalle ja varsinkin avaruustutkimukselle. Paikalle oli nimittäin saapunut islamin tutkija Jari Kaukua suoraan Jyväskylästä. Mutta ei osannut islamin tutkija Kaukua varmasti vastata kysymykseen siitä, viivästyttikö Poitiers´n taistelun lopputulos avaruuslentoja todella 200 vuodella.  Sen hän myönsi, että jostain syystä islamilaisen tieteen kehitys kyllä päättyi pian tuon tapahtuman jälkeen, mutta syyt saattoivat johtua kokonaan muista asioista. Nyt Telluksen tilanne on kuitenkin se, että islamilainen maailma on pudonnut tieteellis-teknisen kehityksen kärjestä ja tuottaa maailman markkinoille taateleita ja mattoja, mutta ei sen monimutkaisempia tavaroita. Iranilaisesta ompelukoneesta olen joskus kuullut ja muistelen, että Egyptissä saatetaan vielä nykyäänkin valmistaa  Lada 1200-merkkisiä autoja, jotka ovat vaadittavalta tekniikaltaan melkein ompelukoneen luokkaa, mutta ihastusta ja kateutta nämäkään tuotteet eivät naapurikansoissa ole aiheuttaneet. Kommentit (0) Lisää korkeatasoista suomalaista kulttuuria 15.03.2016, 19:24 Niin vain alkaa vanhan miehen humeettirasia sassaroimaan, kuten Päätalon Kassu asian ilmaisisi. Eilen en ollenkaan muistanut korkeatasoisen suomalaisen kulttuurin todellisia helmiä luetellessani Kiimaisia poliiseja. Onneksi Savon Sanomien kulttuuritoimitus muistutti minua tänä aamuna asiasta kertoessaan, että kyseinen sarja julkaistaan maaliskuussa DVD-versiona. Tuollaista uutista  olen odottanutkin jo 24 pitkää vuotta. Kiimaisissa poliiseissa olisi kulttielokuvan ainesta. Muuta en tosin sarjasta muista, kuin että siinä esiintyi vajaan metrin mittainen voimanostoa harrastanut lyhytkasvuinen herra, jollaisia ennen kutsuttiin kääpiöiksi ja kanniskeli vaivatta olkapäällään isokokoisia poliiseja. Senkin muistan, että pääosaa, eli erityisen kiimaista poliisia, esitti Taisto Reimaluoto, joka on oikeasti Kärkkäälän Perämaan Sikasia. Syömäköyhänä miehenä en varmaankaan osta kyseistä ilmeisen hintavaa DVD-levyä, mutta mikäli vaikkapa Sodankylän elokuvafestivaali omistetaan joskus Kiimaisille poliiseille, ajan polkupyörällä paikan päälle nauttimaan esitystelttaan nauttimaan korkeatasoisesta suomalaisesta kulttuurista. Jotenkin Kiimaiset poliisit sopisivat hyvin Sodankylän henkeen. Wikipedia tietää kertoa Kiimaisista poliiseista seuraavaa; tosin eduskunnan oikeusasiamiehen nyrkkeilyseuran olen itse lisännyt, jota asiaa Wikipediakaan ei tiennyt: Kiimaiset poliisit on huhti-toukokuussa 1993 Yle TV2:ssa esitetty Jouko Turkan ohjaama televisiosarja. Se koostui viidestä tunnin pituisesta jaksosta. Kiimaiset poliisit sai ristiriitaisen vastaanoton ja aiheutti jopa kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Kysymyksen tehneet kansanedustajat Sulo Aittoniemi ja Maunu Kohijoki epäilivät sarjan pilaavan Suomen poliisin maineen.Kohijoki pyysi hallitusta hyllyttämään sarjan vielä esittämättömät jaksot ja halusi myös oikeusasiamiehen selvittävän, onko Yleisradio rikkonut ohjelmatoiminnan säännöstöä esittämällä ”poliisivoimia rienaavaa” sarjaa. Oikeusasiamies Jacob Söderman (Helsingin Jyry) ei kuitenkaan katsonut Yleisradion ohjelmapolitiikkaan puuttumisen kuuluvan toimenkuvaansa ja kehotti sulkemaan television, mikäli ohjelma ei miellytä. Ilta-Sanomien kriitikko kehui sarjaa Kiimaisia poliiseja ei ole esitetty uusintana tekijänoikeudellisista syistä, eikä sitä ole julkaistu DVD:llä tai videona.Turun Sanomien mukaan yksi sarjan pääosissa olevista näyttelijöistä on kieltänyt uusintojen esittämisen sekä kaupallisen julkaisun. Sarja julkaistaan DVD:llä maaliskuussa 2016. Kommentit (0) Hyvätasoista suomalaista kulttuuria tarjolla 14.03.2016, 18:53 Nykyinen menestyskirjailija Tuomas Kyrö oli parikymmentä vuotta sitten murrosikänsä pahimmassa syrjäytymisvaarassa ollut nuori, joka oli kuitenkin vahvasti kansallismielinen ja halusi varjella suomalaista kulttuuria erilaisilta ulkomaisilta uhilta. Tarina on tuttu tänäkin päivänä, koska yleensä ammattikoulun sopeutumisvaikeuksien vuoksi kesken jättäneet nuoret miehet ovat yleensä niitä, jotka katsovat kuuluvansa parempaan pohjoiseen rotuun kuin muunmaalaiset ja siksi he vastustavat muunmaalaisia . Nuorena vihaisena miehenä Tuomas Kyrö piti nimenomaan tv:n Kummeli-sarjaa puolustettavana suomalaisena kulttuurina. Kohta alkaa TV2 Kummeli-sarjan uusinta noin 20 vuoden takaa. Suomi oli silloin historiansa syvimmässä lamassa, mutta Kummelin avulla se pumpsahti hetkeksi maailman ykköseksi lähes kaikissa asioissa. Nähtäväksi jää tapahtuuko nyt sama ilmiö. Muuten samoihin aikoihin 90-luvulla maatamme nosti lamasta myös Mtv:n Hyvät, pahat ja rumat-sarjat. Isänmaa on nykyään sellaisessa vaarassa, että sekin sarja olisi syytä uusia. Ja muistanpa vielä samoilta ajoilta Hyvät herrat-sarjan. Eivätköhän nekin nauhat ole jossain tallessa ja niilläkin voisi nostaa Suomen nousuun. Kommentit (0) Pasaset 13.03.2016, 19:25 Pasaset ovat tunnettua kuopiolaista jalkapalloilija ja nyrkkeilijä sukua. Maamme jalkapallohistorian kuudenneksi paras palloilija Atik Ismail on muistellut, miten häntä HJK:n miehenä ennen suorastaan pelotti, kun kuuli kolmen Kupsissa puolustajina pelanneiden Pasasten veljesten askelten tömisten lähestyvän kolmesta eri ilman suunnasta. Eilen Kupsin a-juniorit kohtasivat karsintasarjassa hyvin menestyneen Ilveksen joukkueen. Alussa näyttikin kovasti pahalta, vieraat hallitsivat peliä ja siirtyivät nopeasti johtoon. Sitten yksi tamperelainen sotkeentui jaloistaan Pasaseen, joka lienee jonkun Atik Ismailia pelotelleen Pasasen poika. Napauttipa vierailija muutaman kerran a-juniori Pasasta säärillekin, joka sitten aika huomaamattomasti vastasi yhdellä napautuksella. Huudosta päätellen kupsilaisen teräsnastat osuivat ilvesläisen ns. arkaan paikkaan.  Ulosajohan siitä tietysti seurasi, ja kuten yleensä tällaisissa tilanteissa käy, vajaamiehisenä pelaava joukkue terhistäytyi ja otti pelin hallintaansa. Kups voitti 4 - 2. Sellainenkin harvinaisuus nähtiin, että rangaistuspotkusta tehtiin Keskuskentällä maali. Jostain syystä neljä edellistä Keskuskentällä näkemääni rangaistuspotkua ovat epäonnistuneet. Tosin nytkin ensimmäisellä kerralla maalivahti torjui, mutta tuomari määräsi jostain minulle käsittämättömästä syystä laukauksen uusittavaksi; ehkä maalivahti liikkui ennen aikojaan ja toinen kerta sitten toden sanoi. Olen sitä mieltä, että sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että maalivahti saa rankkaritilanteessa liikkua miten vain, kunhan pysyy alueellaan. Nykysääntö jättää tuomarille liiaksi tulkintavaltaa. Kommentit (2) Verevää kansanhuumoria 12.03.2016, 19:19 Tässä on hieman lisää puolustusministeri Jussi Niinistön ihastelemaa verevää kansanhuumoria kansanhumoristisilla kuvilla tehostettuina. Wikipediasta kopioimieni valokuvien tekijänoikeudet ovat jo umpeutuneet, joten rohkenen niitä hyödyntää. Kuvatekstin mukaan lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski Vaasan oikeustalon ulkopuolella kirjapainojupakan (28.3.1930) todistajan, Työn Äänen faktorin Eino Niemisen kimpussa. Kirjapainojupakan taustalla oli tapaus, jossa Lapuan liikkeen edustajat tekivät vähän jäynää kansalaisille, joista he eivät liiemmälti tykänneet ja rikkoivat kangeilla työväen lehden koneet. Rikosta käsiteltiin oikeudessa ja Niemisen, jonka Etsivä Keskuspoliisi (EK) oli vihjannut olevan punaupseeri, vetivät lapualaiset oikeustalosta ulos ja pahoinpitelivät, samoin kuin toistakymmentä muuta paikalla ollutta poliisien turvatessa tapahtumaa. Eino Niemisen revittyjen housujen kaistaleet jaettiin halukkaille "kommunisminvastaisen taistelun muistoesineinä". Valokuvat otti helsinkiläinen lehtikuvaaja Paavo Poutiainen, joka yllytti väkijoukkoa pahoinpitelemään Niemistä saadakseen parempia kuvia. En ole varma täysin huvittaisiko puolustusministeri Niinistöä, jos vaikkapa aikamme anarkistit kohtelisivat häntä itseään samalla tavalla ja hänen housujensa revittyjä suikaleita myytäisiin vaikkapa  "fasisminvastaisen taistelun muistoesineinä". Kommentit (0) Jussi Niinistö ja kansanhuumori	11.03.2016, 19:47
Puolustusministeri Jussi Niinistöä ei yleensä pidetä huumorimiehenä, mutta kyllä hänestä sellainenkin piirre löytyy, koska Lapuan liikettä koskevassa tutkimuksessaan hän toteaa humoristisesti seuraavaa: "Kyyditystoimintaa on sanottu aseettomaksi sissisodaksi. Se oli suoralinjaisella, diplomatiasta piittaamattomalla talonpoikaisjärjellä perusteltua ja usein vielä juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä." Wikipediasta löytyy kaksi esimerkkiä suoralinjaisesta, talonpoikaisjärjellä perustellusta ja vielä juurevalla kansanhuumorilla ryyditetystä lapualaisten hevosenleikistä: Erik Petter Mättö (k. 19. heinäkuuta 1930 Heinjoki) oli suomalainen rajasuutari, jonka Vihtori Kosolan poika Pentti Kosola ampui Lapuan liikkeen järjestämän muilutuksen yhteydessä. "Iskuryhmä" oli saapunut Lapualta saakka muiluttumaan heinjokelaista suutaria ja kesken kaiken humalainen Kosola ampui tupakkaa taskustaan kaivaneen Mätön metsäpolulla luullessaan tämän tavoittelevan asetta. Säikähtäneet muiluttajat hautasivat ruumiin.[1] Mätön ruumis löytyi vasta vuoden kuluttua muilutuksesta, kun lapualaisten paikallisena avustajana toiminut mies tunnusti teon ja näytti viranomaisille ruumiin kätköpaikan. Rikosjuttu tuli vireille syksyllä 1931. Oikeuskansleri Albert Makkonen joutui vaihtamaan syyttäjän, sillä alkuperäinen syyttäjä lievensi Kosolan murhasyytteen syytteeksi tahattomasta taposta. Myös juttua käsitellyt kihlakunnanoikeuden tuomari Erkki Saraste osoittautui lapualaismieliseksi ja vapautti syytteestä muilutuksen määränneet Lapuan liikkeen "päämajan" kanslistit. Kosola sai lopulta korkeimmassa oikeudessa tuomioksi kaksi vuotta kuritushuonetta tahallisesta taposta. Suutari Erik Mätön surman ohella Lapuan liikkeen tunnetuin veriteko oli Heinäveden kunnallislautakunnan puheenjohtajan sosiaalidemokraatti Onni Happosen murha. Hänet siepatiin 1. syyskuuta 1930 kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä suuren ihmisjoukon edessä pakottamalla Happonen väkivaltaa käyttäen henkilöautoon. Hänen ruumiinsa löydettiin kaksi vuotta myöhemmin metsään haudattuna Karvion kanavan tuntumasta Joensuun ja Varkauden välisen maantien varrelta. Ruumiissa oli rajun pahoinpitelyn merkkejä ja ruumiinavauksen mukaan kuolema oli johtunut päähän ammutusta luodista.[22] Happosen surmasta tuomittiin työmies Otto Pakarinen, joka kuitenkin oli ilmeisesti ottanut syyn niskoilleen suurta rahasummaa vastaan. Sieppauksen silminnäkijöistä huolimatta murhan todelliset syylliset jäivät selvittämättä ja rankaisematta. Oikeiksi syyllisiksi on epäilty Kuopiosta saapuneita Lapuan liikkeen jäseniä tai Heinäveden omia aktivisteja, joihin on katsottu kuuluneen ainakin nimismies Onni Hartion.[23] Onni Happosen hautajaisten jälkeen oli haudalle lasketut seppeleet seuraavan yön aikana hajoitettu ja levitetty ympäri kirkkomaan ympäristöä.[22] Kommentit (0)
Elias Simojoki - eläinsuojelumies	10.03.2016, 19:01
Elias Simojoki, jonka vaiheet liittyvät vankasti Savoon ja Kuopioon, oli ristiriitainen henkilö.  Hän oli huumorintajuinen ja pidetty Kiuruveden seurakunnan pappi, joka oli niin iloluonteinen, että saattoi välillä saada sellaisen naurunpuuskan, että joutui oksentamaan.   Elias Simojoki oli  myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä Suomen sisällissotaan, Aunuksen retkeen, Karjalan retkeen 1921 ja  suomalaisten vasemmistolaisten kyydityksiin. Heimokansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun Neuvostoliitossa olivat hänen kirkossa pitämiensä rukousten toistuvana aiheena. Suur-Suomi oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti.   Simojoki osallistui Viron äärioikeiston vapsien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen Viron yksinvaltias Konstantin Pätsiä vastaan. Asian johdosta tehtyjen kotietsintöjen yhteydessä tuli esille Simojoen Jaakko Virkkuselle, joka oli Karttulan Syvänniemen Virkkusia ja Snellmanin sukua, 15. kesäkuuta 1935 kirjoittama kirje. Kirje koski Sinimusta-lehden saamaa painokannetta lehden herjattua Neuvostoliiton ulkoministeriä Litvinovia. Kirjeessä todettiin ytimekkäästi:   ”Oikeusministerin ruotsalaispiiska on sivaltanut vasten kasvojani, mutta hänen paikkansa on oleva Petsamon Heinäsaarien keskitysleirillä, jossa hän kerran Sasun, Eeron jaa muiden matelijoiden kanssa viettää loppuikänsä linnunsontaa keräten ja vapisten kuunnellen Sinimustien tahdikkaita askelia vartiotulien ääreltä.”   Kun talvisota syttyi, Elias Simojoki ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle. Hän kaatui Impilahden Konnunsaarella Koirinojan jäällä ollessaan lopettamassa haavoittunutta hevosta, joka makasi rintamalinjojen välissä. Hevosta ei ollut onnistuttu lopettamaan suomalaisten tai neuvostoliittolaisten joukkojen puolelta, jolloin Simojoki hiihti hevosen viereen, lopetti sen pistoolilla ja joutui sen jälkeen itse neuvostoliittolaisten konekiväärin lopettamaksi.   Elias Simojoki on saanut näköispatsaansa edustavalle paikalle, koska hän oli Tampereen Vapauden patsaan mallina. Kommentit (0)