Räkkä	21.06.2015, 16:31
Lapissa sanotaan sattuvasti, että ellei ole räkkää, ei ole elämääkään. Räkällä sikäläiset tarkoittavat meikäläisiä itikoita, ja tänä kesänä elämää on ollut harvinaisen runsaasti. Pohjanmaalla sen sijaan itikalla tarkoitetaan lehmää ja näin ollen pohjalaisten itikat ovat meikäläisiä itikoita jonkin verran kookkaampia. Tämän kesän savolaisitikat ovat tosin ennennäkemättömän fyysisiä eli isoja ja lihaksikkaita ja niitä on paljon.   Viime aikoina on julkisuudessa alettu puhua paljon siitä, mitten ihmiskunnan ruokahuolto voitaisiin kestävästi järjestää hyönteisten avulla. Hyönteiset ovat proteiinin tuottajina ylivoimaisia perinteisiin kotieläimiin verrattuna. Tämän kesän itikoita tarkastellessani alan minäkin olemaan sitä mieltä, että hyöteissyönti on varteen otettava vaihtoehto perheen ruokahuoltoa suunniteltaessa. Eikä hyönteissyönti ole edes vaivalloista, koska viime päivinä ateriat ovat suorastaan suuhun tupanneet. Kommentit (0)
Ukon vakat ja juhannus	20.06.2015, 18:44
Eilen minun vanhan siivon herrasmiehen ilme muuttui mietteliään näköiseksi, kun viehättävä uutisten lukijaneitonen kertoi, että ennen syntyvyys oli korkeinta maaliskuulla, koska "rakkaudenhedelmät pantiin alulle juhannuksen tienoilla". Mielestäni uutistenlukijatyttönen liikkui kielenkäytössään vähintäänkin hyvän maun rajoilla, ja epäselvää on voivatko lapset ja hyvämaineiset naiset enää tv-uutisia katsella, mikäli tuolla linjalla jatketaan.   Vaikka korkeakirkolliset piirit ovat yrittäneet muuttaa juhannusta Johanneksen marttyyrikuoleman muistopäiväksi, vanha muinaisuomalaiseen teologiseen näkemykseen perustuva hedelmällisyyden edistämistä korostava ukon valat-juhla vaikuttaa edelleen vahvasti suomalaisessa juhannuksen viettoperinteessä. Harva ei ole se suomalainen, joka käyttäytyy juhannuksena todella sopimattomasti, kuten vanha ukon vakat- juhlaperinne edellyttää, jotta sade ja hyvä ilma turvataan loppukesäksi.   Uukuniemellä oli ainakin vielä muutama vuosi sitten perinteenä, että paikkakunnan reippaat ja pahasuiset naiset esittivät kesäjuhlilla ukon vakat-kuvaelman, ja kyllä siinä esityksessä liikuttiin ns. hyvän maun rajoilla. Luultavasti muinaiset uukuniemeläiset juhlivat ukon vakkojaan Papinniemen suunnalla ja perinne jatkuu sikäläisillä juhannusjuhlilla edelleenkin.   Monina vuosina tapahtuman järjestelyistä vastasi seurakunta, mutta se ei menoa liiemmälti hillinnyt. Harvassa paikassa olen nähnyt yhtä paljon juopuneita. Paikkakuntalaisten mukaan se oli sitä ekumeniaa ja nyt sen itsekin ymmärrän. Uukuniemen yhdistetyillä  juhannus- ja ukon vakka-juhlilla yhdistyivät alkuperäinen muinaissuomalainen ja nykyinen teologinen näkemys. Muinaisuukuniemeläiset palvoivat Ukko Ylijumalaa ja nykyiset Jumalaa.   Ensimmäisen suomenkielinen kirjallinen maininta Ukon vakoista on vuodelta 1548, suomen kirjakieltä kehittäneeltä Mikael Agricolalta. Myöhemmin, vuonna 1551 Agricola julkaisi Dauidin Psalttarin, jonka esipuheessa oli runomuotoinen luettelo vanhoista suomalaisista jumalista. Tässä yhteydessä hän mainitsi Ukon vakat uudelleen. Hänen mukaansa kevätkylvön yhteydessä juotiin Ukon Malja, ja siitä juopuivat varsinkin naiset. Sitten tehtiin häpeää. Tekstiä on tulkittu siten, että jumalatkin rakastelivat. Näillä menoilla Agricolan mukaan saatiin sadetta ja hyvä ilma.[1] Alkuperäinen teksti sanoo näin: ”Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon.” Kommentit (0)
Juhannusmusaa	19.06.2015, 16:23
Kyllä ei mieli mettä keitä tänä juhannuksena. Onneksi illaksi on sentään luvassa 14 astetta ja mikä parasta, niin nimen omaan plusastetta. Ennen juhannusaattona sekä mielessä että radiovastaanottimissa soi Georg Otsin Saarenmaan valssi, jossa virolaista pellavapäätä pyöritteli ihan turhaan kiiltävätähtinen sotilas, jolla varmaankin tarkoitettiin monien mielestä miehitysvallan edustajaa, mutta nyt ei mielessä soi Saarenmaan valssi, vaan tunnelmaan paremmin sopiva Peltoniemen Hintriikan surumarssi, joka joskus jossain kansanäänestyksessä valittiin maailman synkemmäksi sävelmäksi.    Ihan tulee mieleen Päätalon Kassu, jonka mielessä alkoi jatkuvasti soimaan Lasihelmi, ja niinpä mies oli kohta valmis piirin mielitautiparantolaan. Tosin itselleni tuo Tapio Rautavaaran Peltoniemen Hintriikan surumarssi on sikäli muutenkin ajankohtainen, koska olen juuri ilmoittautunut vapaaehtoiseksi Vienan retkelle, ja tarkoitus on käydä Karhumäen urheilukentällä tarkastamassa, onko siellä vielä pystyssä se merkkipaalu, jonka keihäsvalmentaja Mikko Kajan sinne upotti kesällä 1943 Tapio Rautavaaran hirmukaaren alastulopaikalle.   Rautavaaran koivukeppi lensi peräti 80,93, eli yli kaksi metriä yli silloisen maailmanennätyksen. Ei taitaisi onnistua nykymiehiltä, Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla voisi joskus kokeilla ja kilpailla perinnevälineillä. Tapsan heitolla oli monta todistajaakin, eli joukko sirkeitä maatuskoita, jotka sirkuttivat, että "ylen sie priha sinkoat."   Muuten Kuopio  - Karhumäki linja-autovuoroon mahtuu vielä mukaan, joten käyttäkääpä ainutlaatuista tilaisuutta hyväksenne - raja voi kohta sulkeutua.  Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musaa  https://m.youtube.com/watch?v=PuRbjPnIxgw . Kommentit (1)
Rusinafarmari	18.06.2015, 17:47
Uusia terveisiä tuottajan saroilta. Olen pitkään suunnitellut, että minusta tulisi Suomen, ellei peräti koko Pohjoismaiden, suurin viininviljelijä, mutta hankkeeni on nyt kärsinyt kolauksen. Yritin karaista viinikasvustoani raikkaassa ulkoilmassa, mutta siinä kävi kuin kauniissa iskelmässä Suopursu kukkii, jossa syksyn vihuri tulee ja katkoo, riipii sekä surmaa laulun ylpeän suopursun.   Tämä alkukesä on harvinaisen kylmä, sateinen ja tuulinen ja niinpä toin varmuuden vuoksi viniviljelmäni lämmittelemään uunin kylkeen. Ehkä se vielä toipuu. Tänä kesänä ei satoa vielä tule, mutta katson luottavaisena tulevaisuuteen. Tosin tiedän viininviljelyn haasteet, ja voi olla, ettei pelkkä rypäleiden tai viinin tuottaminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa, koska Etelä-Euroopassakin on alalla ylituotantoa. Itse tosin olen keksinyt markkinaraon ja aion jatkojalostaa satoni rusinoiksi. Kotimaisista luomurusinoista ei ole ylituotantoa. Kommentit (0)
Työläisjalkapalloilun juhlaa	17.06.2015, 18:08
Eilen kamppailtiin perinteiltään rikkaalla Itkonniemen jalkapalloviheriöllä työläisjalkapallo-ottelun merkeissä, kun Kuopion Elo, jonka juuret ovat talonmies Israel Närhin johtamassa tuhatmiehisessä Kuopion punakaartissa, johon olisi enemmänkin tulijoita ollut, jos vain työväentalolle olisi enemmän miehiä mahtunut, kohtasi kotikentällään toisen vahvan työläisjalkapalloiluseuran Suonenjoen Pallon, jonka juuret lienevät Erkki Junkkarisen vaarin johtamassa Iisveden punakaartissa. Iisveden punakaarti ei ollut yhtä runsasmiehinen kuin Kuopion, mutta kuitenkin vielä lapualaisvuosinakin salanimellä esiintyneet kommunistit saivat vaaleissa Iisvedellä noin 75 %:n joukkokannatuksen.   Ottelu oli vauhdikas ja rehtihenkinen sekä tasaväkinen, vaikkakin pelin päätyttyä olisi valotaululla, mikäli sellainen olisi ollut, lukenut tulikirjaimin kotijoukkueen voittolukemat 5-2 tai 6-2. Täyteen yksimielisyyteen katsomo ei ottelun lopputulemasta päässyt..   Hyvätasoista kamppailua oli seuraamassa kauden ennätysyleisö, eli peräti 27 maksamatonta ihmiskatsojaa ja yksi biscon frisee-merkkinen koira, joka välillä innostui raivoisasti kannustamaan tasapuolisesti molempia työläisjoukkueita. Merkille pantavaa tapahtumassa oli, että katsomossa juotiin runsaasti olutta, poltettiin viljalti tupakkaa sekä grillattiin makkaraa kertakäyttögrillillä, jollaisia asioita ei normaalisti urheilutilaisuuksissa ei yleensä harrasteta.   Kuvassa Elon vauhdikas hyökkäys kilpistyy Supan vankkaan puolustusmuuriin.      Kommentit (0

 

 

Rosvot kiinni	16.06.2015, 17:56
Sitten terveiset tuottajan saroilta. Kymmenisen vuotta sitten Kioskin Matti lahjoitti Uukuniemen kirkonmäeltä minulle kirsikkapuun taimen ja nyt se sitten kukkii ensimmäisen kerran kunnolla Suonenjoen Kärkkäälän kylän karulla ilmastovyöhykkeellä, joka on ihan erilainen kuin Laatokan Karjalan rehevien lehtomaiden ilmastovyöhyke. Nähtäväksi jää, kantaako puu syksyllä hedelmää ja ymmärtävätkö Suonenjoen mansikkarastaat kirsikoiden päälle.   Puun kasvuun pääsy oli vaikeaa ja vei vuosia, mutta nyt se on juurtunut kunnolla ja näyttää viihtyvän vallan mainiosti. Ainakin se levittää poikasiaan lähiympäristöön, enkä oikein tiedä, miten poikasiin pitäisi suhtautua. Ainakin täällä Savossa on yleinen käsitys se, että nämä poikaset, joita täällä jostain syystä kutsutaan rosvoiksi, pitäisi armotta hävittää. Kuitenkin Uukuniemellä kirsikkapuut näyttävät menestyvän ja leviävän ihan hyvin villeinä luonnossakin, vaikka rosvot jätetään rauhaan. Nähtäväksi jää, mihin toimenpiteisiin ryhdyn rosvojen suhteen.   Rosvoista puheen ollen muistan, miten SMP käytti joidenkin vaalien alla silloin ajankohtaista ja kansaan menevää iskulausetta "Rosvot kiinni". se oli varmaan sitä aikaa, kun eduskunnan talouspäällikkö jäi kiinni siitä, että oli piilottanut kuorma-autolastin seteleitä jonnekin tuulen suojaan. "Rosvot kiinni"- hokeman korvasi muistaakseni sittemmin iskulause "SMP - neljä kirjainta joihin voi luottaa". Kommentit (0)
Omat vahvuudet	15.06.2015, 18:00
Olen taas kirjoittanut ropakantaa. Kyllä Suomen jalkapallomaajoukkueen taitotaso riittää sittenkin. Nimittäin taitotasoltaan vielä meikäläisiäkin huonommat färsaarelaiset, joita on vajaat 50.000 kpl, eli saman verran kuin mikkeliläisiä, kukistivat jo toisen kerran peräkkäin entiset Euroopan mestarit kreikkalaiset, joita on 10 miljoonaa kpl.   Samalla Färsaaret pelasti todennäköisesti Suomen julkiselta häväistykseltä. Enää eivät ulkomaalaiset päästele meille selkäkaikkanauruja, sillä Suomi ei putoakaan viidenteen arvontakoriin, joka on katastrofi jokaisen sellaisen mielestä, joka yleensä jalkapallosta tai edes elämästä jotain ymmärtää, vaan viidenteen arvontakoriin putoaakin todennäköisesti entinen Euroopan mestari Kreikka.   Uskon, että Färsaarten joukkue pärjää, koska siinä joukkueessa vallitsee vahvayhteisöllisyyden tunto ja koska puoliamatöörijoukkue osaa pelata yhteen omilla avuillaan, sillä se treenaa jatkuvasti yhdessä, tosin kuin Suomen ammattilaismaajoukkue, joka kokoontuu kasaan vain muutaman kerran vuodessa maaotteluiden alla.   Luulenpa myös, että färsaarelaisilla on hyvä pelihuumori, sillä pelailevat paineitta, koska kukaan ei odota heiltä mitään. Suomalaisista näki selvästi, että pallokentän laidalla Ilmestyskirjan pedon kaltaisesti liikehtivä ja kehonkielellään kovia vaatimuksia esittävä päävalmentaja sai poikamme jännittämään. Pelihuumori puuttui tyystin. Siitä viestitti poikiemme kehonkieli.   Toivonpa, että Suomen maajoukkueen seuraavaksi päävalmentajaksi valitaan se Norjan entinen päävalmentaja, jonka nimen päälle en nyt millään pääse, mutta jotenkin hän muistutti kovasti menninkäistä, joka toisin kuin menninkäinen, istui kesät talvet penkillään pitkävartiset kumisaappaat jalassa, joiden varret oli kuitenkin käännetty ilmastoinnin vuoksi alas. Luulen, että juuri ne kumisaappaat nostivat Norjan joukkueen maailmanhuipulle. Joukkue voitti mm-kisoissa kerran jopa itsensä Brasilian, vaikka yksilötaidoiltaan norjalaiset olivat suomalaisten luokkaa.     Kommentit (0)
Moilasen persus	14.06.2015, 19:08
Upeasti taistelivat poikamme ja varsinkin kaikki kolme ulkomaalaistaustaista poikaamme, jotka taistelivat oikein perisuomalaisella sisulla, mutta se ei riittänyt, koska poikiemme taito ja fyysisyys ei riittänyt. Päävalmentaja Paatelaistakaan ei voi moittia, ei ainakaan liiaksi, koska ei tuolla pelaajamateriaalilla voi menestyä. Nyt ei sitten auta muu kuin hankkia ulkomailta vahvistuksia maajoukkueeseemme. Inkeriläisistä voisi aloittaa.   Kaiken surun keskellä pitää muistaa, ettei eilinen tappio ole mitään verrattuna vuoden -97 tappioon Unkarille. Silloinhan pelin viime hetkillä poikamme saivat kerrankin nopeilla yhden kosketuksen syötöillä viisi perättäistä syöttöä omille ja maalihan sellaisen syöttökombinaation jälkeen oli urheilukielellä selviö. Suomen taitava maalivahti, joka oli muistaakseni H. Moilanen, ei voinut kuin voimattomana äimistellä sitä, kun pallo pistettiin miehissä omaan pöysään.   Ihmetelkää tapahtunutta alla olevasta linkistä.  Koska Suomen syöttöpeli on videopätkässä niin nopeaa, ettei satunnainen katsoja ehkä pysty hahmottamaan tapahtumien kulkua, niin lainaan suoraan Suomen jalkapallomaajoukkueen virallista historiaa.   "Unkari antoi kulmansa, ja voi sitä paniikin määrää Suomen puolustuksessa. Paatelainen yritti vetäistä pelivälineen turvallisemmille vesille, mutta osui huonosti palloon, joka tuli Hyypiälle. Tämä ei osannut palloa odottaa ja potku lähti Ylösen kautta kohti omaa maalia. Pallo ohitti maalivahti Moilasen, mutta maaliviivalla seisonut Mahlio sai torjuttua maalin. Valitettavasti Mahlion purku osui maalivahti Moilasta suurin piirtein persuksiin ja painui siitä maaliin."  https://m.youtube.com/watch?v=bmq0OhqvZf4 Kommentit (0)
Karsinnat	13.06.2015, 15:03
Koska elämä on olennainen osa jalkapalloilua, alamme virittäytyä sydämissämme illan tärkeään karsintaotteluun, jossa ratkeaa, karsitaanko maamme harrastama joulukuusitaktiikka pois Suomen jalkapallomaajoukkueen taktiikkavalikoimasta. Toivottavasti niin käy ja palaamme perinteiseen sivurajaheittoihin perustuvaan jalkapalloiluun.   Kyseisen sivurajaheittotaktiikan avulla Suomi on päässyt kaikkein pisimmälle karsintapelien historiassa. Maamme oli selviytyä tällä pelityylillä vuoden 1986 mm-kisoihin, mutta viime tipassa epäonninen tasapeli Pohjois-Irlantia vastaan pudotti poikamme jatkosta. Siihen aikaan maajoukkueemme peli perustui pitkälle siihen, että kovaheittoinen Aki Lahtinen sinkosi sivurajaheiton kohti vastustajan maalille parkkeerannutta satakiloista Jallu Rantasta. Se oli yksinkertainen ja toimiva hyvän heittäjäkansan jalkapallotaktiikka.   Muuten jokainen joka väittää jalkapallosta jotain muistavansa, muistaa, että vuonna 1997 Suomi menetti mm-kisapaikan menetettyään viime hetkillä johtonsa Unkarille. Tämä on väärä muistikuva. Jos maamme olisi pelannut silloin edes tasapelin heimoveljiämme vastaan, Suomi olisi selvinnyt vain jatkokarsintaotteluun Serbiaa vastaan. Jatkokarsintaan selvisikin Unkari, joka hävisi Serbialle noin 5-0, joten se siitä arvokisapaikasta.  Kommentit (0)
Kansalaisuuskysymykset	12.06.2015, 17:49
Veikkaan, että huomisen Unkari-ottelun jälkeen maamme jalkapalloelämässä sattuu ja tapahtuu. Joulukuusitaktiikan tie on todettu toimimattomaksi ja jotain uutta olisi keksittävä, jotta ei koko urheileva maailma päästelisi selkäkeikkanauruja suomalaisille.   Helpoin keino maamme jalkapallotason nostamiseen on, että kansalaisuussäännöksiä höllennetään. Jos nykyisille Veikkausliigassa pelaaville afroafrikkalaistaustaisille ja jugoslavialaistaustaisille nuorukaisille taattaisiin maamme kansalaisuus ja siihen liittyvä sosiaaliturva, Suomi olisi todennäköisesti mukana jo seuraavissa Moskovan MM-kisoissa, mikäli sellaiset kisat koskaan järjestetään.   Luultavasti nykyinen eduskunta ei ole valmis höllentämään kansalaisuussäännöksiä, ja niinpä on turvauduttava kehittämäni vaihtoehtoon B. Olen taas heinäkuussa menossa Pietariin ja jos vain saan Suomen Palloliitolta valtuudet, niin uskon pystyväni hankkimaan Pietarista dokumentit vaikkapa siitä, että maamme Veikkausliigassa  palloilevat sinisenmustat lahjakkuudet ovat taustaltaan inkeriläisiä, eikä se maksa paljon. Sen jälken he saisivat paluumuuttajina helposti Suomen kansalaisuuden.   Muuten luulen, että tällä idealla saataisiin ratkaisu myös sukupolvia kestäneeseen Lähi-Idän kriisiin, joka uhkaa koko Telluksen tulevaisuutta. Eiköhän Palestiinan alueen alkuperäisväestö pysty halutessaan matkustamaan Venäjälle ja hankkimaan sieltä todistuksen juutalaisuudestaan, jonka jälkeen heillä olisi kotiinsa palatessaan oikeus Israelin kansalaisuuteen ja kansalaisoikeuksiin. Kommentit (0)

 

 

 

Inkeriläisvahvistukset	11.06.2015, 18:32
Suomen jalkapallomaajoukkueessa Viro-pelissä ensiesiintymisensä tehnyt Boris Rotenberg ei ole ainut inkeriläisvahvistus maamme jalkapalloilulle. Tietääkseni ainakin tällä hetkellä Ropsia edustava Aleksandr Kokko ja KTP:n Valeri Minkenen ovat inkeriläistaustaisia. Nykyään Hollannissa pelaava Aleksei Kangaskolkka on syntynyt Viipurissa, ja täyttä varmuutta hänen inkeriläisjuuristaan minulla ei ole, mutta ihan hyvin niitä voi olla tai sitten olla olematta.   Kaikki neljä edellä mainittua inkeriläistaustaiseksi epäilemääni palloilijaa ovat pelanneet Suomen nuorisomaajoukkueessa ja keskikenttäpelaaja Minkenen oli vallan nuorisomaajoukkueen kapteeni. Kokko ja Kangaskolkka ovat kunnostautuneet varsinkin maalintekijöinä. Kokko on voittanut kerran Veikkausliigan maalikuninkuuden ja Kangaskolkka on ollut kerran toiseksi ahkerin maaliverkon heiluttaja. Maalinsylkijöitä ja muita kliinisiä viimeistelijöitä kaipaavalla Suomen miesten maajoukkueella voisi hyvinkin olla heille käyttöä.   Vähäväkisten inkeriläisten panos maamme urheilussa ei rajoitu pelkästään jalkapalloon. Parina viime vuotena on nyrkkeilyn raskaansarjan Suomen mestaruuden voittanut Gennadi Mentsikäinen. En tunne miehen taustoja, mutta jotenkin hänen nimensä viittaa vahvasti Inkerin suuntaan. Hän ei ole ainut nyrkkeilyssä kunnostautunut inkeriläinen, koska Ruotsia edustanut Leo Vainonen, jonka suku on Inkerin suunnalta, oli mukana olympiakisoissa vuosina 1976 ja 1980.   Muuten olin eilen Kuopion satamassa seuraamassa kansallisbaletin esitystä. Ohjelmalehtisestä ilmeni, että eräs Vasili Vainonen on toiminut vallan Moskovan Bolshoin balettimestarina. Olisiko mies samaa inkeriläissukua nyrkkeilijä Leon kanssa. Ymmärtääkseni sekä baletissa että nyrkkeilyssä tarvitaan samoja ominaisuuksia.  Kommentit (0)
Rotenberg	10.06.2015, 17:49
Mutta kyllä ei nähnyt tv-selostaja eilisessä Suomen jalkapallomaajoukkueen pelissä Viroa vastaan mitään hyvää. Virolaiset amatöörit olivat kaikessa Suomen ammatilais-muukalaislegioonaa parempia. Itse sen sijaan näin paljon hyvääkin. Ensiksikin  yleisen mielipiteen vastaisesti uskallan väittää, että poikamme pelasivat sen verran pirteästi, ettei Suomen jalkapallomaajoukkue ole sittenkään ainakaan selkeästi Euroopan huonoin, vaan rohkenen väittää, että esimerkiksi juuri perustettu Grönlannin maajoukkue olisi tiukilla poikiemme kanssa.   Toiseksi myönteistä eilisessä pelissä oli se, että Suomen jalkapallojoukkueen taloudellinen tilanne näyttää sangen valoisalta, koska oikean puolustajan paikalle oli nostettu Boris Rotenberg, joka tietääkseni on ihan vakavaraisesta perheestä. Hänen isänsä ja setänsä omistavat suuren osan Venäjästä ja mikä tärkeintä, ovat myös Putinin hyviä judokavereita.   Ja mikäli asioita ymmärrän, niin Rotenbergit voivat tarvittaessa yhteiskunnallisilla suhteillaan vaikuttaa siihen, etteivät erotuomarit ole tulevaisuudessa enää suomalaisia vastaan, kuten tähän asti ovat yleensä olleet. Venäjällä tuomarit ovat tasapuolisia, koska tietääkseni sikäläiseen jalkapallokulttuuriin kuuluu se, että erotuomarit tuomitsevat hyvin tasapuolisesti, koska molemmat joukkueet maksavat heille tasapuolisesti.   Muuten jalkapallomiehiä ovat nuo Venäjän uusrikkaat. Rotenbergien lisäksi on palloiluasioissa kunnostautunut myös oligarkki Roman Abramovich. Pietarissa minulle kerrottiin, että koska Abramovichilla oli ollut jotain terveysongelmia, niin lääkäri suositteli hänelle lääkkeeksi vaivoihin liikuntaa. Potilas piti ideaa hyvänä ja osti Chelsean. Kommentit (0)
Mehtiö	09.06.2015, 19:03
Rautalammin puolella tosin ihan lähellä Suonenjoen rajaa sijaitsee Mehtiö-niminen järvi. Se on kooltaan pieni, eli vain 2,5 neliökilometriä, mutta erittäin syvä. Jukka Isomäen Salpausselkä-kirjan mukaan paikkakuntalaiset kertoivat, että he ovat mitanneet sen olevan yli 100 metriä syvä. Jos niin on, niin ihme on.  Epäilen tarinassa olevan vähän, ehkäpä yli puolet Savon lisää. Sanotaanhan muistaakseni jo sanassakin, että kun savolainen on äänessä, niin vastuu jää kuulijalle.   Wikipedia kertoo Mehtiön syvyydeksi kunnioitettavan 48 metriä, mutta se ei välttämättä ole koko totuus, sillä mittausalan ammattilaiset eivät ole ehtineet järveä kunnolla tutkimaan. Saattaa olla, että jääkauden jälkeiset hirmuiset maajäristykset ovat repineet järven pohjan peruskallioon kapean ja syvän halkeaman, jota Helsingin kartoittajaherrat eivät ole vielä löytäneet. Yritän itsekin vielä tässä elämässä ehtiä pilkkiongen kanssa  tutkimaan järven salaisuuksia, mutta jos joku Mehtiön erikoistuntija tämän lukee, hän voisi kertoa, mistä päin kannattaa syvää halkeamaa etsiä.   Kansanperinteen mukaan Suomessa on montakin yli sadan metrin syvyistä järveä, mutta kaikkitietävä Wikipedia ei tunne ainuttakaan. Isomäkikin kertoo kirjassaan Päijänteessä olevan yli 100-metrisiä syvänteitä, ja laulun mukaan Inarin järvi on eittämättä maailman syvin vesistö, eli 80 kilometriä, mutta tieteellinen tieto ei näitä käsityksiä vahvista, vaan kertoo seuraavaa karua kieltään maamme järvien surkeasta mataluudesta: ·  Päijänne, Ristinselkä 95,4 m (Rappukallion edustalla) ·  Inarinjärvi, Vasikkaselkä 91,8 m ·  Suvasvesi 89,6 m ·  Saimaa 86 m ·  Pääjärvi (Lammi) 85 m ·  Toisvesi (Virrat) 85 m Kommentit (0)
Sahatavaraa	08.06.2015, 17:54
Männäviikkoisella Kuopion hautausmaakävelyllä ihastuin Amerikasta tuotuun douglaskuuseen, jota myös jostain syystä kutsutaan harhaanjohtavasti oregonmännyksi. Amerikassa kaikki on vähän suurempaa, ja niinpä tämä sikäläinen kuusi voi sikäläisissä oloissa kasvaa satametriseksi ja elää tuhatvuotiaaksi.   Vaikka douglaskuusi kasvaa jättiläiseksi ja vaikka sen puuaines on punertavaa, niin se ei kuitenkaan ole se punapuu, jonka kantoon Hiski Salomaan lännen lokari suunnitteli rakentavan torppansa, jonne ilon päevän piti koettaa. Punapuu on douglaskuusta vieläkin suurempi. Sen kanto voi olla halkaisijaltaan kahdeksan metriä, joten siihen mahtuu Hiski Salomaata mukaellen vähän äekeempikin asumus.   Kuopion Ison hautausmaan kuuset olivat tosin vasta nuorukaisia eli satavuotiaita ja 30-metrisiä. Voi olla, ettei niistä Suomessa kasva satametrisiä, mutta ilmeisesti ne kuitenkin kasvavat kotimaista kuusta isommiksi ja vanhemmiksi. Douglaskuusi olisi siis erinomainen hiilensitojakasvi ja hyvä apu kasvihuoneilmiön torjunnassa.   Wikipedia, jota rohkenen ala suoraan lainata, ylistää myös douglaskuusen sahatavaraominaisuuksia. Voi olla, että douglaskuusen avulla maamme talous ja varsinkin sahateollisuus  saataisiin kääntymään nousuun, mutta ei ehkä vielä tällä hallituskaudella. Wkipedian mukaan:   Douglaskuusen puuaines on kauniin punertavaa ja se onkin eräs arvostetuimmista rakennuspuista. Sitä käytetään myös huonekaluihin ja on tärkeä raaka-aine laiva- ja veneveistämöillä. Puuaines on yksi havupuiden lujimmista ja erittäin lahonkestävää. Lisäksi douglaskuusi kuuluu niihin harvoihin puulajeihin, joista saadaan oksatonta ja täysimittaista sahatavaraa. Sahatavarakaupassa puusta käytetään usein kauppanimeä oregonmänty.[4]   Suomessa douglaskuusi on parhaita vieraita puulajeja metsätalouskäyttöön ja menestyy hyvin Keski-Suomea myöten, mutta vielä Etelä-Lapissa lajin kasvattaminen on mahdollista.[3][8] Koristepuuna sitä on käytetty melko vähän. Parhaiten douglaskuusi viihtyy Suomessa tuoreilla vettä läpäisevillä mailla. Se viihtyy aurinkoisemmilla paikoilla kuin metsäkuusi (Picea abies). Douglaskuusen kasvu onkin ollut sopivilla paikoilla Suomessa jopa vähän parempi kuin metsäkuusen tai männyn (Pinus sylvestris).[4] Suomessa viljellään muunnokseen var. menziesii kuuluvia douglaskuusia.[11] Kommentit (1)
Ihmiskunnan ruokahuollon järjestämisestä	06.06.2015, 16:18
Eilisistä synkistä visioista huolimatta tietokirjailija Risto Isomäki antaa kuitenkin toivoa ihmiskunnan tulevan ruokahuollon järjestämismahdollisuuksista. En ole ennen tiennytkään, että Amazonasin alueella miljoonien neliökilometrien alueella kasvaa aikoinaan siellä kukoistaneiden sivilisaatioiden perintönä kymmeniä miljardeja villiintyneitä persikkapalmuja ja miljardeja muita ihmisravintoa tuottavia puita, joiden sato, jos se vain kerättäisiin talteen, riittää ruokkimaan koko maapallon väestön.   Lisäksi Isomäki kertoo, että jos oliivipuiden viljely organisoitaisiin oikein järjen kanssa, voitasiin niiden avulla järjestää koko ihmiskunnan ruokahuolto. Nykyään oliivipuuviljelmät tuottavat hedelmää vuodessa vain muutamia satoja kiloja, mutta tuotos voitaisiin nostaa viiteen tonniin hehtaarilta. Oliivi öljy on terveellistä ja ravitsevaa. Se ehkäisee myös syöpiä, toisin kuin monet muut rasvat.   Itse olen laskeskellut pillilupi-askin kanteen, että ihmiskunta pelastuisi, jos jokainen Telluksen asukas istuttaisi 40 kymmentä omenapuuta. Niiden sato riittäisi ruokkimaan jok´ikisen ja omenapuiden sitoma hiili poistaisi kasvihuoneilmiön uhkan. Omenapuut ovat syntyneet Kazastanin ilmastollisesti haasteellisella alueella, jossa kasvaa nykyäänkin luonnonvaraisena miljoonia omenapuita. Uskon, että meidänkin metsät voitaisiin muuttaa tuottamaan terveellisiä ja ravitsevia omenoita vaikka työllisyystöinä. Kommentit (0)

 

 

Uhkakuvia	06.06.2015, 16:20
Vaan kyllä on mualiman kirjat sekasi. Sen opin Isomäen Salpausselkä-kirjan luettuani. Maapallon yleisen ilmaston lämpenemisen lisäksi pohjoista pallonpuoliskoa voi uhata myös ilmaston kylmeneminen monestakin syystä. Golf-virta voi muuttaa suuntaansa erinäisistä syistä ja sen lisäksi napajäätiköstä lohkeavat jäävuoret voivat lipua etelään ilmastoa viilentämään.   Ja vaikka merenpinta saattaa keskimäärin maapallolla nousta dramaattisesti, niin pohjoisessa merenpinta saattaa sen sijaan dramaattisesti laskea. Tämä aiheutuu siitä, että tähän asti valtavien napajäätiköiden massan vetovoima on vetänyt merien veden pakkaantumaan napoja kohti. Kun jäätiköt sulavat, vetovoima häviää ja vedet karkaavat kohti päiväntasaajaa.   Jonkun olisi siis tehtävä jotakin. Nälkä saattaa kohta olla vieraanamme. Kommentit (0)
Hiidenkirnut	04.06.2015, 18:14
Eilen mainitun vaihtoehtotiedemies Parkkusen tavoin kyseenalaistin jo kansakouluaikaan tieteen virallisen näkemyksen hiidenkirnujen synnystä. Meillehän opetettiin, että jääkauden sulamisvedet pyörittivät välillä irtokiveä siihen malliin, että ne porasivat peruskallioon joskus metrienkin syvyisiä pyöreitä onkaloita, joita kutsutaan hiidenkirnuksi.   Joskus hiidenkirnu voi olla kooltaan valtava. Itsekin olen vieraillut Lapissa ihan valtatien varressa sijaitsevassa Karhunpesäksi kutsutussa hiidenkirnussa. Se on iso siirtolohkare, jonka sisällä on pyöreä onkalo, johon karhuperhekin mahtuu. Itseni on terveen järjen nimissä vaikea uskoa, että jokin kivenmurikka olisi sellaisen luonnonihmeen kovertanut.   Risto Isomäellä on sen sijaan ihan tervejärkinen näkemys hiidenkirnun synnystä. Hänen mukaansa jääkauden sulamisvaiheessa jopa kolmekilometriseen jääkuoreen saattoi syntyä eräänlainen uveavanto, johon sulamisvedet virtasivat. Kolmen kilometrin vapaa pudotus antoi vesisuihkulle valtavan voiman, joka koversi aikojen saatossa syvän pyöreän onkalon kovaankin kiveen. Kommentit (0)

 

 

Vaihtoehtoinen jääkausitutkija 03.06.2015, 18:32   Ikiliikkujan tavoin jääkausi-ilmiö on innoittanut monia lahjakkaita itseoppineita luonnontieteilijöitä, ja heistä yksi mielenkiintoisimmista on Keijo Parkkunen allekirjoittaneen ja Pauli Nevalan ohella. Kaikkitietävä ja kaukaa viisas Wikipedia kertoo miehestä seuraavaa:   Keijo Parkkunen (s. 1927) on turkulainen itseoppinut harrastajatutkija ja näennäistieteilijä, joka on kiistänyt jääkausien olemassaolon muun muassa vuonna 1984 ilmestyneessä teoksessaan Sadan vuoden harha-askel.[1] Parkkusen mukaan avaruudesta valtavalla nopeudella syöksyneet vesimassat muovasivat monet jääkauden jäljiksi tulkitut muodostumat, kuten pirunpellot, hiidenkirnut ja silokalliot, sekä aiheuttivat vedenpaisumuksen.[2][3]. Aiemmin vesi olisi Parkkusen mukaan kiertänyt maapalloa kehänä, joka olisi suojellut maan pintaa kosmiselta säteilyltä. Tämä selittäisi myös Vanhan testamentin ihmisten pitkät, usean sadan vuoden elinajat. Arvostelijoiden mielestä Parkkusen väitteet jääkauden mahdottomuudesta ovat enimmäkseen tieteellisesti kestämättömiä ja perustuvat pääosin puutteelliseen ja vanhentuneeseen tietämykseen[4].   Parkkunen on tyhjennellyt hiidenkirnuja niitä täyttäneistä aineksista todistaakseen käsityksensä niiden synnystä. Hiidenkirnujen synty on hänen mielestään vaatinut suuren kuumuuden ja paineen. Parkkusen mukaan hiidenkirnut syntyivät avaruudesta syöksyneiden, sähköisesti varautuneiden pyörivien vesipatsaiden poraamina.[2]   Parkkunen rakensi maaliskuussa 1981 Pyhätunturin laelle jääkuutioista pyramidin tarkoituksenaan todistaa, ettei tunturin laella oleva jää sula Lapin lyhyen kesän aikana. Jääkuutiot sulivat kuitenkin jo heinäkuussa, kaksi kuukautta lumien jälkeen. Parkkunen katsoi jään hitaan sulamisen joka tapauksessa todistavan, ettei jääkauden pientä jääpyramidia paljon suurempi mannerjäätikkö olisi voinut sulaa Lapin leveysasteilla. 70 kuutiometrin kokoisen pyramidin säilyminen juhannuksen yli oli hänen mielestään positiivinen tulos[5].   Vuonna 1982 Parkkunen sai sakot Turun Runosmäen pirunpellon tutkimisesta kaivinkoneella, koska kyse oli kaupungin alueella olevasta maisemanähtävyydestä. Parkkunen oli aikonut osoittaa pirunpellon olevan tosiasiassa valtava hiidenkirnu, jollaisen syntyä jääkausiteoria ei pystyisi selittämään.[6]   Parkkusen aloitteesta tyhjennettiin vuonna 1997 Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven Ylivallin kylässä sijaitseva 14 metrin läpimittainen, 23 metriä syvä Pirunpesä.[3] Tyhjennys toteutettiin yhdessä Spede Pasasen ja Jalasjärven kunnan kanssa. Pirunpesä on geologien tutkimuksissa todettu todennäköisesti jääkautta edeltäväksi rapaumaonkaloksi.[7]. Helmikuussa 2008 Vakka-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 81-vuotiaan Parkkusen sakkoihin Mietoisten Mannuistenvuoren hiidenkirnun merkitsemisestä maalilla. Parkkusen tarkoitus oli ollut opastaa siten aiheesta kiinnostuneita paikalle.[1] Parkkunen ei maksanut sakkoja, jotka muunnettiin lopulta neljän päivän vankilatuomioksi.[8] Parkkunen valmisteli kevättalvella 2010 teoksestaan kolmatta, uudistettua painosta[9]. Kommentit (0) Miten Salpausselät syntyivät? 02.06.2015, 17:54   Joskus, vaikkakin onneksi aika harvoin, tuntuu siltä, ettei järkeni riitä. Muistan selvästi, miten kansakoulussa opetettiin, että Salpausselät syntyivät, koska eteenpäin tunkenut pari kilometriä paksu jäämassa työnsi maa-ainesta edellään. Jään alkaessa sulaa tuli välillä kylmempiä jaksoja jolloin jää pikkuisen eteni ja siinä yhteydessä syntyi harjuja, jollaisia Salpausselätkin ovat.   Kypsemmällä iällä Volvo Markkanen, joka myös on yksi Aapelin peräänkuuluttamista todella viisaista miehistä, kertoi tv-ohjelmassa pikkutytölleen, että Salpausselät syntyivät, koska jään sulaessa sulamisvedet kuljettivat maa-ainesta jään reunalle. Välillä jäänreuna jäi ilmaston tilapäisen kylmenemisen vuoksi pitkäksi aikaa paikoilleen ja siihen syntyi harju. Sekin on ihan hyvä ja kannatettava teoria.   Nyt Jukka Isomäki kertookin kirjassaan, että Salpausselät syntyivät aikana, jolloin jäät sulivat hirmuisella nopeudella aiheuttaen hirmuisia virtauksia. En enää tiedä, ketä uskoa.  Sen verran asiasta kuitenkin ymmärrän, että ymmärrän ottamasta asiaan kantaa ja jään seuraamaan, mitä mieltä alikersantti Lahtisen mainitsema kapitalistinen tiedemies, joka on jo myöntänyt, että hiiltä se ihminen on ja muita aineita, on asiasta. Kommentit (0) Jääkausi 02.06.2015, 16:19   Muistanpa, miten parikymmentä vuotta sitten matkustin Etelä-Pohjanmaalle ostamaan Pauli Nevalan runokasettia. Sitä en onnistunut ostamaan, koska se oli myyty loppuun Pohjanmaalta. Sen sijaan Lapuan matkahuollon baarissa luin Ilkasta, että alunperin keihäänheittäjänä kunnostautunut ja sittemmin runoilijaksi ryhtynyt Nevala, oli tekemässä uutta aluevaltausta ja oli ryhtynyt tutkimaan jääkauden syntyä.     Jääkaudessa onkin paljon pohdittavaa ihmisille, joilla on siihen mahdollisuutta ja kykyä.  Nevala oli talven aikana lukenut Teuvan kunnankirjaston kaikki geologian kirjat ja tullut lopputulemaan, jonka mukaan vallalla oleva jääkausiteoria oli virheellinen. Hän oli kumoamassa ja korvaamassa sitä uudella ja paremmalla teorialla tieteellisessä teoksessaan, jonka työnimenä oli "Pitkäkorvien aika". Harmi, ettei tämä tieteen maailmaa varmasti suuresti kohahduttava tutkimus ole vieläkään ilmestynyt.     Sen sijaan tietokirjailija Risto Isomäki on julkaissut teoksen "Miten Salpausselät syntyivät" ja hän on mielestäni onnistunut kumoamaan meille koulussa opetetun teorian jääkaudesta ja varsinkin Salpausselkien synnystä. Mielestäni tietokirjailija Risto Isomäki on se pakinoitsija Aapelin peräänkuuluttama todella viisas mies. Uskon, että Isomäki on Kuopion seuraavilla tietokirjapäivillä kertomassa teoriastaan ja toivon, että vastaväittäjäksi saadaan Pauli Nevala, jonka Pitkäkorvien aika on silloin hyvinkin saatu painokuntoon. Kommentit (2) Ukraina - rajamaa 31.05.2015, 19:34   Anna-Lena Laurenin ja Peter Lodeniuksen kirja Ukraina - rajamaa, on erinomaisen hyvä, mielenkiintoinen ja ajankohtainen kirja. Jos nyt hakemalla haetaan jotain huomautettavaa, niin pikkuisen epäilyttävältä tuntuu se, kun Lauren kertoo, miten separatistit ampuivat matkustajakoneen alas Buk-ilmatorjuntatykillä taikka miten jostain syystä Tsetseeniksi kutsuttu kapinallisupseerin työpöydän reunalla oli kaksi kranaatinheitintä.    Helposti tuollaiset pikkulapsukset synnyttävät epäilyjä muidenkin tietojen suhteen. Itseäni ainakin epäilyttää se kirjasta luettu, että vuosi sitten tehdyssä mielipidekyselyssä 70 prosenttia itäukrainalaisista olisi ollut EU:n liittymisen kannalla. EU:n liittyminen olisi ollut melkoisen kova paikka Itä-Ukrainan Venäjälle suuntautuneelle teollisuudelle; saattaisi hyvinkin olla, etteivät sikäläisten tehtaiden panssarivaunuille, lentokoneilla tai helikoptereilla olisi Lännessä kysyntää.   Samaisen mielipidekyselyn mukaan yli puolet itäukrainalaisista halusi vielä vuosi sitten pysyä ukrainalaisina. Se voi hyvinkin pitää paikkansa. Laskujeni mukaan tällä hetkellä viidestä miljoonasta itäukrainalaisesta jo kaksi miljoonaa on paennut muualle, ja olisi mielenkiintoista tietää, millä mielellä jäljelle jääneet ovat kansallisuus kysymyksestä. Jotenkin tuntuu siltä, ettei konkurssiin menossa oleva Ukraina eikä konkurssiin menossa oleva Venäjä halua sodassa särjettyä aluetta riesakseen.    Tai ehkäpä mielikuvani toivottomaan jamaan ajetusta Itä-Ukrainasta on väärä, koska ainakin rautalampilainen Matti Rossi on julkonut kirjan nimeltään Raunioista nousee Donbas. Ja dosentti Bäckmanin blogillakin nähdään paljon myönteistä Itä-Ukrainan nykyisessä tilanteessa.  Kommentit (0) Maailmanpolitiikka on osa jalkapalloilua 30.05.2015, 17:23   Yhä entistäkin enenevämmässä määrin arvostan rehtiä työläisjalkapalloilua. Jotain pientä hämäräbisnestä tosin taisi olla sekä Kuopion Elon että Porin Pallotovereiden, joka myöhemmin muutti nimensä Jazziksi, touhuissa, mutta se ei ollut mitään sen rinnalla, mihin kansainväliset porvarijalkapalloilijat näyttävät pystyvä. Edes  yhteenlaskettuna Kuopion ja Porin työläisjalkapalloiluseurojen johtomiesten pidätykset taloussotkuja tutkittaessa eivät yllä Fifan johtomiesten pidätysten tasolle.   Rahamiesten hallinnassa oleva kansainvälinen jalkapalloliitto vaikuttaa nimittäin olevan lähinnä ammatti- ja taparikollisjärjestö. Itsekin huomasin ihmeekseni kannattavani järjestön tulevaksi johtajaksi jordanialaista prinssiä, jonka moni uskoi puhdistavan jalkapalloilun maineen, vaikka itse en olekaan muuten kovin kuningasmielinen. Riittävän moni ei kuitenkaan uskonut rehdin jordanialaisprinssin kykyihin, ja niinpä kypsään 79 vuoden ikään ehtinyt Sepp Blattner sai jatkaa järjestön johdossa, koska häntä ei tiettävästi vielä ole vangittu. Ilmeisesti oli niin, että kaikki muut kokeneet johtajakandidaatit olivat jo poliisin pahnoilla.   Epäilen, että vuoden 2018 Venäjän kisat ovat vaarassa. Ukrainan rospuuttokausi alkaa olla ohi ja panssarit taas möyrivät maan rajoilla. Saattaa olla, että kaikkein tehokkain Lännen vastatoimi tulee olemaan se, että jalkapallon MM-kisoja boikotoidaan Ukrainan tilanteen vuoksi. Putinkin esiintyi eilen telkkariuutisissa siihen malliin, että mies on tosissaan huolissaan jalkapallokisojen onnistumisesta. Se saattaisi olla hänelle melkoinen arvovaltatappio, jota on vaikea selittää kansalle. Luulen, että Putin halusi panssarivaunuajeluillaan viestittää Lännelle, että jos ette tulee pelaamaan meidän kanssa, me hyökätään teidän kimppuun.   Samassa uutislähetyksessä kerrottiin, että Venäjä haluaa kiihkeästi avata rajanylityspaikan Parikkalaan. Heti uutisen jälkeen näytettiin venäläisiä panssareita ja raketinheittimiä Ukrainassa. Se saattoi olla sitä paljonpuhuttua ropakantaa uutistoimituksen  puolelta.         Kommentit (0)     Nokkavarpunen	29.05.2015, 18:23
Eilen kuopiolaiset luonnonharrastajat järjestivät Kuopin isolla hautausmaalla lintu- ja kukkaretken.Heti astuessani Kuopion hautausmaan portista pisti nokkavarpunen silmääni. Se on mielestäni yksi maamme kauneimmista siivellisistä pikkunisäkäsystävistämme. Nokkavarpusia oli kaksi kappaletta, joten oletan, että syksyllä tätä maassamme suhteellisen harvinaista eliölajia esiintyy Kuopiossa runsaasti.   Wikipedian mukaan nokkavarpunen pesii Euroopassa ja Aasiassa. Aasian linnut talvehtivat etelässä. Suomessa pesii vähälukuisena eteläisimmässä Suomessa, pesimäkantamme lienee noin 350 paria. Laji on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla, ja pesiviä pareja saattaa olla jo yli tuhat. Suomalaiset nokkavarpuset ovat pääasiassa muuttolintuja, jotka talvehtivat Keski-Euroopassa. Joitakin yksilöitä talvehtii lintulautojen turvin. Välillä talvisin nähdään jopa kymmenien yksilöiden suurparvia.   Muistanpa miten kymmenisen vuotta sitten kyseinen eliölaji ensimmäisen kerran pisti silmääni.  Uukuniemellä talvehti niitä silloin kokonainen lauma. Liuhan Liisan ikkunaankin törmäsi yksi kohtalokkain seurauksin. Harmittaa, etten älynnyt lähettää sitä täytettäväksi. Heinolan lintutarhan kokoelmiin olisin sen hyvinkin voinut myydä. Ja kovalla rahalla.. Kommentit (0)
Alas siisteys!	28.05.2015, 19:07
Luonnonsuojelija-lehden haastattelussa allergiatutkija emeritusprofessori Tari Haahtela kertoo, että suomalaislasten ja rajan toisella puolen asuvien venäläislasten allergioita on tutkittu 2000-luvun alusta lähtien. Tulokset hämmästyttävät: siinä missä joka neljäs suomalaislapsi on herkistynyt koivun siitepölylle, Venäjän puolella luku on kahden prosentin luokkaa.   Haahtelan mukaan tulosta selittävät mikrobiston erot. "Venäjällä juomavedestä löytyi kymmeniätuhansia kertoja enemmän mikrobeja kuin Suomen puolella. Sama ero näkyi kodeista otetuissa pölynäytteissä."   Saattaa hyvinkin olla, ettei meilläkään ensi viikonloppuna imuri karjahtele, sillä olen aina arvostanut tieteellistä tutkimustietoa ja pyrkinyt hyödyntämään sitä elämässäni. Kommentit (0)
Ilmestyskirjan soturi	27.05.2015, 18:43
Suomi alkaa olla täynnä kaikenlaisia kohuhenkilöitä. On yökerhon lattialle lorotellut kohufilosofi Himanen, suuri Venäjän ystävä kohudosentti Backman, Facebookissa naisia vonkaava kohukansanedustaja Kankaanniemi ja tänä aamuna lööpit kertoivat, että Heikki Lampela on hankkinut maamme kohujuristin arvon ja aseman.   Lampela on nimittäin tiedotusvälineiden mukaan joutunut lähtemään kesämökiltään yönselkään karkuun väkivaltaiseksi äitynyttä tyttöystäväänsä. Asiasta kuultuna Lampela vakuutti tiedotusvälineille, että  jos kyseistä tyttöystävää vähänkin arvosteli, tämä muuttui villipedoksi, joka muistutti ilmestyskirjan soturia. Minulla oli todistuksessa uskonnosta joskus jopa täysi kymppi, mutta en nyt yhtään muista millainen on ilmestyskirjan soturi. Ilmestyskirjan peto on jotenkin tutumpia otus ja mielestäni ilmestyskirjan peto on suomalaisissa parisuhteissa aika tyypillinen parisuhteen osapuoli.    Mutta niin vain ison ja riskin oloinen kohujuristi joutui poistumaan kesämökiltään yön selkään  ilmestyskirjan soturia karkuun. Pikkuisen on pojasta polvi huonontunut, koska tietääkseni Lampelan vaari, Iso-Valtti ei noin vain lähtenyt karkuun konfliktitilanteita, vaan pisti esimerkiksi puukolla hengiltä kaksi veljestä Hankasalmella, jotka kävivät veitset käsissä hänen kimppuunsa. Iso-Valtti sai siitä seitsemän vuoden tuomion, jota yleisesti pidettiin vääryytenä, koska hänen toimintaansa pidettiin hyväksyttävänä itsepuolustuksena. Kommentit (0)
Slaavikyykky	26.05.2015, 18:20
Joskus valitin sitä, että savolaiset ovat kadottaneet kyköttämisen taidon. Lapsuudessani savolaiset pienviljelijä-metsurit kohdatessaan maastossa, alkoivat kyköttää ja huastelemaan. Aiemmin olen myös väittänyt, että maailman kansoista vain savolaiset ja intiaanit hallitsevat kyköttämisen.    Tämä savolaisia ja intiaaneja yhdistävä asia saattaisi yhdessä molempien kulttuurien hikimaja- eli saunomisharrastuksen kanssa selittää sen, miksi savolaiset ja intiaanit tulivat niin hyvin juttuun keskenään 1600-luvun Pohjois-Amerikan Delawaren erämaissa. Niinpä vieläkin Uudella Mantereella vaikuttaa elinvoimainen intiaanisuku sukunimeltään Sikanen.   Vuosikymmeniin en ole kyköttäjiä nähnyt, mutta päivänä muutamana näin satunnaisen kyköttäjän odottamassa liikennevalojen vaihtumista. Ja kun tutkin kyköttämisen historiaa netissä, havaitsin, että kyköttäminen on maailmalla nykyään suoranainen muotioikku. Tosin nykyään sitä ei kutsuta kyköttämiseksi vaan saalvikyykyksi. Maailman toiseksi tunnetuin slaavikyykkääjä on savolaisen pienviljelijä-metsurin näköinen Vladimir Putin, jonka Savon Sanomat väitti olevan alunperin Pulkkisia. Naisten mukaan slaavikyykyssä on aika paljon sitä ihteensä eli seksiä http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014042318234133_fd.shtml   Maailman kuuluisin slaavikyykkääjä on Linda lampenius, joka soitti slaavikyykkyviulua eräässä amerikkalaisessa kuvalehdessä. Ihan koko viulu oli näkyvissä. Asiaan perehtyneiden miehenpuolien mukaan siinäkin kuvassa on paljon seksiä. Kommentit (0)
Miehitysarmeija	25.05.2015, 18:00
Sen lisäksi, että tsaarin armeija jätti Tervon erämaahan 2,5 kilometriä ampumahautaa jätti se jälkensä myös väestön geeniperimään. Tervossa ainakin yksi emäntä synnytti linnoitustöiden jälkimainingeissa vauvan, joka ulkonäöltään poikkesi eduksi perinteisistä kylän pallinaamoista. Se oli hyvä se, koska ennen tiestön kehittymistä, sukurutsa oli suuri ongelma Savon selkosissa ja se ilmiö näkyy vieläkin väestön terveystilastoissa. Itäsuomalaiset ovat paljon rannikon asukkaita sairaampia.   Ilmeisesti tsaarin armeijan ja paikallisen väestön välit olivat ihan hyvät. Suonenjoella oli pieni venäläinen varuskunta ja Kuopiossa suuri, varmaankin tuhannen miehen joukko-osasto, mutta en ole kuullut tarinoita siitä, että sotilaat olisivat käyttäytyneet huonosti. Helposti tuollaiset tarinat jäisivät elämään kansanperinteessä, jos jotain mainittavaa olisi sattunut. Isonvihan tapaukset sen sijaan muistetaan 300 vuoden jälkeenkin.   Mieleeni on jäänyt piirroskuva kansakoulun historiankirjasta, jossa vuoden 1903 kutsuntalakkojen aikaan, jolloin suomalaiset kieltäytyivät joukolla osallistumasta maanpuolustusharrastukseen ja häiritsivät mielenosoituksilla kutsuntoja, kasakat ruoskivat mieltään osoittavia ihmisiä Senaatin torilla. Se tapaus olikin paha. Veijo Meren mukaan peräti parikymmentä ihmistä loukkaantui. Tosin kaikki loukkaantuneet olivat kasakoita.    Mielenosoittajat kiipesivät ruoskijoita karkuun Tuomiokirkon portaille ja kun ratsastajat yrittivät kiivetä perästä, tarttuivat vahvat miehet hevosia etukavioista ja tönäisivät ne alas portailta. Se touhu kauhistuttaa eläinrakasta ihmistä. Lisäksi varakkaat helsinkiläiset maksoivat pikkupojille siitä, että he kivittivät ratsumiehiä, eli tilanne muistutti viime aikojen Palestiinan tapahtumia.   Muistanpa, miten pikkupojasta tuntui ylevältä lukea, kuinka yliopiston miekkailunopettaja pudotti kävelykepillään kasakan satulasta ja eräs toinen yliopistomies löi ahdistelijaansa tikarilla. Nykyään tuollaista pidettäisiin ainakin katuhuliganismina tai jopa terrorismina. Kaiken huippu oli se, että suomalaiset lääkärit kieltäytyivät hoitamasta loukkaantuneita järjestysvallan edustajia. Kommentit (0)

 

 

 

Vallikangas	24.05.2015, 18:25
Hyvin ovat Tervon Vallikankaan linnoitustöiden jäljet vielä 100 vuoden jälkeenkin näkyvissä. Puurakenteet ja piikkilangat ovat tosin siirretty muualle kansantalouden tarpeisiin. Vallikankaalla venäläiset pioneerit ja paikkakunnan työmiehet valmistivat Ensimmäisen maailmansodan aikaan 2,5 kilometriä parin metrin syvyistä ampumahautaa, 17 sirpalesuojaa ja erinäisiä muita ihmisten laajamittaiseen tappamiseen tarvittavia rakennelmia.   En halua vähätellä Tervon merkitystä maailmapolitiikassa, mutta Tervon puolustamista varten puolustuslaitteita ei tehty, vaan tarkoitus oli viivästyttää saksalaisten mahdollista hyökkäystä Pietariin. Venäläiset olivat varmistaneet Suomenlahden suunnan rannikkotykistöllä, mutta ovela vihollinen olisi saattanut nousta maihin Pohjanlahdella ja koukata sieltä Pietariin.   Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt, eli erilaisten kuoppien kaivelu ympäri metsiä, työllistivät Suomessa parhaimmillaan 100.000 ihmistä. Ne rakennusprojektit toivat työtä, vaurautta sekä kaikenlaista taloudellista toimeliaisuutta maahamme. Raha kiersi, valtion verotulot lisääntyivät ja köyhäinhoitomenot vähenivät. Ensimmäisen maailmansodan aikaisesta elvytyspolitiikasta voisivat nykypäättäjätkin ottaa oppia, mutta niin ei ole tehty. Saatanan hallitus!   Muuten tätini Helmi muisteli, miten hänen lapsuudessaan oli Rasiahonkin katolle kiivennyt koppalakkinen venäläisupseeri kiikarin kanssa varmaankin erilaisia aukkoja katselemaan. Kärkkäälään linnoituksia ei kuitenkaan rakenneltu; tietääkseni lähimmät löytyvät Karttulan Mertalasta. Pitänee joskus vielä käydä katsomassa, löytyykö sieltä jotakin mielenkiintoista.  Kommentit (3)
Korpisoturin keittokirja	23.05.2015, 18:25
Olen luullut, että minulla ainoana maassamme on kirjahyllyssään vuonna 1944 ilmestynyt Korpisoturin keittokirja. Siinä on nimittäin hyviä ruokavinkkejä myös rauhanajan eränkävijälle. Mutta tapani mukaisesti olen ollut väärässä. Face-bookista huomasin, että kirja on skannattu Internetiin, jossa koko kansamme voi sitä hyödyntää poikkeusolojen ruokahuollossa: http://www.sci.fi/~wizor/Korpisoturin%20keittokirja%20(1944).pdf     Sellainenkin taka-ajatus minulla on ollut, että jos joskus pääsen eläkkeelle, julkaisen maamme vihoviimeisen kaukopartio romaanin nimeltään Homopartio Homorovitsiin. Se olisi vähän erilainen lahja maamme isille isäinpäiväksi. Siinä kirjassa keskityttäisiin niihin asioihin, jotka tähän asti ovat jääneet sivuosaan tai jopa lasten kenkiin maamme runsaslukuisessa kaukopartiokirjallisuudessa.   Homopartio Homorovitsiin kirjassa käsiteltäisiin kaukopartiomiesten estetiikkaa, kosmetiikkaa,  erotiikkaa ja sen aiheuttamia sisäisiä jännitteitä miesryhmässä, mutta myös muotia ja kulinaarisia nautintoja. Kulinaarisia nautintoja suunniteltaessa Korpisoturin keittokirjalla on keskeinen rooli; siitä löytyy reseptejä monenlaisten herkkujen valmistamiseen.             Kommentit (0)
Teuvo ja Toimi - perussuomalais-helluntailainen taistelijapari	22.05.2015, 18:27
Arvostukseni kansanedustaja Teuvo "Härski" Hakkaraista kohtaan kasvaa entistäkin enenevämmässä määrin. Nyt on sitten itseni ja toisen suonenjokelaisen, eli Raakel Liekin, lisäksi ilmaantunut kolmas keskeinen mielipidevaikuttajayksilö eli Teuvo Hakkarainen, joka ei tuomitse Toimi Kankaanniemen Facebook-harrastusta. Tämä siitäkin huolimatta, että Kankaanniemi itse kyllä aiemmin paheksui Hakkaraisen valitsemaa elämäntapaa, jota hän varmaanikin piti synnillisenä, vaikka minusta Hakkarainen ei viettänyt synnillistä, vaan mielestäni  hän vietti vain ns. hauskaa elämää.   Hakkarainen ei tuomitse vaan pikemminkin vähättelee tapahtunutta. Arvovaltaiselle Seiska-lehdelle antamassaan haastattelussa Hakkarainen toteaa, että Toimi tuskin olisi kovan paikan tullen mennyt viestittelyä pidemmälle ja jatkaa, että kyllä se taitaa niin olla, ettei ole Toimi päässyt kuitenkaan toiminnan asteelle vaan puheeksi on jäänyt.   Lopuksi kansanedustaja Hakkarainen uumoilee ilmeisesti maamme naisille tarkoittamassa arviossaan seuraavaa: "Jos olisit Toimin kanssa kammarissa, siellä olisi taatusti hiljaista. Toista se olisi minun kanssani. Minun jälkeeni nainen tietää, että miltä tuntuu oikea mies. Minä työstän aina täysillä, olin sitten sängyssä tai sahalla. Saisi Toimi tulla matkaani viikoksi niin tulisi siitäkin oikea mies", totesi Teuvo siunatuksi lopuksi yleensä luotettavan Seiska-lehden mukaan. Kommentit (0)
Missiskandaali	22.05.2015, 18:28
Missidokumentissa kerrottiin, että vuonna 1960 maallemme ei valittu ollenkaan uutta missiä, vaan edellisen vuoden kaunotar sai jatkaa virassaan. Kilpailun arvovaltainen tuomaristo katsoi, että kilpailun taso oli niin matala, että todellisen missin mitat täyttävää neitokaista ei joukosta voitu valita. Tosin kisalle valittiin kyllä voittaja, mutta Miss Suomen titteliä ei hänelle ulkonäöllisistä syistä voitu suoda.    Tv-dokumentista saattoi päätellä, että tunnelma missikilpailun päättävissä kuningatartanssiaisissa oli lievästikin sanottuna pidättyväinen. Minusta kuitenkin sen vuoden missikanditaatit eivät juurikaan poikenneet aiempien vuosien kilpasiskoistaan. Olen jopa sitä mieltä, että vuoden 1960-kisoissa oli enemmän silmänruokaa kuin nykyään, koska sen ajan kauneusihanteet olivat toisenlaiset. Nainen sai silloin olla huomattavasti nykyistä rintavampi, reitevämpi ja persevämpi. Nyky missejä katsellessa on hyvillään siitä, että tuberkuloosi on jo voitettu kansansairaus maassamme.   Minulla on oma teoriani siitä, miksi vuoden 1960 herraraati ei suostunut kruunaamaan uutta missiä, mutta koska lapset ja jopa naiset voivat tätäkin lukea, jätän olettamani kertomatta. Kommentit (0)
PKN	20.05.2015, 18:20
Eilinen ilta meni sitten ihan viihteelle. Sivistyneenä vanhana herrana en yleensä seuraa missikisoja enkä Euroviisuja, mutta illalla napsuttelin telkkaria kyseisten ohjelmien välillä. Samaan aikaan, kun Teemalta tuli dokumentti 60-luvun Miss-Suomi-kilpailuista, näytettiin toisella kanavalla Euroviisujen alkueriä.   Onnistuin napsuttelussani niin hyvin, että pystyin näkemään Pertti Kurikan ja kumppaneiden taistelevan jatkopaikasta. Kaikkensa pojat varmasti antoivat isänmaansa kunniaksi, mutta tällä kertaa se ei aivan riittänyt jatkoon, vaan poikamme karsiutuivat jo alkuerävaiheessa, vaikka lehtitietojen mukaan suomalaiset lähtivätkin kisaan vahvoina ennakkosuosikkeina. Iskelmälaulun Em-kisoissa kävi siis yhtä huonosti kuin yleisurheilun Em-kisojen juoksumatkoilla viimeksi.   PKN:n teki kuitenkin arvokasta työtä maamme tunnettuisuuden lisäämisessä maailmalla. Tähän asti Tom of Finlandin taide on luonut maailmalla suomalaisista miehistä liian yksipuolisen kuvan, ja niinpä ainakin eräs amerikkalainen homotaiteen ystävä pettyi, kun hän vasiten matkusti maahamme tutustumaan niihin Tom of Finlandin piirrosten esittämiin atleettisiin, vaaleisiin, hoikkiin, pitkiin ja komeisiin miehiin, mutta sellaisia ei sitten löytynytkään mistään. PKN:n pojat osoittavat maailmalle sen, että meiltä löytyy myös muunalainen miestyyppi.   Muuten eilisestä missihistoria ohjelmasta opin, että Sirpa Suosmaa osallistui jo vuonna 1963 Miss-Suomi-kilpailuihin, mutta ei menestynyt sillä kertaa. Kuitenkin hän harjoitteli sitkeästi vuoden ja paistoihan se päivä sitten risukasaan vuonna 1964, jolloin hänet kruunattiin maamme kauneimmaksi. Pertti Kurikka ja kumppanit ottakoot tästä esimerkkiä ja yrittäkööt ensi vuonna uudelleen. Kommentit (0)

 

 

 

Toimi Kankaanniemi presidentiksi	19.05.2015, 17:57
Olen pitänyt entistä presidenttiehdokas Toimi Kankaanniemeä vähän ikävänä ja tylsänä lätystelijätyyppinä, mutta näin ei ehkä olekaan reaalitodellisuudessa, vaan viime tietojen mukaan hän on hyvin inhimillinen ja sympaattinen ihminen, joka ei osaa yksin nukkua. Vähän samanlaisena tapauksena pidin jo edesmennyttä SS-miehen oloista valtioneuvos Harri Holkeria, mutta sitten eräässä lentoaseman tv-haastattelussa hänestä paljastui ihan ihmismäisiä piirteitä; tosin myöhemmin paljastui, että Holkeri ei ollut haastateltaessa vain juovuksissa vaan hän oli kännissä kuin käki.   Hyvin inhimillisiä tapauksia nuo Keski-Suomen vaalipiirin helluntalais-perussuomalaiskansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Toimi Kankaanniemi. Toinen kärsii juoppouden ja toinen naippouden vaivasta, mutta se on hyvä se, koska kyllä maamme juopoilla ja naipoilla pitää olla edustajansa maamme eduskunnassa, koska kansanedustajien on hyvä olla tasapuolinen otos koko Suomen kansasta. Tosin juoppojen ja naippojen osuus on tällä hetkellä suhteettoman pieni.   Muuten tiedotusvälineet ovat antaneet kansanedustaja Kankaanniemen Facebook-viestittelystä täysin väärän kuvan. Olen tutkinut iltapäivälehdistä väitettyjen tekstiviestien sisältöä eivätkä ne ole mitään seksiviestejä, kuten erheellisesti uutisoidaan, vaan Kankaanniemi on lähetellyt paremminkin nussimisviestejä; ainakin entinen kristillisten presidenttiehdokas vakuutti jollekulle naisenpuolelle nussimisen parantavan unenlaatua.  65-vuotiaalla papalla on varmasti elämänkokemusta tästäkin asiasta.   Mielestäni perussympaattiselle Toimi Kankaanniemelle on välittömästi perustettava tukiryhmä seuraavia presidentinvaaleja varten. Miehen suhteellisen korkea ikä ei ole mikään este presidentin tehtävien hoitamiselle, koska mies vaikuttaa ikäisekseen hyvin vireältä. Kommentit (0)
Punakone	18.05.2015, 17:46
Putinin vaikeudet näyttävät lisääntyvän entisestään. Eilen Kanada ei vain voittanut, vaan myös nöyryytti Punakonetta oikein kunnolla. Hyvää siinä on se, että enää en harmittele sitä, että Suomi menetti maailmanmestaruuden tuomarivirheiden vuoksi. Huonoa siinä on se, että pahaa pelkään, että kohta Venäjällä valta ei ole enää kenelläkään.   Huonoa eilisessä pelissä oli sekin, että Punakoneen pelaajat käyttäytyivät yhtä huonosti kuin kanadalaiset 1970-luvulla hävitessään Punakoneelle. 1970-luvulla Punakoneen pelaajat hävisivät harvoin, mutta säilyttivät hävitessäänkin arvokkuutensa. Yle Areenalla on nähtävissä vielä vähän aikaa ohjelma nimeltään Punakoneen kaatajat. Se kertoo vuoden 1971 Izvestija-turnauksen ihmeestä, jolloin Punakone hävisi yllättäen Suomelle 2-4, mutta ei silti osoittanut voittajille mieltään pelin jälkeen. Ohjelma nimeltään Punakoneen kaatajat löytyy tästä http://areena.yle.fi/1-2246166   Silloin Suomi ensimmäisen kerran kukisti Punakoneen ja teki sen vielä Moskovassa Punakoneen kotiluolassa. Ottelun kulminaatiopiste oli Juhani Tammisen suurenmoinen lyöntilaukaus, jonka jälkeen valmentaja Tarasenko kutsui maalivahti Viktor Konovalenkon pois työpaikaltaan. Ihan täyttä varmuutta minulla asiasta ei ole, mutta sen käsityksen Tammisen kertomuksesta sain, että maalivahtisuuruus menetti Tammisen lämärin seurauksensa mielenkiintonsa jääkiekkoilua kohtaan ja lopetti uransa.   Konovalanko kuoli jo 58-vuotiaana. Se oli aika tyypillinen senaikaisen Punakoneen pelurin eliniänodote. Saattaa olla, etteivät 1970-luvun valmennusmenetelmät olleet kansanterveyttä edistäviä. Toisaalta venäläismiesten elintavat olivat siihen aikaan muutenkin yhteiskunnan huoltotaseen kannalta myönteisiä. Puolustajajärkäle Ragulin kertoi 60-vuotishaastattelussaan vähän ennen kuolemaansa seuraavaa:   "No jaa, kyllä sitä juomaan pystyi. Pääasia, että kenenkään ei tarvinnut vasten tahtoaan kokonaan kuivin suin olla. Minun mielestäni kunnon paukku, 150 grammaa, konjakkia tai votkaa pelin jälkeen on vain hyödyksi. Jännitys helpottaa heti ja saa hyvin nukutuksi. Hermojärjestelmää pitää säästää.   Muistan, kun palasimme 70-luvulla lentokoneella Montrealin reissulta. Lentokoneen laskuteline juuttui kiinni, ja kiertelimme lentokentän yläpuolella kolme tuntia, jotta polttoaineen määrää saatiin hätälaskua varten vähemmäksi. Aluksi tilanne hirvitti, mutta kun huitaisimme naamariimme 200 grammaa votkaa mieheen, niin heti helpotti. Alettiin sitten pelata korttia. Emmehän me voineet siinä vaiheessa tehdä asian hyväksi mitään, joten mitä sitä turhaan hermoilemaan." Kommentit (0)
Taistelevat metsot	17.05.2015, 18:33
90-luvun sijoittajaneron Reijo Riikosen sijoittajanoppaan mukaan suuret taulut ovat pieniä tauluja arvokkaampia ja niihin kannattaa satsata. Sen sijaan Uukuniemen kioskiyrittäjä Matti Pirhonen, joka kaupitteli kioskillaan myös tauluja, oli sitä mieltä, että pienet taulut myyvät suuria paremmin.   Ateneumin klassikkokokoelmahuoneessa silmääni pisti runonlaulaja Lyytistä esittävän maalauksen lisäksi myös von Wrightin Taistelevat metsot. Se on mielestäni harvinaisen kookas taulu ja tietääkseni myös hyvin hintava, koska siihen on mennyt paljon kangasta ja maalia.   Jokunen vuosi sitten olin Kuopion kaupungin järjestämällä retkellä Haminanlahden kartanon mailla ja siellä minulle esiteltiin paikka, jossa Taistelevat metsot on maalattu. Esitin oppaalle, että kyseiseen maisemaan voisi sijoittaa paikalle kaksi maalauksesta tuttua muovimetsoa, joka seikka varmasti houkuttelisi paikalle taiteen ystävien matkailijavirtoja.   Haminanlahden kartano liittyy maamme kulttuurihistoriaan muutenkin kuin von Wrightien kautta. Nimittäin kartanon saunaan syntyi kirjailija Veijo Baltzar, joka on hyvin ajankohtainen kulttuurihenkilö Kuopiossa, koska hän juuri osti kirjailija Minna Canthin talon ja aikoo perustaa sinne kulttuurikeskuksen. Kommentit (0)
Toholahden markkinat	16.05.2015, 17:31
Palataanpa vielä männä viikolla mainitulle Suonenjoen ja Rautalammin rajalla sijaitsevalla Toholahdelle, jossa runonlaulaja Pentti Lyytinen toimi matkailuyrittäjänä. Toholahti liittyy keskeisesti myös maamme uskonnonhistoriaan. Siellä järjestettiin tilaisuus, jossa körttiläisten johtaja Paavo Ruotsalainen oli tarkoitus syrjäyttää juoppoudesta syytettynä, mutta kävikin toisin päin, eli miehen suosio ja maine vain kasvoivat. Samanlainen ilmiö koettiin viime vaaleissa Teuvo Hakkaraisen tapauksessa.   Lainaus Aapeli Saarisalon kirjasta Erämaan vaeltaja - Paavo Ruotsalainen (wsoy 1969) s. 181 "Kun Paavo saapui Toholahden markkinoille syyskuulla 1831, sinne oli kokoontunut suuri joukko heränneitä. Paavon ystävät seisoivat toisella, Renqvistin hengenheimolaiset toisella puolen tietä. Välit olivat kireät, ja jännittyneinä odotettiin kuuluisan miehen saapumista.  "Nyt se tulee", kuului paikalle saapuneitten suruttomain sankasta joukosta, kun Paavo hevosella ratsastaen laskeutui Suonenjoen puolelta salmen poikki johtavalle sillalle. Tarkastaen joukkoja hän lähestyi hitaasti toista rantaa. Hän oli heti käsittänyt tilanteen. Perille päästyään hän laskeutui hevosen selästä, katseli kuulijakuntaansa ja lausui: "Paljonpa täällä on ihmisiä. Pitäisi minun teille jotakin puhua, vaan kurkku on kuiva. Eikö teillä ole viinaa?" Suonenjokelaisten joukosta ojennettiin hänelle pullo pullon perästä. Paavo maisteli ja joi, pyysi tupakkaa, otti hänelle annetusta kukkarosta runsaan kourallisen, täytti piippunsa, työnsi suuhunsa ja varisteli loput päälleensä ja maahan. Suruttomat nauroivat, mutta renqvistiläiset, joiden parissa jo siihen aikaan oli sekä tupakointi että väkijuomien käyttö kielletty, alkoivat ääneen soimata Paavoa. Suonenjokelaiset, jotka ymmärsivät, mitä Paavo kummallisella esiintymisellään tarkoitti, vastasivat kiivailla sanoilla. Syntyi melua ja väittelyä, joka teki odotetun seurapuheenpitämisen mahdottomaksi. Mutta tällainen esiintyminen ei ollut siunauksena kellekään. Se vain pahensi monen yksinkertaisen, loukkasi arkoja omiatuntoja ja tylsytti huolimattomia. Ei se myöskään ollut omiaan yhdistämään herännäisyyden kahta eri haaraa, ja kaiken lisäksi se jätti Paavon jaloon muistoon tahran, jota historia ei voi poistaa." Kommentit (0)
Tuomaripeliä	15.05.2015, 17:37
Minua on aina vaivannut tunne, että ulkomaalaiset pyrkivät sortamaan meitä suomalaisia. Esimerkiksi fomulakisoissa vähän väliä ulkomaalaiset kuljettajat pyrkivät pussittamaan poikamme. Jostain syystä ulkomalaiset eivät selvästikään pidä rehellisestä, vähääntyytyväisestä ja sodassa urhoollisesta kansastamme.   Viime yönä ei meinannut uni tulla silmään, koska jääkiekko-ottelun tuomaristo jälleen kerran ratkaisi pelin tappioksemme. Selainen peli on ollut käynnissä olevissa jääkiekon MM-kisoissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Asialle olisi kiireesti tehtävä jotakin.   Mielestäni pelituomareiden tulosvastuuta on lisättävä. Kaikissa huomattavissa turnauksissa olisi oltava tuomareiden työskentelyä tarkkaileva asiantuntijaraati, joka pelin jälkeen antaisi oikeudenjakajille kouluarvosanoilla arvion heidän onnistumisestaan.   Tuomaripalkkiokin voisi määräytyä arvosanan perusteella. Nelosen saaneet voitaisiin toimittaa ainakin lisäkoulutukseen tai jopa kotimatkalle. Ja tärkeisiin otteluihin huolittaisiin vain kiitettävät paperit saaneet viirupaidat.   Muuten muistelenpa, että jossain olympiakisoissa kaikissa jääkiekko-otteluissa oikeutta jakoivat vain NHL:n ammattilaistuomarit ja he hoitivat tehtävänsä todellisina ammattilaisina erinomaisesti. Kommentit (0)