Nokkavarpunen
|
29.05.2015, 18:23
|
||||||||||||||||||||
![]() Eilen kuopiolaiset luonnonharrastajat järjestivät Kuopin isolla hautausmaalla lintu- ja kukkaretken.Heti astuessani Kuopion hautausmaan portista pisti nokkavarpunen silmääni. Se on mielestäni yksi maamme kauneimmista siivellisistä pikkunisäkäsystävistämme. Nokkavarpusia oli kaksi kappaletta, joten oletan, että syksyllä tätä maassamme suhteellisen harvinaista eliölajia esiintyy Kuopiossa runsaasti. Wikipedian mukaan nokkavarpunen pesii Euroopassa ja Aasiassa. Aasian linnut talvehtivat etelässä. Suomessa pesii vähälukuisena eteläisimmässä Suomessa, pesimäkantamme lienee noin 350 paria. Laji on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla, ja pesiviä pareja saattaa olla jo yli tuhat. Suomalaiset nokkavarpuset ovat pääasiassa muuttolintuja, jotka talvehtivat Keski-Euroopassa. Joitakin yksilöitä talvehtii lintulautojen turvin. Välillä talvisin nähdään jopa kymmenien yksilöiden suurparvia. Muistanpa miten kymmenisen vuotta sitten kyseinen eliölaji ensimmäisen kerran pisti silmääni. Uukuniemellä talvehti niitä silloin kokonainen lauma. Liuhan Liisan ikkunaankin törmäsi yksi kohtalokkain seurauksin. Harmittaa, etten älynnyt lähettää sitä täytettäväksi. Heinolan lintutarhan kokoelmiin olisin sen hyvinkin voinut myydä. Ja kovalla rahalla.. |
|||||||||||||||||||||
Alas siisteys!
|
28.05.2015, 19:07
|
||||||||||||||||||||
Haahtelan mukaan tulosta selittävät mikrobiston erot. "Venäjällä juomavedestä löytyi kymmeniätuhansia kertoja enemmän mikrobeja kuin Suomen puolella. Sama ero näkyi kodeista otetuissa pölynäytteissä." Saattaa hyvinkin olla, ettei meilläkään ensi viikonloppuna imuri karjahtele, sillä olen aina arvostanut tieteellistä tutkimustietoa ja pyrkinyt hyödyntämään sitä elämässäni. |
|||||||||||||||||||||
Ilmestyskirjan soturi
|
27.05.2015, 18:43
|
||||||||||||||||||||
Lampela on nimittäin tiedotusvälineiden mukaan joutunut lähtemään kesämökiltään yönselkään karkuun väkivaltaiseksi äitynyttä tyttöystäväänsä. Asiasta kuultuna Lampela vakuutti tiedotusvälineille, että jos kyseistä tyttöystävää vähänkin arvosteli, tämä muuttui villipedoksi, joka muistutti ilmestyskirjan soturia. Minulla oli todistuksessa uskonnosta joskus jopa täysi kymppi, mutta en nyt yhtään muista millainen on ilmestyskirjan soturi. Ilmestyskirjan peto on jotenkin tutumpia otus ja mielestäni ilmestyskirjan peto on suomalaisissa parisuhteissa aika tyypillinen parisuhteen osapuoli. Mutta niin vain ison ja riskin oloinen kohujuristi joutui poistumaan kesämökiltään yön selkään ilmestyskirjan soturia karkuun. Pikkuisen on pojasta polvi huonontunut, koska tietääkseni Lampelan vaari, Iso-Valtti ei noin vain lähtenyt karkuun konfliktitilanteita, vaan pisti esimerkiksi puukolla hengiltä kaksi veljestä Hankasalmella, jotka kävivät veitset käsissä hänen kimppuunsa. Iso-Valtti sai siitä seitsemän vuoden tuomion, jota yleisesti pidettiin vääryytenä, koska hänen toimintaansa pidettiin hyväksyttävänä itsepuolustuksena. |
|||||||||||||||||||||
Slaavikyykky
|
26.05.2015, 18:20
|
||||||||||||||||||||
Tämä savolaisia ja intiaaneja yhdistävä asia saattaisi yhdessä molempien kulttuurien hikimaja- eli saunomisharrastuksen kanssa selittää sen, miksi savolaiset ja intiaanit tulivat niin hyvin juttuun keskenään 1600-luvun Pohjois-Amerikan Delawaren erämaissa. Niinpä vieläkin Uudella Mantereella vaikuttaa elinvoimainen intiaanisuku sukunimeltään Sikanen. Vuosikymmeniin en ole kyköttäjiä nähnyt, mutta päivänä muutamana näin satunnaisen kyköttäjän odottamassa liikennevalojen vaihtumista. Ja kun tutkin kyköttämisen historiaa netissä, havaitsin, että kyköttäminen on maailmalla nykyään suoranainen muotioikku. Tosin nykyään sitä ei kutsuta kyköttämiseksi vaan saalvikyykyksi. Maailman toiseksi tunnetuin slaavikyykkääjä on savolaisen pienviljelijä-metsurin näköinen Vladimir Putin, jonka Savon Sanomat väitti olevan alunperin Pulkkisia. Naisten mukaan slaavikyykyssä on aika paljon sitä ihteensä eli seksiä http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014042318234133_fd.shtml Maailman kuuluisin slaavikyykkääjä on Linda lampenius, joka soitti slaavikyykkyviulua eräässä amerikkalaisessa kuvalehdessä. Ihan koko viulu oli näkyvissä. Asiaan perehtyneiden miehenpuolien mukaan siinäkin kuvassa on paljon seksiä. |
|||||||||||||||||||||
Miehitysarmeija
|
25.05.2015, 18:00
|
||||||||||||||||||||
Ilmeisesti tsaarin armeijan ja paikallisen väestön välit olivat ihan hyvät. Suonenjoella oli pieni venäläinen varuskunta ja Kuopiossa suuri, varmaankin tuhannen miehen joukko-osasto, mutta en ole kuullut tarinoita siitä, että sotilaat olisivat käyttäytyneet huonosti. Helposti tuollaiset tarinat jäisivät elämään kansanperinteessä, jos jotain mainittavaa olisi sattunut. Isonvihan tapaukset sen sijaan muistetaan 300 vuoden jälkeenkin. Mieleeni on jäänyt piirroskuva kansakoulun historiankirjasta, jossa vuoden 1903 kutsuntalakkojen aikaan, jolloin suomalaiset kieltäytyivät joukolla osallistumasta maanpuolustusharrastukseen ja häiritsivät mielenosoituksilla kutsuntoja, kasakat ruoskivat mieltään osoittavia ihmisiä Senaatin torilla. Se tapaus olikin paha. Veijo Meren mukaan peräti parikymmentä ihmistä loukkaantui. Tosin kaikki loukkaantuneet olivat kasakoita. Mielenosoittajat kiipesivät ruoskijoita karkuun Tuomiokirkon portaille ja kun ratsastajat yrittivät kiivetä perästä, tarttuivat vahvat miehet hevosia etukavioista ja tönäisivät ne alas portailta. Se touhu kauhistuttaa eläinrakasta ihmistä. Lisäksi varakkaat helsinkiläiset maksoivat pikkupojille siitä, että he kivittivät ratsumiehiä, eli tilanne muistutti viime aikojen Palestiinan tapahtumia. Muistanpa, miten pikkupojasta tuntui ylevältä lukea, kuinka yliopiston miekkailunopettaja pudotti kävelykepillään kasakan satulasta ja eräs toinen yliopistomies löi ahdistelijaansa tikarilla. Nykyään tuollaista pidettäisiin ainakin katuhuliganismina tai jopa terrorismina. Kaiken huippu oli se, että suomalaiset lääkärit kieltäytyivät hoitamasta loukkaantuneita järjestysvallan edustajia. |
Vallikangas
|
24.05.2015, 18:25
|
![]() Hyvin ovat Tervon Vallikankaan linnoitustöiden jäljet vielä 100 vuoden jälkeenkin näkyvissä. Puurakenteet ja piikkilangat ovat tosin siirretty muualle kansantalouden tarpeisiin. Vallikankaalla venäläiset pioneerit ja paikkakunnan työmiehet valmistivat Ensimmäisen maailmansodan aikaan 2,5 kilometriä parin metrin syvyistä ampumahautaa, 17 sirpalesuojaa ja erinäisiä muita ihmisten laajamittaiseen tappamiseen tarvittavia rakennelmia. En halua vähätellä Tervon merkitystä maailmapolitiikassa, mutta Tervon puolustamista varten puolustuslaitteita ei tehty, vaan tarkoitus oli viivästyttää saksalaisten mahdollista hyökkäystä Pietariin. Venäläiset olivat varmistaneet Suomenlahden suunnan rannikkotykistöllä, mutta ovela vihollinen olisi saattanut nousta maihin Pohjanlahdella ja koukata sieltä Pietariin. Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt, eli erilaisten kuoppien kaivelu ympäri metsiä, työllistivät Suomessa parhaimmillaan 100.000 ihmistä. Ne rakennusprojektit toivat työtä, vaurautta sekä kaikenlaista taloudellista toimeliaisuutta maahamme. Raha kiersi, valtion verotulot lisääntyivät ja köyhäinhoitomenot vähenivät. Ensimmäisen maailmansodan aikaisesta elvytyspolitiikasta voisivat nykypäättäjätkin ottaa oppia, mutta niin ei ole tehty. Saatanan hallitus! Muuten tätini Helmi muisteli, miten hänen lapsuudessaan oli Rasiahonkin katolle kiivennyt koppalakkinen venäläisupseeri kiikarin kanssa varmaankin erilaisia aukkoja katselemaan. Kärkkäälään linnoituksia ei kuitenkaan rakenneltu; tietääkseni lähimmät löytyvät Karttulan Mertalasta. Pitänee joskus vielä käydä katsomassa, löytyykö sieltä jotakin mielenkiintoista. |
|
Korpisoturin keittokirja
|
23.05.2015, 18:25
|
Sellainenkin
taka-ajatus minulla on ollut, että jos joskus pääsen eläkkeelle, julkaisen
maamme vihoviimeisen kaukopartio romaanin nimeltään Homopartio Homorovitsiin.
Se olisi vähän erilainen lahja maamme isille isäinpäiväksi. Siinä
kirjassa keskityttäisiin niihin asioihin, jotka tähän asti ovat jääneet
sivuosaan tai jopa lasten kenkiin maamme runsaslukuisessa
kaukopartiokirjallisuudessa.
Homopartio
Homorovitsiin kirjassa käsiteltäisiin kaukopartiomiesten estetiikkaa,
kosmetiikkaa, erotiikkaa ja sen aiheuttamia sisäisiä jännitteitä
miesryhmässä, mutta myös muotia ja kulinaarisia nautintoja. Kulinaarisia
nautintoja suunniteltaessa Korpisoturin keittokirjalla on keskeinen
rooli; siitä löytyy reseptejä monenlaisten herkkujen valmistamiseen.
|
|
Teuvo ja Toimi - perussuomalais-helluntailainen
taistelijapari
|
22.05.2015, 18:27
|
Hakkarainen ei tuomitse vaan pikemminkin vähättelee tapahtunutta. Arvovaltaiselle Seiska-lehdelle antamassaan haastattelussa Hakkarainen toteaa, että Toimi tuskin olisi kovan paikan tullen mennyt viestittelyä pidemmälle ja jatkaa, että kyllä se taitaa niin olla, ettei ole Toimi päässyt kuitenkaan toiminnan asteelle vaan puheeksi on jäänyt. Lopuksi kansanedustaja Hakkarainen uumoilee ilmeisesti maamme naisille tarkoittamassa arviossaan seuraavaa: "Jos olisit Toimin kanssa kammarissa, siellä olisi taatusti hiljaista. Toista se olisi minun kanssani. Minun jälkeeni nainen tietää, että miltä tuntuu oikea mies. Minä työstän aina täysillä, olin sitten sängyssä tai sahalla. Saisi Toimi tulla matkaani viikoksi niin tulisi siitäkin oikea mies", totesi Teuvo siunatuksi lopuksi yleensä luotettavan Seiska-lehden mukaan. |
|
Missiskandaali
|
22.05.2015, 18:28
|
Tv-dokumentista saattoi päätellä, että tunnelma missikilpailun päättävissä kuningatartanssiaisissa oli lievästikin sanottuna pidättyväinen. Minusta kuitenkin sen vuoden missikanditaatit eivät juurikaan poikenneet aiempien vuosien kilpasiskoistaan. Olen jopa sitä mieltä, että vuoden 1960-kisoissa oli enemmän silmänruokaa kuin nykyään, koska sen ajan kauneusihanteet olivat toisenlaiset. Nainen sai silloin olla huomattavasti nykyistä rintavampi, reitevämpi ja persevämpi. Nyky missejä katsellessa on hyvillään siitä, että tuberkuloosi on jo voitettu kansansairaus maassamme. Minulla on oma teoriani siitä, miksi vuoden 1960 herraraati ei suostunut kruunaamaan uutta missiä, mutta koska lapset ja jopa naiset voivat tätäkin lukea, jätän olettamani kertomatta. |
|
PKN
|
20.05.2015, 18:20
|
Onnistuin napsuttelussani niin hyvin, että pystyin näkemään Pertti Kurikan ja kumppaneiden taistelevan jatkopaikasta. Kaikkensa pojat varmasti antoivat isänmaansa kunniaksi, mutta tällä kertaa se ei aivan riittänyt jatkoon, vaan poikamme karsiutuivat jo alkuerävaiheessa, vaikka lehtitietojen mukaan suomalaiset lähtivätkin kisaan vahvoina ennakkosuosikkeina. Iskelmälaulun Em-kisoissa kävi siis yhtä huonosti kuin yleisurheilun Em-kisojen juoksumatkoilla viimeksi. PKN:n teki kuitenkin arvokasta työtä maamme tunnettuisuuden lisäämisessä maailmalla. Tähän asti Tom of Finlandin taide on luonut maailmalla suomalaisista miehistä liian yksipuolisen kuvan, ja niinpä ainakin eräs amerikkalainen homotaiteen ystävä pettyi, kun hän vasiten matkusti maahamme tutustumaan niihin Tom of Finlandin piirrosten esittämiin atleettisiin, vaaleisiin, hoikkiin, pitkiin ja komeisiin miehiin, mutta sellaisia ei sitten löytynytkään mistään. PKN:n pojat osoittavat maailmalle sen, että meiltä löytyy myös muunalainen miestyyppi. Muuten eilisestä missihistoria ohjelmasta opin, että Sirpa Suosmaa osallistui jo vuonna 1963 Miss-Suomi-kilpailuihin, mutta ei menestynyt sillä kertaa. Kuitenkin hän harjoitteli sitkeästi vuoden ja paistoihan se päivä sitten risukasaan vuonna 1964, jolloin hänet kruunattiin maamme kauneimmaksi. Pertti Kurikka ja kumppanit ottakoot tästä esimerkkiä ja yrittäkööt ensi vuonna uudelleen. |
Toimi Kankaanniemi presidentiksi
|
19.05.2015, 17:57
|
Hyvin inhimillisiä tapauksia nuo Keski-Suomen vaalipiirin helluntalais-perussuomalaiskansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Toimi Kankaanniemi. Toinen kärsii juoppouden ja toinen naippouden vaivasta, mutta se on hyvä se, koska kyllä maamme juopoilla ja naipoilla pitää olla edustajansa maamme eduskunnassa, koska kansanedustajien on hyvä olla tasapuolinen otos koko Suomen kansasta. Tosin juoppojen ja naippojen osuus on tällä hetkellä suhteettoman pieni. Muuten tiedotusvälineet ovat antaneet kansanedustaja Kankaanniemen Facebook-viestittelystä täysin väärän kuvan. Olen tutkinut iltapäivälehdistä väitettyjen tekstiviestien sisältöä eivätkä ne ole mitään seksiviestejä, kuten erheellisesti uutisoidaan, vaan Kankaanniemi on lähetellyt paremminkin nussimisviestejä; ainakin entinen kristillisten presidenttiehdokas vakuutti jollekulle naisenpuolelle nussimisen parantavan unenlaatua. 65-vuotiaalla papalla on varmasti elämänkokemusta tästäkin asiasta. Mielestäni perussympaattiselle Toimi Kankaanniemelle on välittömästi perustettava tukiryhmä seuraavia presidentinvaaleja varten. Miehen suhteellisen korkea ikä ei ole mikään este presidentin tehtävien hoitamiselle, koska mies vaikuttaa ikäisekseen hyvin vireältä. |
|
Punakone
|
18.05.2015, 17:46
|
Huonoa eilisessä pelissä oli sekin, että Punakoneen pelaajat käyttäytyivät yhtä huonosti kuin kanadalaiset 1970-luvulla hävitessään Punakoneelle. 1970-luvulla Punakoneen pelaajat hävisivät harvoin, mutta säilyttivät hävitessäänkin arvokkuutensa. Yle Areenalla on nähtävissä vielä vähän aikaa ohjelma nimeltään Punakoneen kaatajat. Se kertoo vuoden 1971 Izvestija-turnauksen ihmeestä, jolloin Punakone hävisi yllättäen Suomelle 2-4, mutta ei silti osoittanut voittajille mieltään pelin jälkeen. Ohjelma nimeltään Punakoneen kaatajat löytyy tästä http://areena.yle.fi/1-2246166 Silloin Suomi ensimmäisen kerran kukisti Punakoneen ja teki sen vielä Moskovassa Punakoneen kotiluolassa. Ottelun kulminaatiopiste oli Juhani Tammisen suurenmoinen lyöntilaukaus, jonka jälkeen valmentaja Tarasenko kutsui maalivahti Viktor Konovalenkon pois työpaikaltaan. Ihan täyttä varmuutta minulla asiasta ei ole, mutta sen käsityksen Tammisen kertomuksesta sain, että maalivahtisuuruus menetti Tammisen lämärin seurauksensa mielenkiintonsa jääkiekkoilua kohtaan ja lopetti uransa. Konovalanko kuoli jo 58-vuotiaana. Se oli aika tyypillinen senaikaisen Punakoneen pelurin eliniänodote. Saattaa olla, etteivät 1970-luvun valmennusmenetelmät olleet kansanterveyttä edistäviä. Toisaalta venäläismiesten elintavat olivat siihen aikaan muutenkin yhteiskunnan huoltotaseen kannalta myönteisiä. Puolustajajärkäle Ragulin kertoi 60-vuotishaastattelussaan vähän ennen kuolemaansa seuraavaa: "No jaa, kyllä sitä juomaan pystyi. Pääasia, että kenenkään ei tarvinnut vasten tahtoaan kokonaan kuivin suin olla. Minun mielestäni kunnon paukku, 150 grammaa, konjakkia tai votkaa pelin jälkeen on vain hyödyksi. Jännitys helpottaa heti ja saa hyvin nukutuksi. Hermojärjestelmää pitää säästää. Muistan, kun palasimme 70-luvulla lentokoneella Montrealin reissulta. Lentokoneen laskuteline juuttui kiinni, ja kiertelimme lentokentän yläpuolella kolme tuntia, jotta polttoaineen määrää saatiin hätälaskua varten vähemmäksi. Aluksi tilanne hirvitti, mutta kun huitaisimme naamariimme 200 grammaa votkaa mieheen, niin heti helpotti. Alettiin sitten pelata korttia. Emmehän me voineet siinä vaiheessa tehdä asian hyväksi mitään, joten mitä sitä turhaan hermoilemaan." |
|
Taistelevat metsot
|
17.05.2015, 18:33
|
![]() 90-luvun sijoittajaneron Reijo Riikosen sijoittajanoppaan mukaan suuret taulut ovat pieniä tauluja arvokkaampia ja niihin kannattaa satsata. Sen sijaan Uukuniemen kioskiyrittäjä Matti Pirhonen, joka kaupitteli kioskillaan myös tauluja, oli sitä mieltä, että pienet taulut myyvät suuria paremmin. Ateneumin klassikkokokoelmahuoneessa silmääni pisti runonlaulaja Lyytistä esittävän maalauksen lisäksi myös von Wrightin Taistelevat metsot. Se on mielestäni harvinaisen kookas taulu ja tietääkseni myös hyvin hintava, koska siihen on mennyt paljon kangasta ja maalia. Jokunen vuosi sitten olin Kuopion kaupungin järjestämällä retkellä Haminanlahden kartanon mailla ja siellä minulle esiteltiin paikka, jossa Taistelevat metsot on maalattu. Esitin oppaalle, että kyseiseen maisemaan voisi sijoittaa paikalle kaksi maalauksesta tuttua muovimetsoa, joka seikka varmasti houkuttelisi paikalle taiteen ystävien matkailijavirtoja. Haminanlahden kartano liittyy maamme kulttuurihistoriaan muutenkin kuin von Wrightien kautta. Nimittäin kartanon saunaan syntyi kirjailija Veijo Baltzar, joka on hyvin ajankohtainen kulttuurihenkilö Kuopiossa, koska hän juuri osti kirjailija Minna Canthin talon ja aikoo perustaa sinne kulttuurikeskuksen. |
|
Toholahden markkinat
|
16.05.2015, 17:31
|
Lainaus Aapeli Saarisalon kirjasta Erämaan
vaeltaja - Paavo Ruotsalainen (wsoy 1969) s. 181
"Kun Paavo saapui Toholahden markkinoille syyskuulla 1831, sinne oli kokoontunut suuri joukko heränneitä. Paavon ystävät seisoivat toisella, Renqvistin hengenheimolaiset toisella puolen tietä. Välit olivat kireät, ja jännittyneinä odotettiin kuuluisan miehen saapumista. "Nyt se tulee", kuului paikalle saapuneitten suruttomain sankasta joukosta, kun Paavo hevosella ratsastaen laskeutui Suonenjoen puolelta salmen poikki johtavalle sillalle. Tarkastaen joukkoja hän lähestyi hitaasti toista rantaa. Hän oli heti käsittänyt tilanteen. Perille päästyään hän laskeutui hevosen selästä, katseli kuulijakuntaansa ja lausui: "Paljonpa täällä on ihmisiä. Pitäisi minun teille jotakin puhua, vaan kurkku on kuiva. Eikö teillä ole viinaa?" Suonenjokelaisten joukosta ojennettiin hänelle pullo pullon perästä. Paavo maisteli ja joi, pyysi tupakkaa, otti hänelle annetusta kukkarosta runsaan kourallisen, täytti piippunsa, työnsi suuhunsa ja varisteli loput päälleensä ja maahan. Suruttomat nauroivat, mutta renqvistiläiset, joiden parissa jo siihen aikaan oli sekä tupakointi että väkijuomien käyttö kielletty, alkoivat ääneen soimata Paavoa. Suonenjokelaiset, jotka ymmärsivät, mitä Paavo kummallisella esiintymisellään tarkoitti, vastasivat kiivailla sanoilla. Syntyi melua ja väittelyä, joka teki odotetun seurapuheenpitämisen mahdottomaksi. Mutta tällainen esiintyminen ei ollut siunauksena kellekään. Se vain pahensi monen yksinkertaisen, loukkasi arkoja omiatuntoja ja tylsytti huolimattomia. Ei se myöskään ollut omiaan yhdistämään herännäisyyden kahta eri haaraa, ja kaiken lisäksi se jätti Paavon jaloon muistoon tahran, jota historia ei voi poistaa." |
|
Tuomaripeliä
|
15.05.2015, 17:37
|
Viime yönä ei meinannut uni tulla silmään, koska jääkiekko-ottelun tuomaristo jälleen kerran ratkaisi pelin tappioksemme. Selainen peli on ollut käynnissä olevissa jääkiekon MM-kisoissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Asialle olisi kiireesti tehtävä jotakin. Mielestäni pelituomareiden tulosvastuuta on lisättävä. Kaikissa huomattavissa turnauksissa olisi oltava tuomareiden työskentelyä tarkkaileva asiantuntijaraati, joka pelin jälkeen antaisi oikeudenjakajille kouluarvosanoilla arvion heidän onnistumisestaan. Tuomaripalkkiokin voisi määräytyä arvosanan perusteella. Nelosen saaneet voitaisiin toimittaa ainakin lisäkoulutukseen tai jopa kotimatkalle. Ja tärkeisiin otteluihin huolittaisiin vain kiitettävät paperit saaneet viirupaidat. Muuten muistelenpa, että jossain olympiakisoissa kaikissa jääkiekko-otteluissa oikeutta jakoivat vain NHL:n ammattilaistuomarit ja he hoitivat tehtävänsä todellisina ammattilaisina erinomaisesti. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti