Kärkkäälän joukkoliikenne
|
21.04.2015, 17:35
|
||||||||||||||||||||
Eikä vieläkään päästä eroon linja-autoista. Matilaisen Veikko lähetti ystävällisesti kuvan, jossa on historian siipien havinaa. Elikkä siinä seisoo ja mielestäni katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen ensimmäinen kärkkääläisiä palvellut linja-auto. Kylän joukkoliikenne alkoi tuolloin ja jatkui vajaat 60 vuotta. Välillä kirkolle ja takaisin kulki useampikin vuoro päivittäin. Nyt joukkoliikenteestä huolehtii Korhosen Timon kutsutaksi torstaisin ja se on hyvä se. Minulla on mielikuva, että varhaislapsuudessani linja-autot olivat hyvin täysiä ja että niissä oli jopa rahastajaneiti kuljettajaherran lisäksi. Nykyäänhän rahastajaneitejä ei enää ole missään yhtään kappaletta eikä myöskään kuorma-autoissa apumiehiä, joiden tehtävänä ennen oli hakea ämpärillä ojasta vettä syyläriin, jos auto alkoi keittää. Maassamme ei olisi työttömyyttä, jos linja-auton rahastajia ja kuorma-auton apumiehiä vielä olisi. Kuva on vuodelta 1954. Kärkkäälään lienee juuri valmistunut tie, joka on yhdistänyt kylän sivistyneeseen maailmaan. Kuvan miehenpuolta en tunne, mutta tunteeko hänet joku muu? Erikoista kuvan linjurissa on se, että sen otsikossa lukee harhaanjohtavasti AIRAKSELA-LEPPÄVIRTA, vaikka mielestäni siinä tulisi seisoa, että KARTTULA-SUONENJOKI. Muistan, että varhaislapsuudessani 60-luvun alussa uudemman kaluston ollessa huollossa, saattoi ajossa olla tuollainen pitkänokkainen piili. Nimittäin harrastin innokkaasti linja-autojen bongausta. Erityisen jännittävää oli tarkkailla sitä, että kumpi auto, Karttulan vai Suonenjoen suunnasta tuleva, saapuu ensiksi kotini ikkunasta näkyvälle kohtauspaikalle. Nykyäänhän lapset ja varhaisnuoret kaipaavat suurempia elämyksiä. Kärkkäälän tie oli siihen aikaan niin kapea, että linja-autojen kohtaaminen oli suunniteltava huolella. Muistelen, että Karttulan auto voitti tämän jännittävän kisan useimmiten. |
|||||||||||||||||||||
Jalkapallon linja-autotaktiikka
|
17.04.2015, 19:42
|
||||||||||||||||||||
Maajoukkueemme kunnostautui vierasottelussaan Espanjaa vastaan ja taisteli silloin tasapelin kehittämänsä ns. linja-autotaktiikan avulla. Siinä pelitavassa linja-autollinen pelaajia ryhmittyi pelin alussa pelkästään puolustamaan omaa maalia. Hyökkäämään jätettiin vain Teemu Pukki, joka onnistuikin tekemään Suomen tasoitusmaalin. Kups paljasti viime pelissään Lahtea vastaan, että se on kehittänyt talven aikana omanlaisensa linja-autotaktiikan. Tosin Kupsin linja-autotaktiikka on hyökkäysvoittoinen. Eli linja-autolastillinen harvinaisen isoja ja karvaisia miehiä ryhmittäytyy erikoistilanteissa, varsinkin kulmapotkuja annettaessa, vastustajan maaliviivan tuntumaan ja sitten Miikka Ilo, joka on suhteellisen lyhyt, eli vain 190-senttinen, antaa kovan ja tarkan keskityksen ihan maalin eteen. Ainakin Lahden pömpelin edustalle syntyi monta kaaosta tällä taktiikalla ja yhdestä niistä tehtiin myös maali. Talven aikana Kups on ympäri maailmaa hankkinut harvinaisen isokokoisia pelaajia. Laskeskelin, että joukkueessa on nyt kuusi vähintäin 190-senttistä miestä, eli sillä porukalla pärjäisi myös koripallokentillä. Vaikuttaa siltä, että perinteinen lyhytkasvuisten savolaisnuorukaisten harrastama kaunis, mutta tehoton lyhytsyöttöpeli on jäänyt historiaan. |
|||||||||||||||||||||
Hypotermia
|
16.04.2015, 18:00
|
||||||||||||||||||||
Onneksi en jäänyt, sillä aamulla kaupungin puhtaanapitolaitoksen miehet olisivat löytäneet jäätyneen yksinäisen miehen kyhjöttämässä Aurinkokatsomon parhaimmalla istumapaikalla. Tiedän eräiden yli-innokkaiden pilkkimiesten löytyneen jäätyneinä avantojensa viereltä ja luulen tietäväni niiden tapausten taustat. Jos huonosti olisi käynyt, työpaikan pojat kuitenkin vakuuttivat, että he olisivat varmasti käyneet ruuvaamassa pronssilaatan innokkaan jalkapalloenthusiasticin muistolle. Olen perirehellinen mies ja olen siitä ominaisuudesta saanut kärsiä elämässäni kohtuuttomasti, mutta nyt lipesin sen verran periaatteistani, että raahauduin puolikuolleena pääkatsomon muovituolille, jossa kanssaihmiset minut sulattivat lämmöllään. Järjestyksenvalvojat ymmärsivät tilanteen eivätkä tulleet pilettiä kyselemään. Mainittakoon, että pääkatsomolippu talviseen Suomen Cupin neljännesvälierän otteluun maksaa 20 €, Aurinkokatsomoon 15 €, mutta Kalpan huippuluokan jääkiekkopeleihin pääsi 12 €:lla. Mutta tärkeintä on, että Kups voitti tiukan väännön jälkeen 2 - 1 viime kauden pronssimitalistit. Viikko sitten kaatui Suomen cupissa hopeamitalistit, eli SJK, samoin lukemin. Lupaavalta näyttää. Banzai! |
|||||||||||||||||||||
Vaalitaistelun välineitä
|
15.04.2015, 17:17
|
||||||||||||||||||||
Aion istuttaa saamani taimen pihalleni ja viettää eläkepäiviäni sen varjossa, kunhan se saavuttaa tukkipuun mitat. Pitää muistaa, että ilmaston uskotaan yleisesti lämpenevän ja kesäpäivät voivat olla vanhalle miehelle tulevaisuudessa tukalan kuumia, joten varjopuuta tarvitaan tontillani. Kuusen taimi on vielä aika sovinnainen vaalitaistelun väline. Epäilen, ettei näiden vaalien klikatuin ehdokas, eli Lapin mies Hansu Harjunharja, tule tyytymään pelkästään sovinnaisten kuusen taimien jakamiseen kannattajajoukoilleen. Luin nimittäin netistä, että hänet on jo edellisten eduskuntavaalien alla tuomittu oikeudessa huumeiden kasvatuksesta. Hansu saattaisi hyvinkin jakaa potentiaalisille äänestäjilleen huumetupakan taimia. En edes usko, että sellainen vaalityö vähentäisi miehen joukkokannatusta, vaan pikemminkin päinvastoin. |
|||||||||||||||||||||
Pienpuolueita suojeltava
|
14.04.2015, 17:51
|
||||||||||||||||||||
Jos nyt hakemalla haetaan puutteita eilisestä mittelöstä, niin puutteena oli, että Luonnonlain puolueen, Eläkeläispuolueen ja Ekologisen puolueen edustajat puuttuivat tällä kertaa tapahtumapaikalta. Ilmeisesti ne ovat lopettaneet toimintansa ja se on sääli. Mielestäni valtiovallan tulisi luonnon monimuotoisuuden nimissä turvata pienpuolueiden säilyminen. Muistanpa, että joissain edellisissä vaaleissa transendentisen mietiskelyn harrastajat järjestäytyivät Luonnon laki-nimiseksi puolueeksi. Puolueen kuningasajatus joissain vaaleissa oli, että maamme pitkäaikaistyöttömistä koulutetaan työllistämistuella 7000 joogalentäjää, jotka mietiskelyllään saattavat maamme asiat reilaan. Muistelen, ettei joogalentäjiä ollut silloin tarkoitus käyttää maamme ilmapuolustustehtäviin, johon heidän kykyjään tänään kipeästi tarvittaisiin. En tiedä, miten joogalentäjät käytännössä olisivat maamme asiat reilaan saattaneet, mutta oletan, että se olisi voinut tapahtua jonkinlaisen maailmankaikkeuden kosmisen rakkauden energian avulla. Eläkeläisten puolueen edustajana oli monissa keskusteluissa pikkuisen yksitotisen oloinen, mutta jämäkkä eläkkeellä oleva vahtimestari, joka ei ilmeisesti kyennyt vakuuttamaan äänestäjiä, koska hänen joukkokannatuksensa jäi valtakunnallisissa vaaleissa noin 10 - 20 ääneen Helsingin vaalipiirissä. Muistelen, ettei evp vahtimestarin yhteiskunnallinen tietämys vakuuttanut minuakaan. Ekologisen puolueen edustaja vaati paluuta höyrymoottoreihin, koska höyrymoottoreiden aikaan maamme kulttuurin taso oli korkein. Itse en ole höyrykoneiden ekologisuudesta ihan vakuuttunut, mutta kauniita ja mielenkiintoisia laitteita ne sen sijaan ovat ja sitä paitsi höyryveturit olisivat nykyisiä Pendolinoja luotettavampia. Olen myös kerran ollut höyrylaivan kyydissä ja sen kulku oli jotenkin miellyttävän pehmeää. |
Rommia ja viskiä
|
13.04.2015, 19:44
|
Kuopion vaalitorilla suurimman joukkokannatuksen saavuttivat Piraattipuolueen edustajat, jotka jakoivat äänestäjille ilmaista rommia ja viskiä. Itsekin rohkenin mankua jompaakumpaa. En tiedä kumpaa sain, koska kumpaakan päihdettä en ole ennen suuhuni laittanut. Hyvää ja makiaa oli ja jos minusta tulee alkoholisti, niin se on täysin Piraattipuolueen ansiota. Rohkenin pojilta pyytää myös huumetupakkaa, koska en ole sellaista pössäytellyt tai edes nähnyt, mutta sitä minulle ei tarjottu, vaikka olisin kyllä luvannut antaa Piraattipuolueelle ainoan ääneni yhtä huumetupakkaa vastaan. Edes Piraattipuolueen kansanedustajaehdokas Harjunharjan Ylen sivuilta löytyvä huumevastainen vaalivideo, jossa kerrotaan kannabiksen vaaroista mainitsemalla, että kansanedustajaehdokkaan lemmikkigerbiili oli kuollut nimenomaan kannabiksen yliannostukseen, ei olisi estänyt minua pössäyttelemästä. Sellaisen vinkin Piraattipuolueen pojille annoin, että seuraavalla kerralla voisi ilmaisen viskin ja rommin lisäksi heidän vaaliteltassaan soida reipas haitari musiikki, jonka tahdissa kuopiolaisille vanhastaan tuttu alastomuustaiteilija miss Maria voisi harrastaa taidemuotoaan. Hänhän viettänee lähiaikoina merkkivuosia, eli 50-vuotistaiteilijajuhlaa, koska hän aloitti näytöksensä Kuopion markkinoilla iloisella 1960-luvulla. |
|
Speden patsas
|
13.04.2015, 18:14
|
Pertti Pasasen syntymästä tuli juuri kuluneeksi 85 vuotta, ja niinpä
Kuopio, maamme johtava laattakaupunki, kiinnitti muistolaatan Speden
lapsuuden kodin lähelle. Lisäksi merkkipäivän kunniaksi Kuvakukossa
professori Veijo Hietala puhui Pasasen merkityksestä maamme
kulttuurihistoriassa. Lopuksi näytettiin maamme elokuvahistorian katsotuin
elokuva Uuno Turhapuro armeijan leivissä.
Kuvakukon aulassa oli myös nähtävillä yllä olevan Spede Pasasen
patsas, joka olisi hyvä saada torille Veljmiehen seuraksi. Tosin kuvan patsas
on paperimassaa, joten se ei kestä sääolosuhteita, ellei sen ympärille
rakenneta jonkinlaista hallia; Kuopiohan on myös maamme johtava
hallikaupunki. Muistelen, että torille suunnitellaan jonkinlaista
pilkkihallia, mutta se hanke on kohdannut vaikeuksia, koska sitä vastustetaan
eläinsuojelullisin syin, kuten varmaan oikein onkin.
En pitäisi kulttuuriskandaalina
vaikka Speden patsas korvaisi Veljmiehen. Veljmies lienee maailman rumin
taideteos ja siihen taiteilija on ehkä tietoisesti pyrkinytkin. Savon
Sanomien mukaan lääketieteen professori Martti Hämäläinen on keksinyt
selityksen Veljmiehen erikoiselle ulkomuodolle. Taiteilijan mallina on ollut
sairas lapsi. Diagnoosina on myksödeema eli limapöhötauti, joka on peittänyt
hänen lihastensa kauneuden turvotuksen alle ja painanut pojan kasvoihin
idiotismiin viittaavan piirteen. Tämä on helpottava tieto, sillä olen
kuvitellut, että Veljmiehellä on pyritty ilmentämään tyypillistä
savolaisnuorukaista.
Toisaalta en yhtään ihmettelisi
vaikka suonenjokelainen ja melkein kärkkääläinen kuvanveistäjä Heikki
Konttinen olisi pelkästään pyrkinyt realismiin, ja eihän se ole taiteilijan
syy ja minkäs hän mahtoi sille, että keskiverto savolainen mies näyttää juuri
sellaiselta; mulkosilmät, pottunenä, iso pää, lyhyet jalat kuten myös muutkin
ulkonevat ruumiin osat.
Mutta eipä ole kehumista tuossa
Tallinnankaan Veljmiehessä, jota joskus ihmettelin - korostan sitä, että
muutakin on tullut kierrettyä kuin tahkoa. Tosin pelit ja vehkeet näyttävät
olevan Tallinnan Veljmiehellä kaikin puolin suuremmat kuin Kuopion
virkaveljellä. Se on ihan perusteltua, koska onhan Tallinna muutenkin
kalakukkokaapuntia isompi eli äekeempi, kuten Savossa kauniisti sanotaan.
|
|
Korpraali Möttönen
|
11.04.2015, 19:07
|
Ketolan ongelmat eivät luultavasti johtuneet siitä, että hän olisi ollut pahin sotapropagandisti, vaan siitä, että häntä pidettiin luokkapetturina. Ketolan isä ammuttiin koston keväänä 1918, jossain Lappeenrannan suunnalla punikkina. Sotasurmien sivulta löytyykin yksi ammuttu Frestadius, jota nimeä Ketolat silloin käyttivät. Saattoi hyvinkin olla, että hän oli yksi niistä 47:stä Rutolan sahan työmiehistä, jotka vallan tuomiolauselman mukaan ammuttiin opiksi ja ojennukseksi muille. Tosin korostetaan sitä, että kaikkia sahan miehiä ei tapettu, sillä yksi nousi päästä läpiammuttuna seuraavana päivänä haudastaan eikä häntä voitu enää toista kertaa mestata, koska kirjanpito olisi seonnut. Rutolan sahan tapauksesta on Heikki Hietamies kertonut ansiokkaassa kirjassaan Naisten talvi. Humoristi Ketolan isän nimi löytyy vuoden -18 tapettujen virallisesta luettelosta, mutta humoristi Helismaan isän puuseppä Vihtori Heleniuksen nimeä en löytänyt. Hänet ammuttiin kapinan aikaan Helsingissä kadulle muuten vain, vaikka hän ei osallistunut mitenkään sotatoimiin. Ilmeisesti Sotasurmat-arkistosta puuttuu vielä monta nimeä, vaikka lähes 40.000 nimeä siellä onkin. Vaikka Einari Ketola olikin syntyjään Karjalan poika, niin ainakin tässä Möttös-näytteessä http://www.elonet.fi/fi/elokuva/161090 hän puhuu niin täydellistä savoa, että miehen on täytynyt pitkään asua Savon suunnalla. Mainittakoon lopuksi, että Möttösen kolmospojista, joiden nimet olivat vahvasti maanpuolustushenkiset Into, Taisto ja Voitto, Taistoa esitti Jorma Limmonen, joka voitti Roomassa nyrkkeilyssä olympiapronssin. |
|
Helismaa ja asuntopolitiikka
|
10.04.2015, 20:50
|
https://www.youtube.com/watch?v=Uw3vcGoF5Io Aiemmin kupletti on levytetty nimellä Kulkuripoika Helsingissä ja paras versio on Einari Ketolan. Hän lauloi niin puhtaan kauniilla savolaisella aksentilla, että Ketolan on täytynyt viettää lapsuutensa Savossa, vaikka hänen syntymäpaikakseen on merkitty Impilahti. Ketola onkin Karjalan poikia, kuten kolme muutakin savolaisena pidettyä karjalaista viihdetaiteilijaa, eli Esa Pakarinen, Eino Kettunen ja Jaakko Teppo. Eino Kettusen Ievan polokka näyttää netissä kilpailevan Sibeliuksen Finlandian kanssa eniten soitetun suomalaisen sävellyksen tittelistä. Siitä löytyy tällainenkin versio: https://www.youtube.com/watch?v=MMUbrOjABWM Luulin aiemmin, että Kulkuripoika Helsingissä olisi ollut kuopiolaisen Tatu Pekkarisen kynästä lähtöisin, mutta niin ei olekaan. Sanat vanhaan kansansävelmään on tehnyt vaasalainen Antti H. Einola. Laulun lopussa mainitaan, että tuli rouvan mukana se kalikkamies, joka mullekin, eli siis asunnottomalle kulkuripojalla, kortteerin ties", ja tämä lause ei kuullosta ollenkaan pohjalaiselta, vaan se kuulostaa vahvasti savolaiselta, sillä luulen, että vain Savossa poliisia kutsutaan kalikkamieheksi, joka on ihan osuva nimitys. |
|
Helismaan vaalipuhe
|
10.04.2015, 20:50
|
Helismaakin liittyy läheisesti Kuopioon. Nimittäin Tapio Rautavaa kertoi muistelmissaan, kuinka hän yhdessä Helismaan kanssa käveli Kuopion asemalta torille päin pienoista ylämäkeä. Helismaa hengästyi pahasti ja Rautavaara kysyi kaveriltaan, jonka tiesi juuri käyneen lääkärissä, että mitä se tohtori oikein kertoi. Helismaan mukaan lääkäri oli sanonut, että syökää, juokaa, naikaa, vuosi aikaa. Helismaan vakavamielinen juhlapuhe Suomen kansalle löytyy tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=r-WJ69MfXyY |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti