Ruotsin maineikas lätkähistoria 28.05.2019, 17:43 Suomalaiset juhlivat lätkäkultaa, mutta ei enää yhtä näyttävästi kuin joskus aiemmin. Vuonna 1995 maailmanmestareita kotiin tuonut matkustajakonetta saateltiin oikean hävittäjän Saab Dragenin avulla, vuonna 2011 saattotehtävissä oli peräti Hornet, mutta eilen poikien kotimatkaa turvasi vain ikivanha Hawk-harjoitushävittäjä. Toivottavasti kultaleijonamme kestävät tämän häpeän.     Ja jotta emme liikaa ylpistyisi kannattaa katsoa Yle Areenalta Ruotsin jääkiekkohistoriaa käsittelevä kolmeosainen ja kolmituntinen sarja, joka paljastaa eittämättä, että ruotsalaiset ovat väkilukuun suhteutettuna ylivoimaisesti maailman paras jääkiekkokansa. Naapurimme on voittanut peräti 11 maailmanmestaruutta ja kaksi olympiakultaa. Sarja löytyy Ruotsin lätkähistoriaan voi tutustua tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-50155154     Muistan lapsuudestani, että sen ajan suurin ihmishirviö maapallolla ainakin Yleisradion ja Savon Sanomien urheilusivujen mukaan oli Ruotsin isokokoinen ja pahatapainen hyökkääjä Ulf Sterner. Ohjelmasarja paljastaa, että Sterner on nykyään leppoisa herrasmies.     Tosin sarja paljastaa senkin, ettei sodan jälkeinen Ruotsi ollut vielä ihan valmis kansankoti. Sterneriä, jonka äiti oli saksalainen, kiusattiin koulussa armotta, opettajat löivät ja kun huonosti koulussa pärjännyt poika 13-vuotiaana meni tehtaaseen töihin, kukaan ei suostunut puhumaan hänelle, koska hän kieltäytyi maksamasta ammattiosaston jäsenmaksua. Olisiko Sterner ollut ruotsalaisen sosialismin sijasta kallellaan saksalaiseen kansallissosialismiin; sitä ohjelma ei paljasta? Kommentit (0) Suomi voitti maailmanmestaruuden vain vaivoin 27.05.2019, 17:57 Suomi voitti maailmanmestaruuden, mutta vain vaivoin, sillä Kanada pisti yllättävän hyvin hanttiin ja hallitsi ajoittain selvästi peliä. Moni asiantuntija olikin sitä mieltä, että kiistatta huonompi joukkue voitti taas tällä kertaa; samalla tavallahan monen asiantuntijan mielestä selkeästi huonompi joukkue myös Suomen edellisissä otteluissa Venäjää ja Ruotsia vastaan.     Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, koska alle 20-vuotiaiden mm-kisoissa pikkuleijonat voittivat myöskin vain vaivoin maailmanmestaruuden. Silloinhan Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen joukkue piinasi loppuottelussa poikiamme ihan loppuhetkille asti ja paremmalla onnella usalaiset olisivat voineet joka voittaa koko pelin.      Ja vielä surkeammin kävi alle 18-vuotiaiden mm-turnauksessa, jossa joukkueemme ei selvinnyt edes mitaleille. Tosin jos miehissä maailman mestaruuden voittanut Kaapo Kakko olisi ollut juniorijoukkueen vahvistuksena, niin uskon, että niissäkin kisoissa Ruotsi olisi voitettu loppuottelussa, mutta vain vaivoin ja maailmanmestaruus olisi tullut Suomeen.     Lohduttomin tilanne on naiskiekkoilun puolella, jossa Suomi sai mm-loppuotteluun jalkeille ihan parhaan mahdollisen joukkueen, mutta siitä huolimatta hävisi Pohjois-Amerikan Yhdysvalloille loppuottelun voittolaukauskisassa selvin lukemin. Tosin naarasleijonammekin olisivat voittaneet maailmanmestaruuden ilman törkeää tuomarivirhettä, mutta sekin voitto olisi tullut vain vaivoin. Kommentit (0) Juha Widing 26.05.2019, 15:42 Pari iltaa sitten paljastin, että suuri osa Ruotsin urheilumenestyksestä on itse asiassa suomalaisten ansiota. Mutta yksi meneillään olevien jääkiekon mm-kisojen vuoksi ajankohtainen nimi unohtui. Nimittäin yksi ensimmäisistä Ruotsin NHL-tähdistä oli Juha Widing, joka on kyllä syntyjään Oulun poikia ja muutti vasta 4-vuotiaana vanhempiensa mukana Ruotsiin. 16-vuotiaana NHL:n kykyjen etsijät iskivät silmänsä isokokoiseen ja lahjakkaaseen nuorukaiseen, joka sitten muutti perheensä kanssa Kanadaan. Sen lisäksi, että Widing oli iso, vahva ja taitava, häntä pidettiin yhteen aikaan myös NHL:n nopeimpana luistelijana. NHL-uransa aikana mies teki 144 maalia ja keräsi 226 maalisyöttöä. Mies lopetti kiekkoilun vuonna 1978 jo 29-vuotiaana, jolloin kiekkoilija nykykäsityksen mukaan on vasta parhaimmillaan. Lopettamisen syy oli varmaankin se, että hänen kerrotaan olleen hyvin kiltin ja mukavan miehen,  johon viittaa myös se, että hän kuoli jo 37-vuotiaana sydänkohtaukseen. Varhaisen poismenon taustasyy saattoi hyvinkin olla se, ettei hän monien muiden kilttien ja mukavien suomalaissyntyisten miesten lailla ollut mikään vesipoika vaan pikemminkin päinvastoin. Kommentit (0) Nyt ei blogata vaan rillataan	25.05.2019, 17:41
Olihan hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli. Suomen uljaat kiekkoleijonat eivät ole mitään lukumiehiä eivätkä tunne historiaa. Ennen suomalaiset tunsivat historiaa ja tiesivät, ettei Neuvostoliiton militaarikiekkojoukkueelle mitään mahda, vaan ennemmin tai myöhemmin ne kuitenkin jyrää meitin. Nykyään vastassa ei enää ole Neuvostoliiton militaarijoukkue, vaan Venäjän miljonäärijoukkue, josta ei näytä olevan kunnon vastusta SM-liigan joukkueelle, jonka pelaajien palkka on suunnilleen paperikoneen käyttäjän tasoa. Sen verran suuren ihmeen äsken todistin, että nyt minä ryhdyn rillaamaan ihan Jutilan malliin. Kommentit (0)
Ruotsin suomalaisvahvistukset	24.05.2019, 18:23
Niinhän siinä sitten kävikin, kuten muistaakseni eilen ennakoin, etteivät selvinä altavastaajina otteluun lähteneet ruotsalaiset antaneet edes kunnon vastusta kiekkoleijonillemme. Edes nuoren superlupauksen Elias Petterssonin saapuminen NHL:stä Ruotsin avuksi ei pelastanut länsinaapureitamme täydelliseltä nöyryytykseltä. Tosin ihan hyvin Elias voisi vahvistaa myös Suomen joukkuetta, koska hänen vaarinsa oli Ruotsiin jäänyt kainuulainen sotalapsi.     Muuten joku itsensä pöhköksi lukenut urheiluhistorioitsija voisi selvittää, miten monta olympiakultaa Ruotsi on voittanut suomalaistaustaisten urheilijoiden voimin. Tältä istumalta muistan, että Karvosen Toini Suomussalmelta sotalapsena ruotsiin muuttanut ja voitti uudelle kotimaalleen Toini Gustafssonin nimellä kaksi kultaa Grenoblesta.     Maarit Kalla on tähän mennessä voittanut kolme olympiakultaa ja nekin voisi ainakin osittain laskea Suomen mitalitiliin, koska Kallan mummo on Kiuruveden Huttusia. Tähän tulokseen on ainakin Savon Sanomat-lehti tutkimuksissaan päätynyt. Kallan toisen puolen isovanhemmat ovat Sieppijärveltä, josta muistaakseni olivat kotoisin myös kovat hiihtäjät Pertti ja Elli Teurajärvi.     Monta arvokisamitalia on myös superraskaansarjan entisellä painijalla haaparantalaisella Tomas Johanssonilla, jonka äiti on Muhoksen tyttöjä. Muistelen, että Johanssonin syntymäkoti oli noin viisi metriä Ruotsin puolella. Olympiakultaa Johansson ei koskaan voittanut, koska samaan aikaan painia harrasti myös muudan Aleksander Karelin.     Tämän hetken maailman kiekonheittotilaston kärjessä on Daniel Ståhl, jonka äiti on Suomen Turusta. Ståhlilla on tällä hetkellä vasta olympiahopea, mutta mies on nuori ja veikkaan hänen voittavan kultaa seuraavista kesäkisoista. Tänä kesänäkin mieheltä on syytä odottaa hurjia kiekkokaaria, koska hän palasi juuri kiekkorinkiin talvitauolta, jonka aikana on keskitytty enemmänkin voimahankintaan ja nakkasi pitkästi yli 70 metrin haamurajan. Ennustan, että kunhan mies saa vähän herkisteltyä, on 80 metrin haamuraja vaarassa myöhemmin kesällä. Kommentit (0)
Täyskaimat	23.05.2019, 19:40
Vaikka kiekkoleijonamme ovat uljas joukkue, kuten olen aiemminkin todennut, lähtee se kuitenkin selvänä altavastaajana illan otteluun Ruotsia vastaan, joten olen päättänyt mieleni tasapainon säilyttämiseksi, että seuraan ottelua vain niin kauan kuin tilanne on tasan tai Suomi on johdossa, sitten siirryn seuraamaan TV I:n puolelle puolueiden puheenjohtajien yhteenottoa.     NHL-tilastoja tutkiessani sain selville, että jostain syystä Ruotsi on saanut kisoihin mukaan peräti 21 NHL-tähteä, mutta Suomi vain muutama korkeintaan keskinkertaista vahvistusta rapakon takaa. Jokainen, joka jääkiekosta jotain ymmärtää, ymmärtää vetää tästä asiasta selkeät johtopäätökset ottelun lopputuleman suhteen.     NHL-tilastoja tutkiessani keksin myös hyvän urheilutietokilpailukysymyksen. Eli NHL:ssä pelaa kaksi saman nimistä pelaajaa, ketkä he ovat? Vastaus ei ole Niklas Bäckström, vaikka tyhmempi niin luulisi, koska suomalainen Niklas kirjoitetaan k:lla, mutta ruotsalaisella Bäckströmillä näyttää olevan etunimenään Nicklas.     Sen sijaan Sebastian Ahoja näyttää olevan kaksi. Suomen Sebastian Aho on hyökkääjä, mutta ruotsalainen täyskaima on puolustaja. Miehet eivät ole tiettävästi keskenään lähisukua, mutta sen sijaan ruotsalainen Aho on jääkiekossa kunnostautuneiden Pekka ja Tuomas Tuokkolan serkku. Kommentit (0)
Kaikissa on jotain hyvääkin	22.05.2019, 18:09
Olen viime aikoina lueskellut kirjoja, joista olen yrittänyt selvittää Donald Trumpin ja Vladimir Putinin suhteen salaisuutta ja oppinut samalla sen, että kaikista ihmisistä löytyy jotain hyvääkin. Esimerkiksi Trumpilla, joka ei ole lukumiehiä, on makuu huoneessaan kolme isoa televisiota, joita hän kykenee seuraamaan yhtä aikaa. Samaahan pystyi myös Spede Pasanen. Itseänikin viehättää ajatus, että sitten, kun lakkaan köyhtymästä ja alan rikastumaan, hankin sänkyni päätyyn ainakin kolme televisiota.     Sekin sympaattinen piirre Trumpissa on, että hänellä on samanlainen siisteyskäsitys kuin itselläni. Amerikan presidentti tosin ei itse siivoa lääväänsä, vaan hänellä käy siivooja, jolle Trump on vakuuttanut, että jos hänen paitansa on lattialla, niin sen paikka on siinä eikä siihen saa kajota.     Myös Trumpin hyvästä kaverista Putinista löytyy jotain hyvää. Itse olen ihastunut hänen huumorintajuunsa. Nimittäin vaikka miestä yleisesti pidetään maailman rikkaimpana, niin veroilmoituksensa hän lienee täyttänyt kieli poskella ja selkäkeikkanauruja päästellen. Hän nimittäin vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta omistavansa ainoastaan vanhanpuoleisen nappisilmä-Ladan ja siihen peräkärryn, joka on tosin yhteinen naapurin miehen kanssa. Kommentit (0)

Uljaat kiekkoleijonamme	21.05.2019, 18:08
Muistan ajan, jolloin maamme työpaikoilla oli niin holtiton meno, että työntekijät saattoivat jännittävän urheilutapahtuman vuoksi häpemättömästi kokoontua kuvaruudun ääreen kesken työpäivän. Enää ei sellaista tapahdu ja niinpä salaa kuuntelin päivällä radiosta viranhoidon ohessa kiekkoleijoniemme uljasta taistelua Saksa suurvaltaa vastaan. Ja hirmuisen jännä peli se olikin. Luulen, että kiihtynyt alatyylinen yksinpuheluni saattoi kantautua häiritsevästi myös lähityöyhteisön korviin. Poikamme lähtivät otteluun selvästi altavastaajina, koska kuten kaikki urheilun ystävät muistavat, Saksa oli viime olympialaisissa maailaman paras jääkiekkomaa. Se hävisi loppuottelussa äärimmäisen niukasti  OER:lle. Viime mm-kisoissa Suomi hävisi Saksalle 5-4, mutta koska maajoukkueemme on kehittynyt kovasti niistä ajoista, pidin joukkueemme voittoa mahdollisena. Viime mm-kisoissahan Suomi hävisi Ranskalle 5-1 ja voitti tänä vuonna 3-0, joten kehitystä on selvästi tapahtunut. Tosin tämänpäiväinen ottelu paljasti, että  kehitystä ei ole tapahtunut riittävästi, koska Saksa voitti nyt hieman onnekkaasti 4-2, mutta poikiemme taistelu oli uljas. Tässä vaiheessa joku valveutunut lukija kysyy, että mikä ihmeen joukkue oli edellä kerrottu olympiakultaa voittanut OAR. Wkipedia antaa asiaan vastauksen. "Venäläiset olympiaurheilijat (OAR) olivat kansainvälisen olympiakomitean valitsemia venäläisiä urheilijoita Pyeongchangin talviolympialaisiin 2018. Valinta tehtiin sen jälkeen kun venäläinen olympiakomitea asetettiin kilpailukieltoon Venäjän dopingskandaalin myötä." Kommentit (0)
Tuntemattomin yleisurheilun mm-mitalisti	20.05.2019, 17:27
Sukuni on pieni, vaatimaton ja vähämaineinen, mutta välillä se kuitenkin onnistuu ylittämään julkisuuskynnyksen. Huomasinpa vasta nyt, että reilut kaksi vuotta sitten on Ilta-Sanomien urheilupakinoitsija Juha Kanerva tehnyt jutun Ugandan Jussiksi kutsutusta Suomessa asuneesta afro-afrikkalaistaustaisesta nyrkkeilijästä ja pakinansa lopuksi hän esittää seuraavan kovan urheilutietokilpailukysymyksen, johon hän myös antaa vastauksen:     ” Ja sitten maastojuoksuun. Kuka on kaikkien aikojen tuntemattomin suomalainen aikuisten MM-mitalisti yleisurheilussa? Väitän, että hän on Aila Koivistoinen, joka oli voittamassa naisten joukkuehopeaa maaliskuussa 1973 Belgian Waregemissa. Nuo kisat ovat jääneet suomalaisten mieleen lähinnä Lätsä-Pekka Päivärinnan MM-tittelin ansiosta. Koivistoinen oli Suonenjoen Vasaman kasvatti, joka menestyi nuorena myös ladulla. ”Iita” voitti tyttöjen sarjan Salpausselän kisoissa 1970.   Kosmetologiksi opiskellut Koivistoinen lopetti juoksemisen ja meni naimisiin (sukunimi vaihtui Humalamäeksi). Valitettavasti syöpä vei hänet manan majoille aivan liian nuorena – marraskuussa 1980.”   Minulle on uutta tuo siskovainajani lempinimi Iita. Kotioloissa häntä kutsuttiin Listoniksi. Lempinimi liittyy Kanervan pakinan aihepiiriin sikäli, että Liston hallitsi ammattinyrkkeilyn raskasta sarjaa 1960-luvun alkupuolella.        Juha Kanervan pakinan voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005143143.html  Kommentit (2)
Kultainen Aapinen	19.05.2019, 18:04
Sosialistisesta mediasta sain tiedon, että Kultainen Aapinen, jonka avulla minäkin matkustin lukutaidon ihmeelliseen satumaahan, koska se oli isosiskojeni ensimmäisenä oppikirjana, on nyt koko kansan vapaasti luettavissa digitaalisessa muodossa tässä linkissä ja se on hyvä se: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1 En tosin suosittele erityisen herkille ihmisille teokseen tutustumista, koska kirjassa sanotaan ruma sana niin kuin se on, eli sivuilla 4 ja 25 käytetään häpeämättömästi sanaa "neekeri", joka sana nykyään osoittaa käyttäjässään sivistyksen ja hyvien tapojen puutetta ja niinpä se tulisi korvata ilmaisulla afroafrikkalaistaustainen henkilö. Telkkarissa on parhaillaan menossa Pekka ja Pätkä-elokuvien viikko, mutta Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvaa ei uskalleta näyttää yleisten syiden vuoksi. Ehkä sen näyttäminen olisi onnistunut, jos filmin nimi olisi muutettu muotoon Pekka ja Pätkä afroafrikkalaistaustaisina henkilöinä. Kommentit (0)
Loikkareiden palautukset	18.05.2019, 19:38
Nykyään maassamme on vahvasti vallalla asenne, että pakolaiset pitää palauttaa kotimaihinsa ja varsinkin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset on palautettava mitä pikimmiten. Myös maamme ulkomaalaisasioista päättävät virkamiehet olivat ennen tiukan palautuspolitiikan kannalla varsinkin, jos pakolaiset saapuivat Neuvostoliitosta.    Kuitenkin Alex Lepajöe ja Raivo Roosna jäivät jostain merkillisestä syystä palauttamatta Neuvostoliittoon. Tätä operaatiota silloinen yleinen mielipide tuskin olisi vastustanut, vaikka moni kansalainen tunsi salaa sympatiaa neuvostoloikkareita kohtaan. Muistanpa vain, että vähän virolaisryöstäjien tapauksen jälkeen moni paheksui sitä, että neuvostoliittolaisia lentokonekaappareita palautettiin rajan yli, koska epäiltiin heitä kohdeltavan siellä kohtuuttoman huonosti.   Siihen, ettei Lepajöeta ja Roosnaa karkotettu itärajan taakse on yksinkertainen selitys. Neuvostoliiton korkeinneuvosto nimittäin päätti pian ryöstöjen jälkeen, että miehet menettävät Neuvostoliiton kansalaisuuden isänmaalleen tuottamansa suuren häpeän vuoksi. Tämä korkeimmanneuvoston päätös oli täysin yksimielinen. Kommentit (0)
Konepistoolimiehet	17.05.2019, 18:02
Eilen kertomani tapaus, jossa ryöstöjä tehtiin konepistoolia käyttäen, on hyvin harvinainen tekotapa maassamme. Tosin historia tuntee toisenkin tapauksen ja yllätys ei ole se, että tapaus sattui Kuopiossa, joka on tunnetusti paheellinen ja intohimoja kuohahteleva kaupunki.     Kuopion poliisilaitoksen epävirallisessa, mutta sangen luotettavassa historian teoksessa Tutkimusten tässä vaiheessa  kerrotaan, että kauniina kesäpäivänä 8.7.1959 oli satunnainen Usa:n Chigagosta saapunut turisti pistäytynyt Kuopioon ja ihastellut kaupungin rauhallisuutta epäillen, ettei tässä kaupungissa varmaankaan tehdä ollenkaan rikoksia.     Heti ihastelun jälkeen pikkukaupungin idylli rikkoontui konetuliaseen rätinään, kun muudan Könönen-niminen miehenpuoli yhdessä rikostoverinsa kanssa ryösti keskellä kirkasta päivää konepistoolia apuvälineenään käyttäen Sypin konttorin ihan kaupungin ydinkeskustassa. 　   Joten löytyy sitä sypäköitä toimen miehiä Könöstenkin suvusta, johon itsekin äitini puolelta lukeudun, ja jonka suvun miehiä yleisesti pidetään ylirauhallisina ja jopa loivaliikkeisyyteen taipuvaisina. Pitäisin todennäköisenä, että konepistoolin hantaagissa oli vallan lähisukulaiseni eli vähintäin noin neljäs serkkuni. Kommentit (0)

Pako länteen	16.05.2019, 19:05
Muistanpa kuin eilisen päivän, kun joukko virolaisia urheilijanuorukaisia pakeni runsas kolmannesvuosisata sitten kumiveneellä nauttimaan länsimäisestä vapaudesta. Poikia pidettiin tapauksen jälkeen suurina sankareina. Vähän loikkaamisen jälkeen kaksi pojista Raivo Roosna ja Aleks Lepajöe palasivat julkisuuden valokeilaan, kun he konepistoolin kanssa ryöstivät ensiksi Tillanderin koruliikkeen ja seuraavana päivänä vielä erään pankinkin. Huonostihan pojille aluksi kävi. Poliisin Karhuryhmä otti nuorukaiset heti kiinni ja varmuuden vuoksi käyttivät pidätystilanteessa vähän reippaampia otteita, sillä pidätetyt lamautettiin varmuuden vuoksi tainnutuskranaateilla Raivo Roosnan tyttöystävän asunnolla. Rapsuthan siitä sitten Viron pojille tuli. Tosin Raivo ei pitkään ehtinyt lusimaan, koska hän pyysi siirtoa Ruotsin vankilaan ja siirtoon suostuttiin, jonka jälkeen Roosna pääsi vankilomalle, joka on venähtänyt nyt noin 30 vuoteen eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä. Aleks Lepajöe sen sijaan istui tuomionsa loppuun ja on nyt Virossa menestyvä ravintoloitsija. Luin juuri hänen muistelmateoksensa Pakolänteen ja luulen tietäväni, mistä hän sai alkupääomansa ravintolatoimintaan. Nimittäin Tilanderin 1,2 miljoonan markan arvoisia koruja ei koskaan saatu takaisin, koska ryöstäjät piilottivat ne Roosnan tyttöystävän asuintalon vintin sahanpuruihin. Jostain syystä poliisit eivät niitä sieltä löytäneet. Sen sijaan Lepajöen kirjan mukaan joku oikea roisto ne löysi ja muutti rahaksi. En ole ihan varma, uskoisinko tätä tarinaa. Kommentit (0)
Albert Pudas	15.05.2019, 18:36
Veikkauksen asiakaslehdessä on ansiokas juttu siitä, miten vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin olympialaisissa Iso-Britannia vastoin kaikkea järkeä ja todennäköisyyttä voitti jääkiekkokullan, vaikka mukana oli myös Kanadan amatöörijoukkue.     Juttu on pitkä ja ansiokas, mutta minä, joka kyllä huomaan rikan lähimmäisen silmässä, mutta en malkaa omassani, löysin siitä yhden ilmeisen virheen. Lehden mukaan:   ”Suomen oli ollut tarkoitus lähettää oma jääkiekkojoukkue olympialaisiin ensimmäistä kertaa, mutta haave kaatui kansainvälisen kokemuksen ja varojen puutteeseen. Suomalaista väriä oli mukana, sillä Kanadan valmentaja Albert Pudas (alun perin Putaansuu) oli kotoisin Siilinjärveltä. (Hän oli myös ensimmäinen suomalainen NHL:ssä.)”     Mutta ei ole Albert Pudas, alk. Putaansuu, Savon poekia, vaan hän on syntynyt Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella. Pudas aloitti jääkiekkoilun pyhäkoulunsa joukkueessa ja epäilen, että valmentajana ollessaan hän kokosi maajoukkueensa samaisten pyhäkoululaisten riveistä ja antoin siten tasoitusta eurooppalaisille.     Nimittäin Kanada oli tuohon aikaan täysin ylivoimainen jääkiekossa ja ainakin jossain talviolympialaisissa ennen sotia kullan voitti suvereenisti pelkästään Kanadan palomiehistä koottu yhdistelmä. Se ei siis ollut edes amatöörimaajoukkue, vaan mieluumminkin jonkinlainen puulaakiporukka.     Veikkauksen jutun voi lukea tästä linkistä: https://www.veikkaus.fi/fi/x/jaakiekon-mm-iso-britannia-oli-voittamaton-jaakiekkomaa Kommentit (0)

Lokakuinen mansikkajuttu 14.05.2019, 17:52 Ei ollut ennen tiedonvälitys niin nopea kuin nykyään. Nimittäin lokakuun 25. vuonna 1963 on Helsingin Sanomissa ollut näyttävä juttu Suonenjoen mansikan viljelyksestä. Nykyäänhän nuo jutut ovat yleensä juttupulan vaivaamalla heinäkuulla, jolloin suonenjokelaiset viljelijät valittavat uutisten päälähetyksessä joko huonoa satoa tai sitten sitä, että mansikan poikkeuksellisen hyvä sato vie kasvuvoiman maasta. Helsingin Sanomien toimittaja vierailee Koivulan mansikkatilalla, jonka isäntä Kalevi Koivistoinen esittelee viljelmiään. Mietin, että kuka on Kalevi Koivistoinen ja epäilen, että hänet tunnettiin kylällä paremmin Koivulan Mattina. Koivulassa oli vuonna 1963 mansikkaa 1,5 hehtaaria ja koko Suonenjoella 50 hehtaaria. Nykyäänhän taitaa suurimmalla viljelijällä yksin olla mansikkaa kaksi kertaa enemmän kuin 56 vuotta sitten yhteensä maamme johtavassa mansikkapitäjässä. Jutussa haastatellaan myös emäntä Kustaava Koivistoista, joka kertoo löytäneensä 1930-luvulla heinäpellolta villiintyneitä mansikantaimia, jotka hän sitten istutti ilmeisen menestyksekkäästi puutarhaansa. Koivulan talon marjanviljelyllä on siis vähän samanlaiset alkujuuret kuin Halolanmäellä vaikuttaneen opettaja Olavi Leskisen vastaavalla toiminnalla. Häntähän pidetään Suonenjoen mansikan viljelyn isänä. Eräänä kesäpäivänä, vuosien 1915-17 paikkeilla,  Leskinen poimi 12 mansikantainta naapuritalon puutarhasta heinikon joukosta ja kantoi ne koulunsa tontille istutettavaksi ja loppu onkin sitten menestystarina. Halolanmäen opettaja ei pistänyt kynttiläänsä vakan alle, vaan opasti innokkaasti kaikkia asiasta kiinnostuneita viljelyn saloihin; mm. äitini ja isäni häätilaisuudessa hän oli esitelmöinyt aiheesta.  Ainakin hyvän tarinan mukaan Leskisen taimet olivat alun perin Valamon luostarisaarelta tuotuja. Helsingin Sanomien tilaajat voivat lukea mansikkajutun näköislehdestä tästä linkistä: https://nakoislehti.hs.fi/7f7fa45a-37e0-4546-99cb-cfcc89290786/34?q=  Kommentit (0) Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin 09.05.2019, 18:00 Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi. Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole. Kommentit (0) Uusi Uukuniemen kulttuurikirja 08.05.2019, 18:24 Rouvani blogilla kerrottiin eilen seuraavaa: ” Uukuniemen kulttuurijuttuja -kirjamme tuli tänään painosta. Ettei kukaan tulisi harhaanjohdetuksi, huomautettakoon, että kyseessä on lähinnä vain visuaalinen kulttuuri. Musiikkiin ja teatteriin pidimme parempana olla puuttumatta, sillä meillä ei ole siihen kummallakaan riittävää kompetenssia, mutta joitain mainintoja on siltäkin suunnalta. Tästä huolimatta sivumäärä on sama kuin viimeksi eli 347.   Ja edellisen tuotoksemme, Uukuniemi-juttuja -kirjan, tapaan mukana on myös sota- ja urheiluhistoriaa sekä tarinoita reissuistamme molemmin puolin itärajaa. Viimemainituissa on tällä kertaa painopiste vähän enemmän kulttuurissa. Kirjaa voi tilata sähköpostitse aulis(ät)koivistoinen.net omakustannehintaan 30 € (+ postimaksu 6€). Kirja on nyt pikkuisen hintavampi kuin viimeksi, sillä lopussa on vähän värisivuja.”   Rouvani vähättelee mielestäni jonkin verran kirjan musiikkikulttuuriin liittyvää osuutta, koska muistelen teoksessa paljastettavan sen tosiasian, että vaikuttaa ilmeiseltä, että nykyajan nuorison suosima kovaääninen ns. rocken roll -musiikki keksittiin Uukuniemellä, vaikka sitä asiaa ei vielä yleisesti tunnetakaan.   Nimittäin kesällä 1944 teki suomalainen pommikone pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylälle, jolloin koneen tähystäjä Göran Ödner loukkaantui täräyksessä pahoin. Epäilen vahvasti, että tällä Uukuniemellä saadulla täräyksellä oli vaikutusta siihen, että Ödneristä tuli myöhemmin muusikko ja käsittääkseni ensimmäinen rock-iskelmän levyttänyt ihminen maailmassa.   En oikein hallitse tätä kulttuurin muotoa, mutta muistelen, että joku Bill Haley -niminen ulkomaalainen miehenpuoli levytti käsittääkseni myöhemmin saman meillä Tunnista tuntiin-nimisenä tunnetun rytmimusiikkikappaleen ulkomaakielellä nimellä Rock Around the Clock ja siitä tuli ihan menestynyt hitti muuallakin maailmassa.     Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Göran Ödnerin esittämää nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä ns. rocken roll -musiikkia vuodelta 1956. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/ varhainen-rock-kaantyi-suomeksi-iskelman-muottiin Kommentit (0) Kainuun maakuntavärit 14.05.2019, 17:43 Siinä vaiheessa, kun Vehviläinen hörppäsi toisen löysän, olin varma, että ennakkonäkemykseni maajoukkueemme tasosta oli aivan oikea ja että me olemme hävinneet tämän matsin, joten lähdin katsomaan II-divisioonan jalkapallo-ottelua Kuopion Futiksen ja Kajaanin Hakan välillä.Se olikin jännittävä peli ja toi mieleeni ottelut maailman huipulta. Nimittäin alusta asti oli jännittävää sen suhteen, voittavatko kuopiolaiset yli kymmenellä maalilla. Eivät voittaneet lopulta kuin 6-0. Peli toi elävästi mieleeni noin kymmenen vuoden takaisen mm-turnauksen ottelun Espanjan ja Skotlannin välillä. Silloin Espanja oli selvä maailman huippu ja Skotlanti ei sitä ollut. Hupaisaa oli siinä ottelussa seurata sitä, että aina kun skotit saivat pallon haltuunsa, he samalla näyttivät vapaaehtoisesti antavan sen heti takaisin espanjalaisille. Tasoero Kuopion ja Kajaanin kakkosjoukkueiden välillä oli yhtä suuri. Mielenkiintoisin asia Kajaanin Hakan joukkueessa oli se, että  sen peliasu oli keltamusta kuten Kupsillakin on. Keltamusta on Savon maakuntaväri, mutta Kainuun maakuntaväri on keltavihreä ja en näe yhtään kappaletta syitä sille, etteikö joukkue voisi pelata oman maakuntansa väreissä. Puoliajalla kahvilassa seurasin isolta ruudulta Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen (asukasluku 330 miljoonaa) ja Suomen (asukasluku 5,5 miljoonaa) jääkiekko-ottelun loppuhetket ja ne todistivat, että näkemykseni oli oikea. Me hävittiin se matsi jatkoajalla, mutta poikamme ottivat kuitenkin yhden tärkeän sarjapisteen. Joku asioita huonosti ymmärtävä voisi väittää, että sen pisteen turvin Suomi voittaa lohkonsa, mutta minä realistina olen eri mieltä. Nyt Suomen helpot pelit ovat ohi ja ratkaisuottelut Saksaa, Tanskaa, Ranskaa ja varsinkin Britanniaa vastaan saattavat olla pojillemme liian haasteellisia. Kommentit (0) Jätösten tutkintaa	12.05.2019, 19:34
Itse en ole koskaan onnistunut näkemään karhua elävänä luonnossa, mutta kuullut olen. Viime kesänä Luakon lammikon vesakossa liikkuessani kuulin kummallista tuhina. En osannut sitä edes pelätä, koska saattoihan puhisija olla vaikka metsäsika, mutta jälkeen päin aloin epäillä karhun olleen liikenteessä. Nimittäin Tuukinharjun Martin metsämajan lähistöltä löytyi selviä karhun jätöksiä. En niitä tukiessani löytänyt niistä sellaisia tiukuja, joita nykyään myydään petoja pelkääville. Tiukujen pitäisi varoittaa  helinällään karhuja, jotta ne ymmärtäisivät väistää ihmistä. Jätöksissä ei siis ollut tiukuja, joten ilmeisesti ne toimivat luvatulla tavalla. Muuten karhukantaa voidaan vähentää myös luonnonmukaisin keinoin. Maamme metsiin voisi siirtää siperian tiikereitä, jotka käyttävät myös karhuja ravintonaan. Tutkimusten mukaan näiden petojen kohtaamisissa 50 % päätyy tiikereiden voittoon, 25 % karhujen ja 25 % jää ratkaisemattomiksi. Kommentit (0)
Kärkkäälän karhuistuminen	11.05.2019, 18:20
Sosialistisesta mediasta saimme eilen lukea, että Kärkkäälän kylä on hyvää vauhtia karhuistumassa. Eilen illalla oli peräti kuusi autokuntaa ollut seuraamassa kahden karhunuorukaisen edesottamuksia Miettisen pellolla. Yllättävän levollisesti suhtautuu kylänväki näihin otuksiin. Kuolemantuomiota ei ole kukaan niille vaatimassa. Itse kyllä äänestäisin jonkinlaisten pelkoa ja kauhua herättävien varoituslaukausten tai paukkupommien puolesta. Isoja metsänpetoja ei saa totuttaa luottamaan ihmiseen. Siitä ei hyvää seuraisi isoille metsänpedoille. Itse vanhana luonnonsuojelijana kannatan jopa tapporahoja susista ja karhuista. Eläinsuojelun nimissä suurten petojen metsästys tulisi jatkua luvanvaraisena ja pedon kaatajalle pitäisi maksaa vaikkapa 10.000 euron palkkio, mutta salakaadoista pitäisi tulla ankarat rapsut. Tämä periaate tekisi metsästäjistä petojen suojelijoita. Nythän järjestelmä on se, että ihmisten ilmoille tulevat sudet vain häviävät jonnekin. Kommentit (0)
Jakautunut kansa	10.05.2019, 18:03
Eilisen Eu-vaalikeskustelunperusteella voi päätellä, että Suomen kansa on jakaantunut kahteen eri poliittiseen ryhmittymään, jotka ovat perussuomalaiset ja muut suomalaiset. Yhdysvalloissa vastaava jako on republikaanien ja demokraattien välillä.   Esimerkiksi Vasemmiston Silvia Modig ja Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen istuivat sulassa sovussa rinnakkain ja muistuttivat sekä ulkonäöltään että mielipiteiltään toisiaan. Ainut toisen suomalaisten puolikkaan, eli perussuomalaisten edustaja,  Laura Huhtasaari erosi sekä mielipiteiltään että ulkonäöltään selkeästi muista keskustelijoista.   Vaalikeskustelusta saattoi ennustaa, että kamppailu kahden kansanpuolikkaan välillä tulee olemaan tiukka, mutta tänään Länsi-Savo saattoi alla olevasta linkistä löytyvällä jutulla kääntää kamppailun muiden suomalaisten eduksi, koska aiemmin Edistyspuoluetta edustanut lehti uutisoi, että suursavolainen perussuomalaisten kansanedustaja on nyt saanut lainvoimaisen tuomion siitä, että hän on yllyttänyt kansaa tuhoiskuihin Punaisen Ristin toimipisteitä vastaan.   Yleensä maailmalla on Punaista Ristiä kunnioitettu yli ideologisten rajojen, mutta Somalia ja Suur-Savo näyttävät olevan poikkeuksia asiassa. Somaliastahan Punainen Ristikin lähti aikoinaan karkuun turvattomuuden vuoksi, mutta nähtäväksi jää, tapahtuuko näin myös Suur-Savossa.   https://lansi-savo.fi/mielipide/kolumnit/a2dc8ccf-19d6-432e-ae61-d7984ae9e6f4?clid=IwAR3n8n5BpEfIxxiKNUgOWVKoJ6sJ_nkgPFwWhKqA9V0pAH0TVPn-eKFhr2Ud7984ae9e6f4?clid=IwAR3n8n5BpEfIxxiKNUgOWVKoJ6sJ_nkgPFwWhKqA9V0pAH0TVPn-eKFhr2U Kommentit (0)
Pesäpallon sääntömuutoksia	07.05.2019, 17:44
Sami Joukaisen elämänkerrassa epäillään, että pesäpallon keksijä Tahko Pihkala pyörii haudassaan hänen jälkeensä tehtyjen sääntömuutosten vuoksi. Pihkala kehitti pesäpallon, koska halusi tuottaa hyviä sotilaita Suomen armeijalle, ja pari kymmentä vuotta sitten käyttöön otetut jokerilyöjät eivät tue tätä päämäärää. Nyt pesäpallokentän kaaren takana seisoskelee ylipainoisia, kankeita, isokokoisia, kuulantyöntäjäntyöntäjän näköisiä miehiä, jotka helposti taistelutilanteessa ammuttaisiin ensimmäisinä.   Muutenkin pesäpallon kehitys on alkanut suosia lyöntipeliä. Pomppulyöntien avulla on helppo edetä ja hitaat, mutta kankeat lyöjät välttyvät kuolemilta haavoittamalla itsensä korkeiden lyöntien avulla. Joukaisen uran aikaan pomppulyöjät pyrittiin tarvittaessa eliminoimaan pehmittämällä kentän etuosa rautanaulojen ja teollisuusimureiden avulla pomppukelvottomiksi. Myöhemmin pelituomarit alkoivat tarkastusten valvoa moista kentän manipulointia. Toisaalta samaan pomppulyöntien estämiseen päästäisiin myös siten, että etulaittoman rajaa siirrettäisiin muutama metri kauemmaksi.   1950-luvulla kolme haavoittumista vastasi yhtä kuolemaa. Tämä sääntö toisi kummasti lisävauhtia nykyiseen lyöntivoimaa korostavaan pelitapaan. Hitaat mutta kankeat lyöjät välttyvät nykysäännöillä kuolemalta lyömällä pallon pilviin ja haavoittamalla tahallisesti itsenä. Itse kannatan ajatusta, että sääntöjä voisi muuttaa siten, että kaksi haavoittumista vastaisi yhtä paloa. Samalla nykyaikaiseen rauhankasvatusta korostavaan aikaan huonosti sopiva termi haavoittuminen voitaisiin poistaa ja korvata sanalla puolipalo. Kommentit (0)
Sopupallo	06.05.2019, 17:55
Vaan kylläpä Kups jatkaa yllättäviä peliesityksiään. Ellen itse olisi ollut paikalla todistamassa, niin epäilisin eilisen pelin aikana Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla olleen erikoista liikehdintää. Kups pelasi niin epäilyttävän surkeasti sarjajumboa Kpv:ä vastaan. Myös harvalukuinen kannattajajoukko totesi asian ja kilpaili siitä, kuka pystyy huutamaan ilkeimmän herjan kotijoukkueelle. Ihan loppuhetkillä kuopiolaiset terhistäytyivät kuitenkin sen verran, että voittivat pelin selvästi 3-1. Savon Sanomatkin poikkeuksellisesti haukkui joukkueen, mutta totesi lopuksi kuitenkin sen kaikesta huolimatta olevan sarjaa johtavan Sjk:n kanssa tasapisteissä, vaikkakin peliesitykset ovat olleet tällä kaudella todella surkeita.   Maamme jalkapallohistoriassa sopupelitapaukset ovat olleet kerrassaan amatöörimäisiä ja lähinnä ulkomaalaisten vaatimatonta puuhastelua. Sen sijaan kansallispelissämme pesäpallossa, jota 1990-luvun lopulla myös sattuvasti kutsuttiin sopupalloksi, on päästy ihan kotimaisin voimin kunnioitettaviin tuloksiin. Luin tuossa pesäpalloilija Sami Joukaisen elämäkerran ja sen mukaan ex-jääkiekkoilija HPK:n Mika Lartama on kertonut voittaneensa pesäpallon sopupelien ansiosta kerralla peräti 420.000 markkaa. Sekään ei ole Suomen ennätys, vaan silloinkin se oli vasta kierroksen kuudenneksi suurin voitto. Suurimman voiton kerrotaan olleen peräti 2,8 miljoonaa. Sami Joukaisen itsensä vedonlyöntitouhu oli urheilukielellä lähinnä pelkkää verryttelyä. Kolmen miehen kimppa, johon hän kuului, tienasi yhteensä vain 37.500 markkaa.   Muuten HPK juhlii parasta aikaa jääkiekon Suomen mestaruutta, mutta en huomannut, että seuran legendaarista entistä pelaajaa Mika Lartamaa olisi huolittu mukaan juhlahumuun, vaikka mies oli aikoinaan niin arvostettu pelaaja Hämeenlinnassa, että hänen pelipaitansa ripustettiin hallin kattoon juhlallisin menoin. Tosin myöhemmin paita sitten poistettiin ns. ulkojääkiekkoilullisten syiden vuoksi hallin katosta vähemmän juhlallisin menoin. Kommentit (0)

Mannis-Leevi	05.05.2019, 17:03
Kovasti jalkapallotäyteinen on ollut tämä viikonloppu. Eilen Kufu voitti ansaitusti Rovaniemen Pallooseuran kakkosporukan 2-0, tänään Kupsin B-junnut hävisivät ensiksi hieman ylättäen Pierarsaaren Jarolle 1-2 ja sen jälkeen Kupsin A-junnut hävisivät myös yllättäen 0-2 helsinkiläiselle Atlantikselle. Tässä yhteydessä on syytä paluttaa mieleen, että molemmat kuopiolaiset juniorijoukkueet voittivat keväällä karsintasarjansa ja olivat sen vuoksi ennakkosuosikkeja otteluissa. Atlantiksen nuorukaiset muuten edustivat kaikkia ihmisrotuja  ja niinpä yksi suomalaisugrilainenkin mahtui joukkueeseen, mutta kuitenkin Mannis-Leevi joutui aloittamaan vaihtopenkillä. Joukkueen avausjoukkueessa ei ollut yhtään suomalaisnimistä pelaajaa. Tosin jonkin verran Atlantiksen pojat taisivat suomea, koska huomattavan usein heidän huuliltaan kirposi luontevasti se muuvankin v-alkuinen sana. Se sana lienee ensimmäisiä sanoja, jotka maahanmuuttajat Suomessa oppivat. Nyt kiirehdin katsomaan Vaikkausliigan ottelua Kups-Kpv, ja vaikka kuopiolaiset ovat pelanneet surkean alkukauden, niin mikäli joukkue tänään voittaa, kuten kaiken järjen nimissä uskon, saattaa se siirtyä sarjakärkeen. Marginaalit ovat siis pienet maamme jalkapalloilussa. Kommentit (0)
Silvo Sokka radio-ohjelman aiheena	04.05.2019, 18:34
Kohu avaruusilmailun pioneerin Silvo Sokan ympärillä ei näytä laantuvan, vaan pikemminkin päinvastoin. Yle-Areenaan on nimittäin ilmestynyt Sokan tapausta käsittelevä kolmiosainen yli kaksituntinen ohjelmasarja ja sen voi kuunnella tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-50084079 Ohjelmasarja on perusteellisen tutkimuksen tulos ja se paljastaa suorastaan säälimättömästi, että olen minulle valitettavan tyypilliseen tapaan kirjoittanut ropakantaa asiasta. Sokan lento ei synnyttänyt maailmalla sellaista kohua kuin aikoinaan väitin. Kohu oli nimittäin huomattavasti kertomaani laajempi. Tapaus herätti suurta huomiota vallan Amerikassa asti - itse väitin, että korkeintaan vain Australiassa olisi Suonenjoki ja ehkä samalla myös Koivistoisten suku tullut tunnetuksi. Juttusarja asettaa myös Koivistoisen suvun merkittävän roolin kyseenalaiseen valoon rakettilentäjän pelastamisessa. Saattaa hyvinkin olla, että työmiehen leski Emma Koivistoinen olikin vasta toisena ihmisenä pelastamassa epäonnista  rakettilentäjää eikä ensimmäisenä, kuten joskus olen ilmeisen erheellisesti väittänyt. Kommentit (0)
Siirrännäisiä saatavilla	03.05.2019, 18:28
Kylläpä lumipyry yllätti jälleen kerran Etelä-Suomen autoilijat. Tänään niittää tuonenviikate tuo julma saalistaan maamme maanteillä ja viikonlopun menoliikenne tulee vaatimaan lukuisia uhreja. Monelle elinsiirtojonossa olevalla tämä päivä on onnen päivä. Hyväkuntoisia siirrännäisiä tulee olemaan saatavilla.   Muistanpa ajan, jolloin autoissa käytettiin lumiketjuja. Siihen aikaanne olivat hyvin kömpelöitä ja jykeviä valurautaisia laitteita. Vaikka olen enemmänkin humanisti kuin tekniikanmies, niin pyydän ystävällisesti, että joku insinööri kehittelisi nykyaikaiset yksinkertaiset, peräkontissa vähän tilaa vievät lumiketjut autoihin hyödyntäen nykyajan lujia, keveitä ja joustavia keinokuituja.   Tähän hätään sellaisia ketjuja ei ole saatavilla, mutta luulen, että hätätapauksessa autonrenkaiden ympärille voisi pingottaa sukkahousut. En ole varma, toimiiko ratkaisu, mutta ainahan sitä voi ainakin kokeilla. Ja jos sukkahousut eivät ole riittävän kestävät tieliikennekäytössä, niin katiskaverkkokin voisi ajaa saman asian. Ainakin Niksi-Pirkassa neuvottiin liukkaalla jäällä liikkuvia pilkkimiehiä kiertämään katiskaverkonpalat kenkiensä ympärille pidon lisäämiseksi. Kommentit (0)
Raevoesa taestelu jatkuu	02.05.2019, 19:09
Kyllä teki eilen mieli ottaa selvää, näkyikö Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla epätavallisen voimakasta liikehdintää. Kups oli Maarianhaminassa ensimmäisen puoliajan jälkeen tappiolla 3-0, joka tulos kertoo jokaiselle, joka jalkapallosta edes jotain ymmärtää, että peli on käytännössä hävitty. Itsekin keskeytin mielenterveydellisten syiden vuoksi välillä ottelun seuraamisen teksti-tv:ltä. Sitten toisella puoliajalla tapahtui todellinen ihme, jonka seurauksena kuopiolaiset voittivat pelin 3-4. Eikä kyseessä ollut sopupeli, vaikka tyhmempi voisi niin luulla. Sen voi jokainen, joka jalkapallosta edes jotain ymmärtää, tarkastaa tästä videopätkästä: https://www.youtube.com/watch?v=CWeXKBEJhD8 Kyllä ne kaikki neljä olivat tekomaaleja, tosin pari tsäkämaalia joukkoon mahtuu, mutta yhtään sopumaalia ei nähdä. Kupsin taestelu mitalista jatkuu siis suorastaan raevoesasti. Ihan palautui eilen mieleeni Kups-Ops-ottelu vuodelta 1979. Silloinhan kuopiolaispelaajilla vahvistettu  Ops oli huipulla ja johti peliä Väinölänniemellä jo 0-3. Kolmannen maalin jälkeen joukko innokkaita oululaisfaneja ryntäsi kentälle riemuitsemaan voitosta ja peli keskeytettiin siksi ajaksi, kun vantterat järjestysmiehet heittivät häiriköt yli aidan lähes 6000-päisen yleisön huutaessa tahtia. Kups sai välikohtauksesta lisävirtaa ja niin vain oululaiset poistuivat kotimatkalle lukemin 5-3 nöyryytettyinä. Ops kuitenkin voitti lopulta mestaruuden pisteen erolla Kupsiin, mutta kuten jo Sanassa sanotaan, niin kannettu vesi ei kaivossa pysy ja kun kuopiolaisvahvistukset lopettivat Oulussa, tervakaupunginpojat ovat olleet  sen jälkeen sijoilla yms. eikä oululaisjoukkuetta ole nähty ylimmällä sarjatasolla ainakaan valovuoteen. Kommentit (0)

Veriruusut	01.05.2019, 16:51
Itsenäisyyspäivänä on perinteeksi muodostunut esittää televisiossa Tuntematon sotilas ja toivoisin, että perinteeksi voisi muodostua myös se, että vappuisin esitettäisiin Kom-teatterin esitys Veriruusut, joka juuri nähtiin ja on vielä jonkin aikaa nähtävissä Yle Areenassa tässä osoitteessa: https://areena.yle.fi/1-4488845 Veriruusut on niin hirveä kertomus  Valkeakosken naiskomppanian vaiheista sisällissodassa, että sitä järki ei voi käsittää. Jostain syystä historia puhuu naiskomppaniasta,  vaikka parempi olisi puhua tyttökomppaniasta, sillä joukko koostui lähinnä 15 - 20-vuotiaista paperitehtaan tytöistä. Wkipedia kertoo Valkeakosken tyttökomppanian vaiheista mm. seuraavaa: Valkeakosken naiskaarti joutui ensimmäisen kerran taisteluun 27. huhtikuuta Hauhon Alvettulassa, jossa he valtasivat valkoisten halluussaan pitämän Alvettulan sillan ja pääsivät näin jatkamaan matkaansa kohti Hauhon kirkonkylää. Useiden silminnäkijäkertomusten perusteella Valkeakosken naisilla oli valtauksessa tärkeä osa. Siltaa oli yritetty ylittää jo aikaisemmin, mutta siinä onnistuttiin vasta uhkarohkeasti hyökänneiden naiskaartilaisten johdolla. Alvettulasta pakolaiskuormasto jatkoi matkaa kohti Hauhon kirkonkylää, jossa he seuraavana aamuna joutuivat taisteluun saksalaisten ja valkoisten hyökätessä. Kirkonkylän valtausta yrittänyt vihollinen kuitenkin torjuttiin ja kolonna pääsi edelleen liikkeelle kohti Lahtea. Taistelun jälkeen Valkeakosken naiset linnoittautuivat vielä suojaamaan kuormastoa saksalaisten uuden hyökkäyksen varalta, kunnes jatkoivat itsekin matkaa.[7] Punaiset kuitenkin kohtasivat saksalaiset vielä samana iltana Tuuloksen Syrjäntaan kylässä käydyssä taistelussa, joka on yksi koko sodan tunnetuimmista ja verisimmistä. Yön yli jatkuneen tykistökeskityksen jälkeen punaiset hyökkäsivät tienristeyksen sulkeneita saksalaisten asemia vastaan. Ensimmäisinä hyökkäykseen kävivät jälleen Valkeakosken naiset ja lopulta saksalaiset joutuivat ylivoiman edessä perääntymään. Myöhemmin kirjoittamissaan muistelmissa saksalaisjoukkojen komentaja Rüdiger von der Goltz hämmästeli Valkeakosken naisten raivokasta hyökkäystä. Taistelussa kuoli arviolta 90 saksalaista ja 300 punakaartilaista. Tämän jälkeen 18 kilometrin pituinen pakolaisten kuormasto pääsi kulkemaan Syrjäntaan kylän läpi Lahteen päin. Ryhmä valkeakoskelaisia naisia jäi kuitenkin saksalaisten vangeiksi. Myös Lahteen päässeiden punaisten tie katkesi pari päivää myöhemmin vihollisen saartorenkaan sisälle. Valkeakosken naiskaartilaisista taisteluissa kaatui varmuudella ainakin kolme naista.[7] Saksalaiset luovuttivat Syrjäntaan taistelun jälkeen vangeiksi saamansa valkeakoskelaiset valkoisille, jotka teloittivat heidät Hauholla 1. toukokuuta. Lisäki Valkeakosken naiskaartilaisia jäi taistelua seuranneina päivinä vangeiksi Lahdessa, Hollolassa, Iitissä, Hämeenkoskella, Tyrvännöllä ja Kärkölässä. Osa pääsi pakenemaan Valkeakoskelle, missä myös heidät vangittiin. Teloituksen välttäneitä naiskaartilaisia vietiin myöhemmin Lahden, Hämeenlinnan ja Suomenlinnan vankileireille.[7]   Syrjäntaan taistelun jälkeen osa Valkeakosken naiskaartilaisista jäi sekavissa olosuhteissa saksalaisten vangeiksi. Tapahtumien tarkasta kulusta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti saksalaiset onnistuivat katkaisemaan pakolaiskuormaston häntäpäästä, jolloin myös sen mukana olleet naiset jäivät vangeiksi. Saksalaiset jättivät kylän taistelua seuranneena iltana 29. huhtikuuta ja luovuttivat suomalaisille noin 150 vankia.[8] Heidän joukossaan oli todennäköisesti 30–50 naista, joista kaikki eivät olleet aseelliseen osastoon kuuluneita. Ennen teloitusta naisia pidettiin kaksi päivää Suomaan talon ladossa. Tapahtumista on ristiriitaista tietoa, joidenkin kertomusten mukaan valkoiset eivät käyneet sisällä ladossa, vaan vartijat kiersivät sen ulkopuolella. Sisällissodan tapahtumista omaelämäkerrassaan kirjoittaneen teatterineuvos Vilho Siivolan mukaan naiset kuitenkin saatettiin raiskata. Hän perustaa näkemyksensä kymmenen vuotta sodan jälkeen lähitalojen asukkailta kuulemiinsa kertomuksiin.[8] Toukokuun 1. päivän aamuna naisia alettiin kuljettamaan teloituspaikalle, joka sijaitsee Mustilan kylässä Siikaisten suon reunassa. Valkoiset olivat kaivaneet paikalle joukkohaudan valmiiksi. Teloitus suoritettiin käskemällä haudan poikki asetetulle lankulle seisomaan viisi naista kerrallaan, josta heidät sitten ammuttiin. Teloitusta oli todistamassa myös lähiseutujen asukkaita ja sen suorittivat Pohjanmaalta tulleet miehet ja Tuuloksen suojeluskuntalaiset. Mukana oli tiettävästi myös jääkäriluutnantti Hugo Österman, josta myöhemmin tuli puolustusvoimain komentaja   Kommentit (0)
Siihen aikaan kun lamput ostin Viipurin kauppahallista	30.04.2019, 18:03
Sähköttömässä mökissä on omat hyvätkin puolensa, mutta huono puoli on se, että minulla on vielä monta hyvää kirjaa lukematta tässä elämässä eikä kirjojen luku sähköttömässä mökissä oikein onnistu pimeällä.  Mutta jatkossa taitaa onnistua, koska viime kesänä ostin säälistä Viipurin kauppahallin mummolta kaksi kiinalaisvalmisteista valaisinta. Muistelen, että kun oikein ihkatiukalle tingin Hermanni Päätalon lailla, niin maksoin lampuista melkein aidon rihkaman hinnan eli kahdeksan euroa kpl. Nyt testasin lamput ja vaikka ne ovat olleet vuoden avaamattomassa paketissa, niin siitä huolimatta akkujen virta oli tallella ja pimeään mökkiin koitti ihmeellinen valkeus. Lamput voi ainakin käyttöohjeen mukaan ladata töpselistä ja lisäksi niissä on ympäristöystävällinen vaihtoehto, eli myös valokenno laitteista löytyy. Nähtäväksi jää, saavatko ne Uukuniemen kesäauringosta sen verran virtaa, ettei kallista ostosähköä tarvitakaan. Lampuista saa peräti neljänlaista valoa, eli ne toimivat lyhdyn, lukulampun, taskulampun tai hätävilkun tavoin. Voi hyvinkin olla, että matkustan vielä Viipurin kauppahalliin lamppuostoksille. Voi olla, että ostan samalla myös rannekellon pariston, koska ostin viimeksi hallista oivalliselta näyttävän metallirannekkeisen kellon viidellä eurolla ja kun ihkatiukalle tinkasin, sain myös varapariston, mutta nyt ovat molemmat paristot menettäneet tehonsa tai sitten kellossa on jokin vika. Kellonmyyjämummo antoi kellolle kahden vuoden suullisen takuun, jonka pohjalta aion häntä reklamoida. Kommentit (0)
Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää - Juttuja Sisä-Savosta	29.11.2018, 19:03
Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Viime vuosina olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan, kirjoitellut vuosien ajan varsinkin blogilleni tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Suonenjoelta ja yleisemminkin Sisä-Savosta. Viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä olen joutunut tosin tekemään eräitä korjauksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä vanhoihin juttuihini.   Kirja nimeltään Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta on juuri tullut painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Kirja sisältää paljon lyhyitä tarinoita Sisä-Savosta ja sen historiasta. Historialliset kertomukset ovat täysin epävirallisia, mutta kuitenkin sangen luotettavia. Tosin satunnaisen lukijan on syytä muistaa, että monta kertaa hyvä tarina saattaa olla ikävällä tavalla ristiriidassa todellisuuden kanssa, joten eräiden juttujen osalta vastuu jää pitkälti lukijalle.   Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä  356 -sivuinen, pienipränttinen, noin 300 lyhyttä tarinaa ja muutaman kuvankin sisältävä kirja kallis, eli se maksaa 25 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät normaalisti noin 7 €. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään tarvittaessa halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.   Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin. Sekin vika teoksessa on, että siinä on myös samoja juttuja Kärkkäälän kylästä, jotka olivat jo kaksi vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä, mutta perustelen asiaa sillä, että edellinen kirja on myyty loppuun.   Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta saattaisi olla hyvä joululahja ihmiselle, jolla on jo melkein kaikkea; tätä hänellä ei todennäköisesti ole. Teos on sen ainakin sen kirjoittajan mielestä jonkin verran hauskempi kuin Volter Kilven Alastalon salissa, jota yleisesti pidetään Suomen parhaana kirjana. Kommentit (2)
Kiertokammenasennontunnistinanturi	29.04.2019, 17:51
Rouvan hallinnassa oleva punainen ruskeapilkkuinen Renault Megane, vm 1998, ml 126.000 km, arvo 800 €, on palvellut tähän asti tyydyttävästi, vaikka onkin minulle kerrotun mukaan ranskalaisten pienessä punaviinipöhnässä tekemä, mutta perjantai-iltana se ei suostunut enää käynnistymään Kiteen kaupungintalon pihalla. Karjalaiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä ja ohikulkijat ryhtyivät pyytämättä antamaan apua. Vaikka itse olen enemmänkin humanisti kuin tekniikanmies arvelin kevät auringon sulattaneen kynttilöistä steariinin, mutta paikalle hälytetty korjaamoyrittäjä totesi erikoislaitteillaan kiertokammenasennontunnistusanturin olevan rikki ja että uusi osa maksaa 40 € ja pikkuisen asennuskuluja päälle, mutta että osa täytyy tilata ja se vie viikonlopun yli. Opin, että nykyajan autoissa on tuollainenkin hienoelektrooninen osa. Ennen luotettavaa laatua edustavassa Ladassa ei moisia helposti rikkoontuivat hienoelektroonisia osia ollut. Siinä ei tainnut olla muunkaanlaista elektroniikkaa, mutta luotettava kampikäynnistysmahdollisuus ainakin vanhemmissa malleissa oli. Kommentit (0)
Taistelevat teeret	28.04.2019, 13:28
Kiimaiset teeriurokset tappelevat Pyhäjärven jäällä niin äänekkäästi lissäntymisoikeuksista, että se rikkoo luonnon rauhan. Kyllä jos minä olisin Jumala, olisin järjestänyt tuonkin asian toisin. Kyllä tällaiset lisääntymisoikeuksiinkin liittyvät asiat pitäisi pyrkiä sopimaan rauhanomaisesti keskustelemalla. Kuopion merimiesravintola Sammossa on nurkkapöytä, jonka vieressä on mielenkiintoinen taulu taistelevista teeristä. Mielenkiintoinen taulu on sen vuoksi, että kun muutin aikoinaan kaupunkiin, oli taulussa vain pieni luodinreikä muistona siitä, kun kaksi lupsakkaa Savolaista liikemiestä yritti turhaan puhumalla selvittää välejään. Nykyään tuo reikä näyttää haulikolla tehdyltä, koska moni satunnainen matkailija työntänyt sinne sormensa. Olen vanhoilta kuopiolaisilta koettanut kysellä lisätietoa taistelevien liikemiesten tapauksesta, mutta kukaan ei ole tiennyt tapauksen taustoista. Joku tutkiva Savon Sanomien toimittaja voisi selvittää asian. Muuten vaikka olen jo iltaruskon miehiä, en ole vielä päässyt seuraamaan taistelevia metsoja, taulun aiheesta olen kyllä nähnyt ja käynyt taulun maalauspaikallakin Haminanlahden vuorella. Joku nokkela matkailuyrittäjä voisi hyödyntää taistelevat metsot asian tulevassa toiminnassaan ja ryhtyä järjestämään safareja tunnetuille taistelupaikoille. Kommentit (0)

Taestelu jatkuu	27.04.2019, 07:10
Syvä ahdistus, ellei peräti epätoivo on vaivannut mieltäni jo kaksi viikkoa, vaikka myönnänkin, että elämä on vain osa jalkapalloilua, sillä Kupsin peliesitys ei ole vakuuttanut. Neljän pelikierroksen jälkeen joukkue oli vielä voitoitta. Mutta öylönnä rävähti. Viime vuoden hopeajoukkue RoPS kaatui vieraskentällä 0-1. Ainoan maalin teki Markus Karjalainen, joka lienee tällä hetkellä maalipörssin kymmenen parhaan joukossa ainut suomenkielisen nimen omistava. Taestelu mitaleista siis jatkuu. Sarja on vasta alussa. Kommentit (1)
Kevät	26.04.2019, 13:55
Vielä killuu 25.4.  jääsohjoa Petäisen eteläpäässä, mutta huomenna järvi on sula. Vaikka ilmastonmuutos ahdistaa ihmisiä, niin hirveän aikainen ei jäidenlähtö tänä vuonna ollut. Ennätys on noin viiden vuoden takaa, jolloin Petäinen suli jo 14.4.. Se oli hullu vuosi ainakin säiden osalta. Marraskuussa kävin hiihtämässä ja pilkillä, mutta sitten järvi taas suli ja viikkoa ennen joulua vedin uistinta menstyksekkäästi. Sitten tuli vain lyhyt talvi. Muistelen, että aiempi jäiden lähtö ennätys olisi ollut 30-luvun pulavuosilta, jolloin Petäinen oli vapautunut 24.4., joten tänä vuonna päästiin melkein samaan. Myöhäisin jäidenlähtö on  muistini mukaan tapahtunut 14.5., tosin vanhat ihmiset kertoivat, että 1868 juhannuskirkkoon ajettiin reellä jäätä pitkin, mutta itse epäilen kertomuksen totuudellisuutta. Kommentit (0)
Trump - Amerikan Hjallis	25.04.2019, 20:32
Hjallis ei ehkä lue blogiani, mutta ajatuksiani hän taitaa lukea. Tarkoitukseni oli tänään kirjoittaa siitä, että on pikkuisen epäilyttävää, että Nyt-liike toimii yhdistysmuodossa eikä sen tarvitse sen vuoksi noudattaa puolueita koskevaa lainsäädäntöä, joka saattaa eräissä tapauksissa ainakin hidastaa varainhankintaa epämääräisistä piireistä, vaikkakaan ei sitä täysin estää. Aamulla Teksti-tv kuitenkin kertoi, että Harry Harkimo suunnittelee liikkeensä muuttamista puolueeksi, joka helpottaa ehdokasasettelua, sillä valtavaa nimienkeruuta ei enää tarvita. Toisaalta rahoitus ei liene Nytille suurikaan ongelma, sillä Harkimo on äitinsä puolelta vakavaraista Hackmanien sukua, joka omistaa mm. Sorsakosken maailmankuulun tehtaan. Tavallaan Hjalliskin on Savon poekia, vaikka hän ei sitä juurikaan ole korostanut. Harkimon liikkeen merkittävä kilpailuetu valtataistelussa on se, että mies näyttää käyttävän merkittävää valtaa MTV:n toiminnassa, koska muuten on vaikea selittää, että mies ainoana maamme poliitikoista saa esittää omia ohjelmasarjojaan valtakunnallisella tv-kanavalla. Sittemmin maailmalla on Harkimon kehittämää viestintälinjaa matkittu muuallakin ja esimerkiksi Donald Tump lainasi Hjalliksen  alunperin kehittämää Diili-ohjelman formaattia ja loppuhan on sitten maailmanhistoriaa. Minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö Harry Harkimo ole seuraavien presidentinvaalien toisella kierroksella ja vastassa on sitten todennäköisesti Antti Rinne. Nähtäväksi jää, riittääkö Rinteen karisma siinä kisassa. Mielestäni ainut vakava uhka Hjalliksen presidenttiydelle on se, että Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen kyllästyy naisten naurattamiseen ja suuntaa mielenkiintonsa politiikan puolelle. Kommentit (0)
Likainen Harry	24.04.2019, 18:35
Lukaisinpa tuossa Marko Lampisen kirjan Harkimo - Tarina likaisesta Harrysta ja varsinkin rivien välit luin huolella. Luulen nyt ymmärtäväni entistä paremmin, että sattumallakin on välillä suuri merkitys maailman menossa. Nimittäin, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan, olisi Petteri Orpo tuleva pääministeri. Nimittäin olen nyt taipuvainen ajattelemaan, että Harry Harkimo suostui neljä vuotta sitten Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska hänelle luvattiin ministerin paikka, ehkäpä se olisi ollut kulttuuriministerin pesti. On hyvin harvinaista, että ensimmäisen kauden kansanedustaja pääsee hallitukseen, mutta ennakkotapaus on ihan tuore. Anne Berner kilpailutti valovoimaisen persoonansa Keskustan ja Kokoomuksen välillä ja Keskusta teki paremman tarjouksen. Sen seurauksena sitten puolue, jolla on Kiinan Kommunistipuolueen jälkeen maailman toiseksi suurin puoluekokous, onkin nyt maamme neljänneksi suurin. Tavallaan Harkimo olisi ollut Berneriä ansioituneempi ministeri, koska hän ei ole ihan poliittisesti kokematon, koska hänen molemmat vaimonsa olivat kansanedustajia. Harkimon ministeriys tyssäsi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, jonka seurauksena moni merkitävä Putinin tukija joutui Usa:n pakotelistalle. Niin olisi saattanut käydä myös Harkimolle, jonka hyviä liikemieskumppaneita ovat Usan pakotelistalla komeilevat Rotenberg ja Timtsenko. Kokoomus ei halunnut ottaa riskiä siitä,että sen ministeri olisi joutunut amerikkalaisten  hampaisiin. Viime vaaléissa Harkimo sitten pääsi kostamaan kohtelunsa ja perusti oman Nyt-liikkeen, jonka suurin saavutus oli, että se vei Petteri Orpon pääministerin ja ehkä myös puoluejohtajan paikan. Kommentit (0)
Elokuvan aihe	23.04.2019, 18:54
Yrjö Kallisen elämä oli sen verran dramaattinen, että siinä olisi aihetta hyvään elokuvaan. Pari vuotta sittenhän ihan hyvän katsojamäärän keräsi "Suomen hauskin mies", joka kertoi näyttelijä Jalmari Parikan pelastumisesta montun reunalta. Hänhän onnistui viime tipassa kertomaan vitsin, joka sai teloitusryhmän purskahtamaan nauruun ja ampuminen unohtui. Kallisen elämä oli jäädä lyhyeksi, sillä sen vankileirin vartiopäällikkö, jolle hänet oli sijoitettu, sai eräänä iltana määräyksen, että Kallinen pitää ampua varhain seuraavana aamuna kuten tapana oli. Vartiopäällikkö oli uskovainen ihminen ja hän rukoili hartaasti sen puolesta, että teloitus peruuntuisi. Ja niin tapahtuikin. Yöllä saapui määräys, ettei Kallista saa vielä ampuakaan. Tosin epäilen, ettei tapauksen taustalla ollutkaan välttämättä Jumala, vaan peruutuksen järjestivät eräät teosofiaa harrastavat upseerien rouvat, jotka olivat tykästyneet komeaan ja hyväpuheiseen mieheen. Elokuvassa Kallinen voisi pelastua montun reunalta syvästi tunteisiin vetoavan puheen avulla. Hänen tapauksessaan teloitusryhmän pitäisi purskahtaa itkuun eikä nauruun, kuten Jalmari Parikan tarinassa kävi. Yrjö Kallisen roolin voisi näytellä Taisto Reimaluoto, joka on isänsä puolelta Suonenjoen Sikasia. Reimaluotohan esitti Kallista muutama vuosi sitten yhden miehen Valaistuminen-nimisessä teatteriesityksessä, jota kehuttiin kovasti. Kommentit (0)

Väinö Leskisen herkkyys	22.04.2019, 15:33
Yrjö Kallisen elämänkerrasta opimme sen, että vaikka viime aikoina on kovasti kohuttu uusien kansanedustajien rikostuomioista, niin osattiin sitä ennenkin. Väinö Leskisen poliittinen ura ei tyssännyt kahteen rattijuopumus tuomioon, jossa toisessa tapauksessa jopa pikkulapsi menetti henkensä, vaan mies onnistui kipuamaan myöhemmin ulkoministeriksi asti. Tosin pohjimmiltaan herkkä Leskinen otti tapaukset hyvin raskaasti.  Kallisen mukaan hänet yllätettiin joskus jopa polviltaan papin edestä syntejään katumasta. Rattijuoppoudet eivät katkaisseet Leskisen poliittista uraa, sillä hänen tukijansa löytyivät sodan jälkeen entisistä Helsingin työläiskaupunginosien ns. Ässärykmentin rintamamiehistä, jotka muistivat arvostetun komppanianpäällikkönsä eivätkä he olleet mitään pyhäkoulupoikia. Sen sijaan Leskisen täydellisen ulkopoliittisen käännöksen myötä 1960-luvulla entiset tukijat hylkäsivät hänet. Asialla ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä, koska uuden ulkopoliittisen ajattelun omaksunut Leskinen sai yhden uuden vaikutusvaltaisen tukijan eli presidentti Kekkosen ja se tuki riitti pitkälle. Entinen radiojohtaja Aarre Elo kertoo muistelmissaan, miten maalisvaalien iltana 1970 keskustapuoluelainen presidentti Kekkonen saapui ystävänsä demari Väinö Leskisen kanssa saunomaan ja seuraamaan vaalitulosten laskentaa yleisradion saunaan. Miehet olivat kavereita eräistä poliittisista eroista huolimatta, sillä heitä yhdistivät samankaltaiset harrastukset eli viina ja naiset. Tuloslaskennan aikana selvisi, että Leskinen putosi eduskunnasta. Tämä sai Väiskin purskahtamaan itkuun. Reiluna kaverina tasavallan presidentti kuitenkin yritti saada itkun loppumaan lupaamalla ystävälleen tulevan ulkoministerin paikan. Lupaus piti, vaikka muuten moni asia saattoi seuraavana aamuna olla unohduksissa. Saunareissullaan tasavallan presidentti alkoi Elon todistuksen mukaan vaatia myös naisia paikalle. Mutta mistäpä niitä siihen aikaan olisi löytynyt, ei ainakaan Elolla niitä suhteita olut. Tasavallan presidentti ei sellaisia selittelyjä hyväksynyt, vaan hänen mielestään radion johto muodostui paskahousuista ja tyhjätaskuista. Ja oikeassahan tasavallan presidentti tietenkin oli tässäkin asiassa. Kommentit (1)
Messias Yrjö Kallinen	21.04.2019, 16:44
Olen pääsiäisen ratoksi lukenut juhlan henkeen sopivan Kyösti Suonojan kirjan Yrjö Kallinen - Pasifisti puolustusministerinä. Kallinen oli suomalaisen politiikan messiashahmo, joka tunnettiin humaanina herrasmiehenä ja teosofina, joka vakaumuksensa vuoksi tuomittiin peräti neljä kertaa kuolemaan. Hänen suurin rikoksensa oli se, että hän yritti talvella 1918 neuvotella Oulussa erillisrauhan suojeluskunnan ja punakaartin välille. Kallinen epäonnistui ja sai palkkioksi yrityksestään kuolemantuomion, joka vahvistettiin eri oikeusasteissa moneen kertaan. Tosin virallinen syy ei ollut rauhanneuvottelujen käyminen, vaan itsensä Kallisen mukaan häntä syytettiin tapauksen yhteydessä kaikesta muusta paitsi ei väkisinmakaamisesta. Mutta löytyi  Kallisesta kovan paikan tullen vähän särmääkin. Sodan jälkeen hän toimi puolustusministerinä, vaikka pasifisti olikin ja hän joutui  oman puolueensa, eli sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteerin Unto Varjosen kanssa yhteenottoon, koska Varjonen vaati, että Kallisen olisi pitänyt päästää puolueen edustajan radioon puhumaan kansalle jostain tärkeästä asiasta, vaikka puolueiden kanssa oli juuri sovittu, ettei moisia välistä vetoja suvaita. Varjonen soitti Kalliselle, joka tulkitsi puhelun uhkailuksi ja kauhtui kerrassaan asiasta, vaikka muuten hän olikin itse lempeys. Mutta niinhän se toinenkin kuuluisampi messias suuttui  Raamatun mukaan kerran elämässään. Kallinen ei alkuunkaan hyväksynyt, että häntä komenneltiin ja ilmaisi kantansa hyvin selkeästi: "Kuule Varjonen, minä olen tehnyt työtä työväenliikkeen puolesta yhden kuolemantuomion ja yhden elinkautisen verran, mulla on päälläni ne molemmat tuomiot olleet silloin, kun sinä kastelit vielä housujasi. Jos sinä perkeleen nulikka luulet panevasi Yrjö Kallisen polvilleen, niin mulla on yksi ainoa vastaus, kuuntele tarkoin - haista paska." Kommentit (0)
Kärsimysnäytelmä Keskuskentällä pääsiäisen hengessä	20.04.2019, 18:57
Kyllä ei Kupsilla kulje hyvin. Melkoinen kärsimysnäytelmä nähtiin äsken Kuopion Keskuskentällä, kun vierasjoukkue Espoon Honka voitti 0-3, joka lopputulema mairittelee kotijoukkuetta. Ottelun tunnelma sopi pääsiäisen aikaan parahultaisesti. Kyllä ei hyvältä näytä. Kups lähti sarjaan mitalisuosikkina ja joukkueen pitäisi olla materiaaliltaan parempi kuin viimevuotinen pronssimiehistö, mutta ei olekaan. Peli-ilo on nyt kadonnut jonnekin. Neljän ottelun jälkeen Kups on voitotta ja mitalin sijasta alankin nyt jännittämään sarjapaikan säilymisen puolesta. Pahaa pelkään, että kohta pankkiiri Lahti päättääkin, että miljoonistaan voi päästä eroon hauskemmillakin tavoilla kuin ylläpitämällä taistelutahdotonta jalkapallojoukkuetta. Veikkausliigan sarjajärjestelmä on taas kerran uusittu, ja tarkastin voisiko nykysysteemi pelastaa Kupsin mitaleille. Nimittäin kaikki joukkueetta kohtaavat tosiensa kahteen kertaan ja sen jälkeen kuusi parasta jatkaa kamppailua mestaruudesta. Kun viimeksi moista järjestelmää kokeiltiin joskus 80-luvulla, sarjapisteet puolitettiin ennen mestaruussarjan alkua ja silloin Koparit menettivät Suomen mestaruuden sen vuoksi. Mutta tällä kaudella pisteitä ei puoliteta, joten parhaimmillaan keskikastiin sijoittuva Kups ei tule hyötymään siitäkään. Kommentit (0)
Hedelmällisyyden symboli	19.04.2019, 17:45
Tänään näytetään televisiossa peräti kaksi Arvo Tuomisen mainiota Karjala-dokumenttia ja se on hyvä se. Viestitin joskus Tuomiselle, että odotan häneltä vielä yhtä ohjelmasarjaa itärajan takaa. Nimittäin sota-aikana ortodoksinen pappi Erkki Piirainen kirjoitti kirjan nimeltään Tsasounien Karjalassa, joka on perusteellinen tutkimus karjalaisten rukoushuoneista. Sen teoksen pohjalta voisi joku hyvän maastoauton omistava toimittaja kiertää tutkimassa rakennusten nykytilannetta. Julkijumalattomana ihmisenä minua kiehtovat satoja vuosia sitten Karjalan erämaihin rakennetut tsasounat. On merkillistä, että 1600-1700-luvuilla tavallisten kansanihmisten käsittääkseni talkootyönä veistämät rakennukset ovat yhä pystyssä, vaikka matkan varrella on sattunut yhtä ja toista. Nykyään korkeakouluihmisten suunnittelemat talot tahtovat homehtua ja hapata jo heti kättelyssä. Sitä paitsi tsasounat ovat yleensä hyvin kauniita rakennuksia. Pari iltaa sitten Kuopion karjalaisten tilaisuudessa esitteli Seppo Latvala todella asiantuntevasti, vaikka onkin eläkkeellä oleva kauppias ilman rakennusalan virallista koulutusta, Karjalan tsasounien historiaa ja rakennustekniikkaa. Pääsin kysymään häneltä pitkään mieltäni askarruttanutta asiaa, eli sitä, että kuka on ensimmäisenä keksinyt rakentaa mielestäni hyvin monimutkaiselta näyttävän sipulikupolin. Latvala epäili, että sipulikupoli saattaa hyvinkin olla jo pakanallisten esi-isiemme keksintö. Hän myös lisäsi, että kyseessä lienee jonkinlainen hedelmällisyyden symboli. Ja silloin silmäni avautuivat. Tosiaankin sipulikupolisessa tornissa kyseessä onkin selvästi hedelmällisyyden symboli eikä kyseessä siis olekaan sipuli, vaan ihan joku muu vehje, jota en nyt kehtaa nimetä, koska lapset tai jopa naiset voivat tämän lukea. Kommentit (0)
Perussuomalaisten fyysisyys	18.04.2019, 17:54
Teuvo Hakkaraisen lisäksi näyttää Perussuomalaisten uudesta eduskuntaryhmästä löytyvän muutenkin huomattavaa fyysisyyttä, sillä uusi juvalainen kansanedustaja Ano Turtiainen kunnostautui vuonna 2002 tekemällä voimanoston maastavedosta uuden maailmanennätyksen 405,5 kg.   Myöhemmin Turtiainen kunnostautui myös Facebook-kirjoituksessaan, jonka ainakin alioikeus katsoi yllyttävän rikokseen, koska sen saattoi tulkita niin, että hän yllytti suomalaisia tuhoamaan Punaisen Ristin vastaanottokeskuksia. Turtiaiselle tuomittiin 60 päiväsakkoa, joka miehen silloisilla tuloilla teki yhteensä vain 300 euroa, josta voisi päätellä, että miehen ansiotaso nousee huomattavasti kansanedustajana.   Fyysisyyttä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä edustaa myös vankkaa eteläpohjalaista painijasukua oleva Juha Mäenpää. Hänen poikansa Konsta voitti juuri EM-pronssia painin nuorten Em-kisoissa sarjassa alle 120 kg, vaikka hän on sarjaansa kymmenisen kiloa alipainoinen. Myös Juha Mäenpää on ottanut kantaa pakolaiskeskusasiaan.   Nimittäin Iltasanomat kertoo googlanneensa miehen nimeä ja kertoo, että ”vastaan tulee Ylen uutinen, jossa Mäenpään kerrotaan kiittäneen Jumalaa Niinisalon vastaanottokeskuksen tulipalosta joulukuussa 2015. Erikoinen kiitos oli lausuttu Facebooksissa ja siitä arvatenkin nousi kova kohu. Pienoinen kohu syntyi myös marraskuussa 2016, kun Mäenpää ojensi Ilmajoen hallinto- ja talousjohtajaa kunnanhallituksen kokouksessa toteamalla ”pidä turpasi kiinni, senkin räkänokka”. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, joka ei kuitenkaan johtanut syytteeseen.”   Myös toinen pohjalainen Jukka Mäkynen edustaa tulevassa eduskunnassa Perussuomalaisten fyysistä siipeä. Iltalehti kertoo miehestä seuraavaa: ”Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2017 vaasalaisen Jukka Mäkysen (ps) paria vuotta aiemmin vaasalaisessa ravintolassa tapahtuneesta pahoinpitelystä 50 päiväsakon sakkorangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan Mäkynen löi välikohtauksen toista osapuolta niin, että tämä kaatui maahan ja sai muun muassa murtuman kalloon.” Kommentit (0)

Hakkapeliittojen muisto	17.04.2019, 19:05
Politiikan viihdearvo lisääntyy päivä päivältä. Eräässä supervallassa on pelleltä vaikuttava hahmo valittu presidentiksi, Ukrainassa ollaan hyvää vauhtia valitsemassa täyttä pelleä presidentiksi ja meillä Suomessa ollaan lähettämässä Teuvo Hakkaraista Europarlamenttiin. Se on oikein keskieurooppalaisille, jotka eivät enää kunnolla muista hakkapeliittojen sankaritekoja.   Hakkaraisen tilalle eduskuntaan noussee hänen kevyt versionsa eli Toimi Kankaanniemi. Vakavamielinen ja uskonnollishenkinen Kankaanniemi sai viimeksi julkisuutta siitä, että hän oli lähetellyt ns. puolituhmia seksuaalihässimisviestejä sähköpostilla eräälle naiselle, joka ei olut hänen rouvansa.   Hakkarainen ei tuominnut puoluetoveriaan, vaan pikemminkin vähättelee tapahtunutta. Arvovaltaiselle Seiska-lehdelle antamassaan haastattelussa Hakkarainen totesi, että Toimi tuskin olisi kovan paikan tullen mennyt viestittelyä pidemmälle ja jatkoi, että kyllä se taitaa niin olla, ettei ole Toimi päässyt kuitenkaan toiminnan asteelle, vaan puheeksi on jäänyt.   Lopuksi kansanedustaja Hakkarainen uumoili ilmeisesti maamme naisille tarkoittamassa arviossaan seuraavaa: "Jos olisit Toimin kanssa kammarissa, siellä olisi taatusti hiljaista. Toista se olisi minun kanssani. Minun jälkeeni nainen tietää, että miltä tuntuu oikea mies. Minä työstän aina täysillä, olin sitten sängyssä tai sahalla. Saisi Toimi tulla matkaani viikoksi niin tulisi siitäkin oikea mies", totesi Teuvo siunatuksi lopuksi yleensä luotettavan Seiska-lehden mukaan.   Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin se, että Kankaanniemen viestittely on ollut urheilukielellä verryttelyä Härski-Hakkaraisen vastaavaan harrastukseen verrattuna. Itse epäilin, että Hakkaraisen poliittinen ura olisi päättynyt vuosia sitten ns.kikkelikuvakohuun. Miehen kännykästähän oli lähetetty eräälle naisenpuolelle kuva Hakkaraisen ns. etuveitikasta, jollainen tapaus sivistyneessä maailmassa, varsinkin korkean moraalin Usa:ssa, olisi välittömästi johtanut poliittisen uran päättymiseen ja jopa vankeusrangaistukseen seksuaalisen häirinnän vuoksi, mutta meillä takapajulassa asia synnytti vain selkäkeikkanauruja.   Tosi asiassa Hakkaraisen poliittinen suosio vain nousi tapauksen johdosta, koska ilmeni, ettei mies itse ollut syyllistynyt asiaan. Teukka oli ainoastaan väsynyt perusteellisesti saunareissullaan ja sammunut kuin saunalyhty, jonka jälkeen miehen hyvät kaverit olivat hänen omalla kännykällään kuvanneet salaa kännykän omistajan ns. etuveitikan ja lähettäneet sen kännykästä löytyneeseen muudan naisenpuolen numeroon. Hakkaraisen kannattajat ymmärtävät tapahtuneen, koska kerrankos mies nyt kännissä saunaan sammuu.    Kommentit (0)
Hakkaraisen tulisuudelma	16.04.2019, 17:43
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen tuomittiin viime vuonna oikeudessa pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta, kun hän eduskunnan kahvilassa pyrki suutelemaan tulisesti Perussuomalaisista Kokoomukseen loikannutta Veera Ruohoa ja sammalla puristi häntä niin miehekkään voimallisesti kaulasta, että päälle karkauksen uhri sai jonkinlaisen niskavamman. Alkoholilla uskotaan olleen osuutta asiassa.   Hakkaraisen suorittama pahoinpitely oli ensimmäinen väkivallanteko maamme eduskunnassa sen jälkeen kun lapualaiset siellä mellastivat 1930-luvun alussa. Hakkaraisen teon huomioarvoa nostaa se, että pahoinpidelty ja seksuaalisesti ahdisteltu kansanedustaja Veera Ruoho on siviiliammatiltaan poliisi ja lisäksi hän on edustanut maatamme olympialaisissa taekwondo-nimisessä potkukamppailulajissa ja hänellä olisi tarvittaessa ollut valmiudet potkaista päällekarkaajaa vaikka ns. arkaan paikkaan.   Välttämättä maailmassa ei oikeus aina voita. Tästä osoituksena se, että pahoinpitelystä tuomittu Teuvo Hakkarainen sai piskuisesta Keski-Suomen vaalipiiristä äänivyöryn yli 8000 ääntä, kun taas rikoksen uhri Veera Ruoho joutui tyytymään maamme suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla 1487 ääneen. Tyhmempi olisi luullut, että äänien jakauman olisi pitänyt olla päinvastainen, mikäli maailmassa olisi vähänkin oikeudenmukaisuutta.   Itselleni on lähihistorian perusteella syntynyt näkemys, että Teuvo Hakkaraisen kaltainen poliitikko voi menestyä ainoastaan Suomessa, Venäjällä tai Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, mutta missään sivistysvaltiossa häntä ei hyväksyttäisi minkäänlaiseen luottamustehtävään.     Kommentit (1)
Valtiomies Teuvo Hakkarainen	15.04.2019, 17:52
Vaalien ylivoimaisesti suurin yllätys oli Teuvo Hakkaraisen suunnaton äänivyöry Keski-Suomessa. Yli 8.000 äänestäjää katsoi, että hän on ehdokkaista pätevin hoitamaan isänmaamme yhteisiä asioita. Epäilen, että Hakkaraisen joukkokannatuksen suurin selitys on, että hän on koko poliittisen uransa ajan koko poliittisella arvovallallaan taistellut haittamaahanmuuttoa vastaan.      Ulkomaalaisethan tunnetusti lisäävät muuten rauhallisessa maassamme kaikenlaista häiriköintiä ja naistenahdistelua. Jopa monen naisen fyysinen turvallisuus saattaa olla vaarassa heidän toimestaan. Hakkaraisen tiedetään yleisesti olevan perusteellisesti perehtynyt naisten seksuaaliseen ahdisteluun ja siihen liittyvään oikeuskäytäntöön.     Vaikka en välttämättä jaa Hakkaraisen yhteiskunnallista vakaumusta, niin minullakin on jotain hyvää sanottavaa Hakkaraisesta. Hän on nimittäin erinomaisen kätevä rakentamaan linnunpönttöjä, kuten alla oleva video todistaa. Videota katsottiin parhaimmillaan yli 200.00 kertaa vuorokaudessa ja luulen, että se on ylivoimaisesti suosituin poliitikkojen video maassamme.     https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-syntyy-linnunpontto-parissa-minuutissa-tarvitaan-vain-teuvo-hakkarainen-ja-moottorisaha/6414420     Sikäli Teuvo Hakkarainen on kunnon suomalainen miehenpuoli, että vaikka asialliset hommat hoidetaan, niin muuten voidaan olla kuin Ellun kanat. Tässä videossa Teuvo poistuu tai ainakin yrittää poistua Linnan juhlista:   https://www.seiska.fi/Uutiset/Huh-missa-kunnossa-Teuvo-Hakkarainen-poistui-Linnan-jatkoilta-hulvaton-video/1060600 Kommentit (1)
Vaalikuvaväärennökset	14.04.2019, 18:22
Kyllä nyt on hyvä olla köyhä tässäkin maassa, sillä torilla jaettiin köyhille ilmaista ruokaa. Itsekin kävin pitkästä aikaa ulkona syömässä. Tosin ruokajonot olivat kohtuuttoman pitkät. Mielestäni erilaisissa vaaleissa tulisi tulevaisuudessa olla enemmän ehdokkaita ja myös erilaisia vaaleja voisi olla nykyistä enemmän. Ehdokkaat voisivat myös panostaa enemmän ruokien laatuun. Nyt ateriavalikoima oli liian suppea. Vihreiden kasvismakkara, jollaista maistoin ensimmäistä kertaa, oli yllättävän myönteinen kokemus, mutta kieltämättä epäeettinen lenkki maistuu paremmalta, mikäli tyystin unohtaa omantunnon äänen. En ole ihan varma, keille ehdokkaille minun pitäisi ulkoruokinnastani olla kiitollinen, koska vaalikuvien perusteella oli vaikea tunnistaa poliitikkoja, kun nämä näki elävänä luonnossa. Vuosi vuodelta vaalikuvaväärennökset vieraantuvat entistä enenevämmässä määrin todellisuudesta ja nyt asia alkaa mennä jo huumorin puolelle. Vanhat mummotkin saadaan näyttämään nykytekniikalla hemaisevilta teinitytöiltä. Mutta kyllä miesehdokkaiden puolellakin osataan. Helsingin Sanomien vaalimainokseen Antti Kaikkonen 45 v näyttää laittaneen ilmeisen rippikoulukuvansa. Todellisessa elämässä eletyn elämän jäljet, eli kaksi avioeroa ja yksi vankeustuomio, ovat jo jättäneet jäljet hänenkin kasvoihinsa. Kommentit (0)
Klassikko	14.04.2019, 18:23
Onneksi ei enneuneni tällä kertaa toteutunut ja mieleni on hyvä siitä. Kups-Hjk päättyi tasatulokseen 0-0, joka on oikeutettu lopputulos. Hjk oli joukkueena parempi, joka ymmärrettävää onkin, koska helsinkiläisten palkat ovat arvioni mukaan kaksinkertaiset kuopiolaisiin verrattuna, mutta Kupsilla oli paremmat maalipaikat, koska joukkue yritti kotiyleisönsä edessä kaikkensa. Ottelu oli siis maaliton, mutta kuitenkin se oli harvinaisen hyvä ja viihdyttävä peli suomalaiseksi jalkapallo-otteluksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli paljon kummallakin joukkueella. Ajoittain peli vaikutti ihan jalkapallolta, jollaista telkkarissa näkee nykyään kiitettävästi suorina lähetyksinä Keski-Euroopan rahakentiltä. Siistikin ottelu oli, tosin jokunen vierasjoukkueen ulkomaalaistaustaisen pelaajan näyttävä loukkaantuminen pelästytti katsojia, mutta helposti pojat sitten palautuivat pelikuntoon, koska kentällä kävi sen verran kylmä viima, ettei kovin kauaa pystynyt tekonurmella makoilemaan. Perinteisesti kupsilaiset eivät ole innokkaita vaikertamaan vaivojaan, sillä sitä pidetään jotenkin epämiehekkäänä asiana. Ainakin hyvän tarinan mukaan joskus iloisella 70-luvulla vierasjoukkueen pelaaja kieriskeli näyttävästi kentän pinnalla ja varoitushan siitä tulikin jollekulle kolmesta kovaotteisesta Pasasen veljeksestä. Varoitus ei tullut itse taklauksesta, vaan siitä, että Pasanen huusi vähän tuohtuneena erotuomarille, että "kato nyt tuotakin hommoo". Kommentit (0)

Jalkapalloa ja biodieseliä	12.04.2019, 17:42
Kyllä ei mestarisuosikki Kupsin tilanne näytä hyvältä. Kahden pelin jälkeen joukkue on saavuttanut vain kaksi häpeällisen tuntuista tasapeliä. Ja kyllä ei yhtään paremmalta näytä myöskään huomisen klassikko-ottelu Hjk:ta vastaan, sillä satun tietämään ottelun tuloksen jo etukäteen, koska se kerrottiin minulle toissa yönä.     Nimittäin olin palaamassa muun maajoukkueen mukana Keski-Euroopasta, jossa olin toiminut joukkueen kärkimiehenä. Kone joutui laskeutumaan jo Maarianhaminassa, koska maajoukkueen kapteeni Tim Sparv jäi jostain syystä Ahvenanmaalle, vaikka onkin kotoisin Närpiöstä ja siinä vaiheessa alkoi näyttää pahasti siltä, että en ehdi katsomaan Kuopiossa kohta alkavaan Kups-Hjk-peliin.     Tilanne vaikeutui entisestään, koska Maarianhaminan lentokentältä minun olisi pitänyt siirtyä autolla satamaan, josta matka jatkuisi laivalla kohti Manner-Suomea. Autonkin kanssa oli ongelmia, koska bensa oli vähissä, mutta minä tungin hädissäni tankkiin yliaikaisia lihapullia. Vaikka en ole tekniikan mies, vaan enemmänkin humanisti, ymmärsin epäillä, että tempustani ei välttämättä hyvää seuraa.     Ilmeisesti keksin unessani ratkaisun maamme pahalle jäteruokaongelmalle; siitähän olisi helppo valmistaa vaikka kotikonstein biodieseliä. Valitettavasti minun tapauksessani keksintöä ei päästy testaamaan käytännössä, koska kesken lähtöhässäkän jostakin kiiri tieto, että Kups oli hävinnyt 1-3. Kiireeni olivat siis ohi sen tiedon myötä. Nähtäväksi jää, toteutuuko ennusuneni lauantaina. Niillä on paha tapa toteutua.     Kommentit (0)
3,9 senttiä	12.04.2019, 17:35
Tietokirjailija Ossi Kamppinen viestitti, että eilen mainitut kuohilaat pitivät vielä sotien jälkeen kokouksiaan Petroskoin eteläpuolella Hiilisuon Sovhoosilla. Tämän sovhoosin perustivat Amerikasta tulleet suomalaiset vuonna 1931 ja siitä tuli menestystarina siihen asti, kunnes sovhoosin miehet päätyivät Karjalan joukkohautoihin. Tietääkseni siirtolaisten joukossa ei ollut kuohilaita, vaan he olivat alkuperäisväestöä.     Sitkeitä olivat siis kuohilaat uskossaan, jos he selvisivät hengissä sotien yli. Sitkeitä he olivat muutenkin, sillä jostain luin, että he elivät keskimäärin yli 80-vuotiaiksi aikana, jolloin valtakunnan keskivertomiehet kuolivat nelikymppisinä. Erikoinen asia oli sekin, että kuohilasmiehet olivat keksimäärin 3,9 senttiä keskivertoa pidempiä. Itse veikkaan, että pitkäkasvuisuuden edellytyksenä oli, että kastraatio tehtiin jo kasvuiässä.     Mielestäni maamme kastraation tuomat edut olisi huomioitava myös maamme urheiluvalmennuksessa. Sekä Suomen koripallo- että lentopallomaajoukkue kärsivät pitkien miesten huutavasta pulasta. Nuorille pelaajalupauksille tehtävä oikea-aikainen kastraatio saattaisi hyvinkin olla ratkaisu ongelmaan.     Kuohitseminen lisää miesten pituutta keskimäärin 3,9 senttiä, mutta luonnostaan pitkien miesten osalta operaatiolla voisi olla suurempikin merkitys. Luulen, että jostain 213-senttisestä pelaajasta saisi sen avulla venytettyä noin 218 senttisen, niin niillä lisäsenteillä olisi valtava merkitys muuten tasaväkisessä pelitilanteessa.     Kommentit (0)