Kitistymisilmiö 18.04.2017, 19:14 Eilen olin todistamassa, kun ensimmäisen kerran Kuopion Keskuskentällä kirmaili Veikkausliigan ottelussa pallon perässä tanner tömisten toista sataakiloinen mies eli Nigerian poika nimeltään Azubuike Egwuekwe. Näkymä oli vaikuttava ja toi mieleeni entisen kymmenottelijan, jota kutsuttiin Diesel-Jokiseksi. Luulen, että jos Kupsin jättiläiskokoinen peräpään pelote osallistuisi piirinmestaruuskisoissa kymmenotteluun, olisi Aki Salmisen piirinennätys vaarassa. Luulen myös, että kun länsiafrikkalaiset tulevat keksimään yleisurheiluharrastuksen, eivät suomalaiset pärjää tulevaisuudessa olympialaisissa edes heittolajeissa, sen verran riskinnäköisiä nuoria miehiä siltä suunnalta löytyy. Eilen todistin myös sitä, kun ensimmäisen kerran Kuopion Keskuskentällä kirmaili Veikkausliigan ottelussa pallon perässä jalkapallon MM-lopputurnauksessa palloillut pelaaja. Toisella puoliajalla kentälle juoksi vielä keskenkuntoinen Ruben Gabriel, joka ei kuitenkaan ainakaan tällä kertaa ihmeitä esittänyt. Kups oli ilmeisesti aikonut tilata Nigeriasta miehen, joka toisi joukkueeseen kipeästi kaivattua pääpelivoimaa lyhytkasvuisten savolaisnuorukaisten rinnalle, mutta kuopiolaisia on ilmeisesti huijattu. Virallisissa tilastoissa Ruben Gabrielin kerrotaan olevan peräti 195-senttisen, mutta lentomatkan aikana hänelle oli tapahtunut sama kitistymisilmiö, josta kärsivät muinoin myös Amerikasta tilatut koripalloilijat, eli mies oli lyhentynyt noin kymmenen senttimetriä mantereelta toiselle lentäessään. Kommentit (0) Pyssyuskovainen 17.04.2017, 19:32 Pääsiäisen kärsimysteemaan sopivasti luin tuossa Miika Siirosen kirjan Mustan lipun alla - Elias Simojoen elämä ja utopia. Tavallaan tuo teoksen nimi on harhaanjohtava, sillä musta lippu tuo mieleen pikemminkin anarkistit kuin fasistit, joiden tunnetuin edustaja Kiuruveden kappalainen Elias Simojoki oli maassamme. Sivistyneen opiskelevan nuorisomme keskuudessa karismaattinen Simojoki oli 30-luvulla suuri tähti, vaikka muuten fasistisen IKL:n kannatus jäi maassamme samalle tasolle kuin myöhempienkin yliopisto-opiskelijoiden muotisuuntien. Tavallinen oppimaton rahvas ei Simojoen opeista innostunut. Niinpä lähinnä maalaisliittolaisten hallitsemasta Kiuruveden pitäjästä peräti 742 seurakuntalaista lähetti 30-luvun lopulla adressin tuomiokapituliin, jossa vaadittiin Simojoen erottamista kappalaisen virasta. Noin 30 pitäjän sivistyneistön edustajaa sen sijaan kirjelmöi Simojoen puolesta. He eivät nähneet tuomittavaa esimerkiksi siinä, että pappilan pihalla järjestettiin ampumaharjoituksia tai kanslian puolella tutkittiin Raamatun sijasta konepistoolin mekanismia. Monet eivät nähneet ristiriitaa myöskään siinä, että Simojoki asetti omantuntonsa äänen Suomen lain yläpuolelle. Kiuruveden kappalainen ei pitänyt syntinä sitä, että oli muiluttamassa savolaiskommunisteja rajan yli tai oli järjestelemässä fasistien vallankaappausta Virossa. Kuitenkin Simojoki oli ainakin tavallaan oikeassa valmistellessaan rippikoulupoikiaan 30-luvulla siihen, että iso osa heistä tulee vielä kaatumaan kannaksella. Tosin mies itse ei ollut enää sitä näkemässä. Talvisodan aikaan oli Laatokan jäälle linjojen väliin jäänyt venäläisten haavoittunut hevonen makaamaan tuskissaan huutaen. Kun muita vapaaehtoisia ei kiuruveteläisten joukosta löytynyt, hiihti sotilaspastori Simojoki itse hevosen luokse ja lopetti sen kärsimykset. Paluumatkasta osui pystyssä hiihtävän miehen päähän puolen kilometrin päästä ammuttu kone- tai pikakiväärin luoti.  Muutama vuosi sitten vankilapsykiatri Hannu Lauermalla oli tv:ssä ohjelmasarja suomalaisista psykopaateista ja sarjan ensimmäinen osa oli omistettu Elias Simojoelle. Itse epäilen, ettei psykopaatti vaarantaisi henkeään haavoittuneen hevosen kärsimysten lopettamiseksi. Jos oli epävarmaa, oliko Simojoki psykopaatti, niin se oli varmaa, että hän oli hullunrohkea. Tarinan mukaan Simojoki joskus saarnasi Kiuruveden kirkon tornin ristin päältä. Ja viimeiselle hiihtoretkelle lähtiessään, hän vakuutti miehille, ettei ryssä ollut vielä sitä luotia valanut, joka hänet tappaisi. Monet noista kuulolla olleista miehistä oli varmaankin ollut allekirjoittamassa adressia, jossa vaadittiin pyssyhullun kappalaisen erottamista. Pitänee joskus käydä Elias Simojoen haudalla. Hänet haudattiin Kiuruveden palaneen kirkon saarnastuolin kohdalle. Hänen eteensä haudattiin ne rippikoulupojat, joille kävi, kuten kappalainen oli ennustanutkin käyvän. Kommentit (2) Freudilainen lapsus 16.04.2017, 16:51 Torstain ottelussa Jypin maalivahti Juho Olkinuora kunnostautui lyömällä kovalla maalivahdin hansikkaalla täysin suojauksensa unohtanutta Kalpan Juho Rissasta päin pläsiä, niin että veri vain roiskui. Jääkiekkokaukalon ulkopuolella moisesta tempusta ei selviäisi edes sakolla, mutta jostain minulle käsittämättömästä syystä ottelun tuomaristo ei puuttunut asiaan mitenkään. Ilmeisesti katsottiin, ettei jyväskyläläinen kotikatsomo sulata sitä, että finaalipaikka ratkeaisi maalivahdin ulosajoon. Harvinaisen törkeä tapaus ja harvinaisen suuri tuomarivirhe. Onneksi en ollut paikalla, koska olisin kiivennyt katsomosta käsin jäälle ja ryhtynyt keskustelemaan ottelun tuomariston kanssa siitä, ovatko he mahdollisesti tutustuneet jääkiekkoilun sääntökirjan käskyihin ja kieltoihin. Perjantai ja lauantai meni minulta sitten siihen, että kävin vähän väliä teksti-tv:ltä tarkastamassa, olisiko sinne tulikirjaimilla ilmestynyt uutinen siitä, että Jypin maalivahti Juho Olkinuora on määrätty loppukauden kestävään pelikieltoon. Sellaista uutista ei ilmestynyt. Mutta lauantaina paljastui, että edes jonkinlainen oikeus ja kohtuus maailmankaikkeudessa vallitsee. Kalpan ja Jypin ratkaiseva välieräottelu ratkesi lopullisesti siihen, että jo ennenkin mainittu Jypin maalivahti Olkinuora teki yhden suurimmista näkemistäni maalivahdin virheistä. Hän luisteli kiekon perässä kaukalon kulmaan ja antoi sieltä nappisyötön suoraan kalpalaisen lapaan. Väitän, ettei teko oli Olkinuoralta freudilainen lapsus. Hän kärsi alitajuista syyllisyyttä edellisen pelin tapahtumasta ja halusi hyvittää törkeän tekonsa. Joku jääkiekkoa ymmärtämätön voisi väittää, että Kalpan maalivahti Eero Kilpeläinen syyllistyi edellisessä pelissä vielä suurempaan virheeseen, kun hän päästi heti pelin alussa punaviivan takaa vipatun kiekon jalkojensa välistä maaliin. Kuopiolaisten mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut maalivahdin virhe, vaan pesäpallosta tuttu ns. taktinen pudotus, jolla hän sai järjestettyä Kalpalle vielä yhden rahakkaan kotiottelun lisää. Kommentit (0) Unto Uuno Mononen 15.04.2017, 17:46 Eilen taas erehdyin. Säveltäjä Unto Mononen olikin kuollessaan vain 37-vuotias. Sikälikin kirjoitin ropakantaa, että väitin Monosen olleen vain säveltäjä, sillä säveltämisen lisäksi hän myös sanoitti tangonsa, joten monipuolisen lahjakkaita olivat Monosen veljekset. Herkkänä karjalaisena tangorunoilija- säveltäjä Unto Mononen kärsi arvostuksen puutteesta. Hän otti elämän hyvin vakavasti, ja häntä vaivasi se, ettei hänen uusi ympäristönsä, somerolainen agraariyhteisö, pitänyt häntä todellisena taiteilijana. Monosen arvostusta isäntien silmissä tuskin lisäsi sekään, että hän muutti nimensä. Lehdestä saatiin lukea ilmoitus, että “täten minä Uuno Unto Mononen muutan nimeni Unto Uuno Monoseksi”. Masennukseen taipuvaista runoilijan ahdistusta lisäsi 60-luvun nuorison amerikkalaisperäinen rock’n rolliksi kutsuttu rytmimusiikki, joka syrjäytti kotimaisen tangon. Ajan myötä Monosessa alkoi ilmetä itsetuhoisuutta. Ystävilleen Mononen uhkaili monta kertaa hyppäävänsä pilven reunalle seuraamaan maailman menoa. Järveen hukuttautuminen ei onnistunut, sillä maata omistavat naapurit vahtivat boheemia taiteilijaa sen verran, ettei tämä “ainakaan meidän rantaan päässyt hukuttautumaan”. Kun muu ei enää auttanut, likinäköiseltä taiteilijalta takavarikoitiin silmälasit, jotta hän ei olisi enää löytänyt rannalle eikä hän enää tämän jälkeen rannalle työntynytkään. Mutta kyllähän suomalainen mies, vaikka runoilijakin, sanansa pitää. Niinpä Mononen lähti satumaahansa juhannuksena 1967. Hän ampui itsensä pistoolilla. Juhannus soveltuukin hyvin melankolisen tangorunoilija-säveltäjän kuolinpäiväksi.  Kommentit (2) Pieni junaryöstö 14.04.2017, 16:55 Suomessa on tehty ainakin kaksi kirkkoryöstöä, mutta junaryöstöjä maamme rikoshistoria tuntee vain yhden, vaikka sivistyneessä maailmassa ne ovat olleet kannattava rikollisuuden muoto. Ainakin Reino Helismaan Meksikon pikajuna-iskelmä viittaa sellaiseen. Myös Englannissa 1963 tapahtuneesta suuresta junaryöstöstä kohutaan edelleen. Suomen ainut junaryöstö tapahtui Kausalassa joskus iloisella 50-luvulla ja tekoon syyllistyi siihen aikaan tunnettu vilkas karjalaissyntyinen ammatti- ja taparikollinen Johannes Mononen, joka siihen aikaan asusti Somerolla sukulaistensa luona. Kylällä liikkuessaan hän vakuutti paikkakuntalaisille, että "älkää peljätkö, mie olen nyt lomalla". Johannes Monosen veli Uuno Unto Mononen, joka sittemmin vaihtoi nimensä Unto Uuno Monoseksi, on nykyään suomalaisille tutumpi nimi, koska hän kunnostautui säveltäjänä, jonka Satumaa-tango kilpailisi hyvin vahvasti Finlandian kanssa, mikäli järjestettäisiin kansanäänestys uudesta kansallislaulusta. Tosin Monosen ura jäi valitettavan lyhyeksi, koska mies menehtyi pistoolin laukaukseen jo 38-vuotiaana. Vieläkin spekuloidaan sillä, että oliko kyseessä itsemurha vai vahingonlaukaus. Monosen muolaalaiset evakkoveljekset olivat monipuolisesti lahjakkaita, koska veljeksistä kolmas kunnostautui kestävyysjuoksijana. Kyläkilpailuissa hän juoksi 5000 metriä ihan 15 minuutin pintaan, joka olisi nykyäänkin kova aika, vaikka juoksi matkan ilman vetoapua. Pitäjänlehden urheilutoimittaja hieman ihmetteli Monosen valitsemaa taktiikkaa, koska vaikka hän juoksi ylhäisessä yksinäisyydessä, otti hän välillä matkan aikana kovia spurtteja. Kommentit (0) Kirkonryöstö 13.04.2017, 16:58 Jan Vapaavuori ei ole suinkaan ainoa lajissaan. Netistä löytyy alla oleva luettelo suomalaisten poliitikkojen rikoksista ja se on pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_rikoksista_tuomituista_kansanedustajista Yhtä ja toista on sattunut maamme poliitikoille, mutta erikoisen paljon on sattunut Teuvo Hakkaraiselle, josta tietääkseni kaavaillaan tulevien presidentinvaalien mustaa hevosta. Merkillisin Teukan, nykyään julki usovaisen miehen, toilailuista on kirkonryöstö. Vallan aikamiehenä, eli 26-vuotiaana, jolloin ei enää yleensä eletä murrosiän pahinta kuohuntavaihetta, hän vei kavereidensa kanssa Suomussalmen kirkon hopeat ja ehtoollisviinit ja sai siitä 9 kk ehdollista vankeutta. Luultavasti hopeat saatiin takaisin kirkolliseen käyttöön, mutta arvaan, että kristuksen veren varkaat ehtivät nauttia tuulensuojaan. Kirkkojen ryöstely on Suomessa hyvin harvinaista, vaikka ainakin maalliset turvajärjestelyt ovat vaatimattomat. Muistan ainoastaan yhden toisen tapauksen maamme kirkkohistoriasta. Edesmenneen Topi Sorsakosken kaverit murtautuivat Ähtärin kirkon sakastiin ja veivät sieltä ehtoollisviinit. Teko selvisi nopeasti, koska pienellä paikkakunnalla herätti huomiota muudan nuorukainen, joka kaupitteli ohikulkijoille viinipulloja, joiden etiketissä oli risti. Eräs varasporukan sankari tosin onnistui pakenemaan pitäjän sankarihautausmaalle asti, josta hänet löydettiin sammuneena. Kommentit (0) Vapaavuori ja vaalit 12.04.2017, 18:38 Erityisen paljon minua ilahdutti tulevan Helsingin kaupungin pormestarin Jan Vapaavuoren vaalimenestys. Olen nimittäin tuntenut suurta huolta vilkkaiden poikalapsien menestymisen mahdollisuudesta tässä kylymässä mualimassa. Pahimmassa murrosiän kuohuntavaiheessa monet lahjakkaat nuorukaiset menettävät mahdollisuuden hyväpalkkaisiin hommiin, koska hyväpalkkaisissa hommissa yleensä edellytetään hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä. Jan Vapaavuori on pahimmassa lättähattuiässä saanut tuomion varkaudesta ja törkeästä pahoinpitelystä, ja monille muille tällainen henkilöhistoria olisi este rehellisiin töihin pääsemiselle, mutta Vapaavuoren kohdalla näin ei käynyt. Tämä asia olisi syytä kertoa kaikille nuorisorikollisille opettavana esimerkkinä. Varastelu ja väkivaltarikokset estävät siivoojan, vartijan, poliisin tai sotilaan uralle pääsemisen, mutta poliitikon uralle ne eivät ole este, vaan korkeintaan hidaste. Muuten Vapaavuoren käyttäytymisessä olen aina vaistonnut jonkinlaista nöyryyttä, jonka elämä on hänelle opettanut. Luulen hänen ymmärtävän myös niitä ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Ilmeisesti saman asian huomasivat myös monet äänestäjät, koska mies sai lähes 30.000 ääntä, joka on maamme historian ennätys. Kommentit (1) Hakkarainen ja presidentinvaalit 11.04.2017, 18:21 Minulla ei ole mitään syytä epäillä huhuja, joiden mukaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle ollaan muodostamassa tukiryhmää tuleviin presidentinvaaleihin. Se saattaa olla onnenpotku alamäessä olleille perussuomalaisille. Itse en usko, että Hakkaraisen noste riittää lopulliseen voittoon asti, mutta vaalien toiselle kierrokselle hän todennäköisesti selviää noin 20 %:n kannatuksellaan. Laskujeni mukaan Suomen kansasta on noin viidennes renttuja ja kyllä rentutkin tarvitsevat etujensa puolustajan yhteisistä asioista päätettäessä. Teuvo Hakkaraisen menestys äskeisissä kuntavaaleissa oli kohtalainen. Pienessä Viitasaaren kunnassa 157 äänestäjää katsoi Teukan olevan paras mies päättämään kunnan asioista. Hakkaraisen kannatus on erikoista kyllä korkeampaa Viitasaaren ulkopuolella, ja kun kerran asiasta kysyttiin Hakkaraisen uskovaiselta ja rehelliseltä äidiltä, tämä arveli poikansa vähäisen kannatuksen kotikunnassaan johtuvan siitä, että viitasaarelaiset tuntevat meijän Teuvon hyvin. Itse epäilin, että  Hakkaraisen poliittinen ura olisi päättynyt taannoiseen ns.kikkelikuvakohuun. Miehen kännykästähän oli lähetetty eräälle naisenpuolelle kuva Hakkaraisen ns. etuveitikasta, jollainen tapaus sivistyneessä maailmassa, varsinkin korkean moraalin Usa:ssa, olisi välittömästi johtanut poliittisen uran päättymiseen ja jopa vankeusrangaistukseen seksuaalisen häirinnän vuoksi, mutta meillä takapajulassa asia synnytti vain selkäkeikkanauruja. Tosi asiassa Hakkaraisen poliittinen suosio vain nousi tapauksen johdosta, koska ilmeni, ettei mies itse ollut syyllistynyt asiaan. Teukka oli ainoastaan väsynyt perusteellisesti saunareissullaan ja sammunut kuin saunalyhty, jonka jälkeen miehen hyvät kaverit olivat hänen omalla kännykällään kuvanneet salaa kännykän omistajan ns. etuveitikan ja lähettäneet sen kännykästä löytyneeseen muudan naisenpuolen numeroon. Hakkaraisen kannattajat ymmärtävät tapahtuneen, koska kerrankos mies nyt kännissä saunaan sammuu.  Kommentit (0) Väyrynen ja vaalit 10.04.2017, 16:55 Olen tuntenut sympatiaa Paavo Väyrystä kohtaan, koska meissä on paljon samanlaista. Olemme yleensä eri mieltä kuin kaikki muut ja lisäksi harva on se kerta, jolloin olemme olleet väärässä. Ilmeisesti edellä mainittujen syiden vuoksi työtoverini kunnioittivat merkkipäivääni ojentamalla minulle Paavo ja Vuokko mukin, joka nyt on kunniapaikalla kodissamme lähes samalla tavalla kuin aito Mannerheimin värikuva, joka on kunniapaikalla vessamme seinällä. En syytä enkä väitä, mutta totean, että kuntavaaleista kertoessaan valtamedia jälleen vääristeli poliittista todellisuutta ja jätti tyystin huomiotta Paavo Väyrysen saamat 1015 ääntä Helsingin vaalipiirissä. Kunnioitettava tulos siitä huolimatta, ettei Väykkä ollut Keskustan listoilla, jonne häntä ei tietääkseni huolittu, vaan KD:n listoilla, joka ei tässä tapauksessa tarkoita kansandemokraatteja, kuten tyhmempi luulisi, sillä olihan jo Paavon setä Tammisaaren yliopiston käyneitä kommunisteja, vaan kristillisdemokraatteja. Väyrysen äänisaalis on sellainen, että se on huomioitava tulevissa presidentinvaalilaskelmissa. Jos Niinistö ei jatkakaan, koska ikää hänelle on jo siunaantunut melkoisesti ja jos ja kun kylmä sota palaa takaisin, on maamme vaikeassa tilanteessa. Tilannetta helpottaisi se, että vankka Paasikiven-Kekkosen-linjan mies, lupaava poliittinen kyky ja ulkopoliittinen realisti Väyrynen olisi maamme ulkopoliittisessa johdossa. 30 vuotta sitten Väyrynen osoitti poliittisen kaukonäköisyytensä tekemällä väitöskirjan, jossa hän ennusti, ettei Neuvostoliitto häviä koskaan. Yksinkertaiset ihmiset naureskelivat siten väitöskirjalle, koska Neuvostoliitto hajosi heti sen ilmestymisen jälkeen, mutta kukaan ei naura enää, koska Neuvostoliitto ei ole hävinnyt minnekään. Paasikiven-Kekkosen-linjalla tultiin vallan mainiosti toimeen sekä Stalinin että Brezhnevin kanssa.  Silloin Suomen ja Neuvostoliiton johto vakuuttivat keskinäistä luottamusta ja ystävyyttä sekä ryyppäsivät yhdessä ja samalla Suomen vientikapitalistit ottivat bolshevikeilta rahat pois ja sotakorvaukset takaisin viemällä itänaapuriin 52 numeron tummia miestenpukuja, joita tuhannet naiset Kuopiossakin ompelivat. Se oli onnellista aikaa, jolloin kaiken maailman dosentit ja terroristit eivät silmille hyppineet. Kommentit (0) Naakkaharakka 10.04.2017, 16:15 Joku onneton Luojan luoma muotopuolilintu käyskentelee nykyään Kuopion sataman tienoilla. Tämä siivellinen pikkunisäkäsystävämme ei osaa ollenkaan lentää, joten se kiertelee katuja jalkaisin kaikenlaisia jätöksiä etsien. Varsinkin oksennus näytti olevan sille suurta herkkua. Lintu on kesy ja se selvästikin kerjää ohikulkijoilta makupaloja. Pari aamua sitten se oli jonottamassa toiveikkaan näköisenä valintamyymälän ovella sen aukeamista odottaen. Kun aloin kaivelemaan taskujani, se ilahtui suuresti ja alkoi virnistellen napittamaan silmiini, mutta nähtyään kännykkäni se juosta kipitti polkupyörätelineen taakse piiloon. En osaa määritellä linnun lajia. Joku voisi väittää sitä harakaksi, mutta ei se ole mikään perinteinen harakka. Rohkenen väittää, että se on harakan ja naakan välisen rakkaudenhedelmä. Varisharakka se ei ole, sellaisen kuvan löytää netistä. Harkitsen sekasikiön adoptoimista, koska tuskin tuollainen siipirikkovaivainen pärjää omin avuin tässä kylymässä mualimassa. Olen aina tuntenut itseni jonkinlaiseksi Konsta Pylkkäsen kaltaiseksi syvähenkiseksi ajattelijaksi. Nyt meitä yhdistävät linnutkin. Konsta löysi maailman ensimmäisen pyymetson ja minä naakkaharakan. Kommentit (3) Kekkosen määräilijä 08.04.2017, 17:46 Korvaani särähti toimittaja Maarit Tyrkön Kekkos-luennosta se, että hän sivumennen mainitsi, että Kekkonen pakotettiin vasten tahtoaan iloisella 70-luvulla Kuusamoon hiihtämään. Urkki oli tunnetusti lujatahtoinen mies, jota ei niin vain määräilty, joten asia jäi mieltäni vaivaamaan. Ensimmäisenä tuli mieleen, että ainoastaan Neuvostoliitto olisi voinut pakottaa Kekkosen Kuusamoon hiihtämään ja että taustalla saattoi olla suurlähettiläs Vladimir Stepanov, joka oli melkoinen määräilijä ja myös melkoinen hiihto- ja ryyppymies, kuten myös Kekkonen. Tuosta Stepanovin taipumuksesta määräilyyn sen verran, että vuoden -77 lentokonekaappausdraaman aikaan puhuttiin hänen tunkeutuneen Suomen hallituksen kokoukseen ja uhanneen, että erikoisjoukot tulevat lentokoneella lyömään kaapparit lihoiksi. Niinpä tästä seurasi se, että aina kun tv-uutisissa kerrottiin kaappauksesta, näytettiin kuvassa, miten kentän reunalla edestakaisin vedeltiin ilmatorjuntatykkiä, jolla ei pitäisi olla tekemistä lentokonekaappauksen selvittelyissä. Kysyin Tyrköltä, että oliko se Neuvostoliitto, joka pystyi määräilemään maamme tasavallan presidentin hiihtoretkistä. Mutta ei Tyrkön mukaan ollutkaan Neuvostoliitto, vaan vieläkin suurempi voima, eli rouva Anita Hallama. Tyrkkö esitti teorian, jonka mukaan Kekkosen venäjän tulkkina olleella Hallamalla oli tietoja, joilla pystyi kiristämään Kekkosta. Kommentit (0) Selänpesu 07.04.2017, 21:06 Sen verran toimittaja Maarit Tyrkkö sentään paljasti eilen kirjastolla uteliaalle sata päiselle kuulijakunnalle Kekkos-suhteensa intiimistä puolesta, että ainakin presidentin selän hän joskus pesi. Tarkempia yksityiskohtia selänpesutapahtumasta hän ei antanut eikä kukaan kehdannut kysyä, vaikka monia asia selvästikin kiinnosti. Tyrkön paljastus toi mieleeni maamme kulttuurihistoriasta sen, että muudan nuori sukulaistyttö suostui pesemään kypsään ikään ehtineen Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään vastaavan ruumiin osan. Pesun jälkeen tyttö topakasti totesi, että "loput saa sitten setä itse pestä". Johon kirjailijamestari valittaen totesi, että "loputhan ne nyt ovat, mutta kyllä ne ennen olivat ihan hyvät vehkeet". Kommentit (0) Kekkonen, naiset ja ulkopolitiikka 06.04.2017, 19:19 Toimittaja Maarit Tyrkkö kertoi juuri äsken kirjastolla suhteestaan Kekkoseen niihin aikoihin, jolloin hän nuorena toimittajatyttönä yhdessä Urkin kanssa järjestelivät maan ja maailmankin asioita. Jonkinlaisessa suhteessa on varmasti oltu, olihan Leppäsen Aunekin Pentinkulmalla suhteessa Kivivuoren Oskariin, mutta Tyrkön ja Kekkosen suhteen laatu jäi sankalle satapäiselle asiasta kiinnostuneelle yleisölle arvoitukseksi. Eli selvyyttä ei tullut, että oliko Kekkosen suhde Tyrkköön yhtä syvällinen kuin Oskun Auneen. Tyrkkö ei tietysti ollut Urkin ainut nainen, johon tämä oli suhteessa, vaan niitä oli muitakin, ja siinäpä olisikin oivallinen väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille. Itseäni on kiehtonut varsinkin Kekkosen suhde Anita Hallamaan ulkopoliittisessa mielessä. Eli pitikö Kekkonen jalkavaimoaan ja jalkavaimonsa miestä Moskovassa sen vuoksi, ettei hänen tarvinnut monilla Moskovan matkoillaan yöllä yksin nukkua. Vai pitikö Kekkonen jalkavaimoaan sen vuoksi, että pystyi ulkopoliittisista syistä pitämään maamme ulkopolitiikan kannalta tärkeimmällä paikalla Moskovan suurlähetystössä sairautensa vuoksi lähes puhetaidotonta miestä. Tai ainakin yleisesti valitettiin, ettei pitkäaikaisen suurlähettilään puheesta saanut juuri selkoa. Se saattoi kuitenkin olla Kekkosen suurta ulkopoliittista viisautta, että suurlähettiläänä pidettiin miestä, jonka puheesta ei juuri selvää saanut. Näin varmistettiin se, ettei hän puhunut sivu suunsa. Muistan, että asianajaja Matti Wuorta pidettiin aikoinaan maamme viisaimpana miehenä sen vuoksi, ettei hänen puhettaan juuri kukaan ymmärtänyt ja sen vuoksi hänen luultiin puhuvan viisaita. Kommentit (0) Kaunis ja rauhallinen Koivukylä 06.04.2017, 19:20 Verestin tuossa vanhoja silmiäni ja katsoin Youtubesta löytyvän puolentoista tunnin mittaisen videon Vantaan Koivukylästä, jossa vietin nuoruuteni parhaimmat vuodet. Paljon on vanha kotikylä muuttunut vuosikymmenien aikana edukseen. Nuoruudessani väkijuomaongelma oli melkoinen ongelma Koivukylässäkin. Samoin nuoriso-ongelma oli silmiinpistävä. Mutta ei ole enää Koivukylä rauhaton paikka,mikäli yhtään on uskominen Odinin sotureiden matkailuelokuvaa. Edukseen on lähiö muuttunut. Syykin on selvä. Pitkälle alkoholisoituneet kantasuomalaiset ovat muuttaneet muuanne ja tilalle ovat tulleet islaminuskoiset maahanmuuttajat, jotka eivät juopottele ja jotka kasvattavat nuorisonsa hyviin tapoihin. Musliminuoret eivät hillu humalassa yömyöhällä Koivukylän kaduilla. Ainut levottomuutta herättävät ihmiset Odinin sotureiden matkailuelokuvassa ovat itse Odinin soturit, jotka edustavat väkivaltaista germaanista Odin-jumalaa, joka on meille suomalaisille vieras väkivaltainen paperiton maahantunkeutuja. Meidän suomalaisugrilaiset jumalolentomme, eli esimerkiksi Tapio, Ahti ja Sampsa Pellervoinen, ovat rauhantekijöitä. Huonosti istuu germaaninen sotaisuus ainakin meihin itäsuomalaisiin. Tuossa Odinien matkailuelokuvassakin vastaantulija epäilee porukan johtajaa, joka lienee puheennuotista päätellen Savon poekia, ortodoksiksi. Hän nimittäin muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan enemmänkin Valamon munkkia kuin jotain saksalaista SS-miestä tai länsieurooppalaista skinhediä. Odinin sotureiden Koivukylästä kertovan matkailuelokuvan voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=P0LMVdvolfE Kommentit (5) Massiivisin pelimies 04.04.2017, 18:13 Olen ilmeisesti taas kirjoittanut ropakantaa, kun annoin pari iltaa sitten ymmärtää, että Kupsin riveissä pelaava 102-kiloinen Nigerian jätti olisi Suomen historian painavin ylimmällä sarjatasolla pelannut jalkapalloilija. Mutta ei ole asia näin. Kun oikein pinnistän muistiani, pääsen Martin Saarikankaan nimen päälle. Toimitusjohtaja Martin Saarikangas on nykynäkemykseni mukaan massiivisin Veikkausliigassa pelannut pallotaituri. Arvoisin silmämääräisesti hänen pelipainokseen noin 130 kilogrammaa. Lisäksi hän on vanhin maamme ylimmällä sarjatasolla pelannut jalkapalloilija, koska debyytti- ja samalla myös jäähyväisottelua pelatessaan hän oli ehtinyt kypsään 57-vuoden ikään. En muista urheilusivuilla käytetyn miehestä määritelmää "lupaava tulokas". Saarikangas on pelannut Veikkausliigassa peräti kaksi kertaa, eli ensimmäisen ja viimeisen kerran. Tämä tapahtui vuonna 1994 Hjk:n ja Tps:n kohtaamisessa, jossa mies vahvisti turkulaisten rivejä muutaman minuutin. Siitä huolimatta Hjk voitti ottelun 3-0. En ole ihan varma, nousiko polvivaivainen Saarikangas avauskentälliseen pelkästään pelillisten kykyjensä vuoksi. Taustalla saattoi myös olla se, että laivanrakennusyhtiö Masa-Yards sponsoroi Tps:a. Ylen Arkistosta löytyvien tietojen mukaan polvivaivoista kärsineen toimitusjohtajan pelaamista Suomen korkeimmalla sarjatasolla pidettiin erityisen haitallisena suomalaisen jalkapallon uskottavuudelle. Selityksiä penättiin niin seuralta kuin toimitusjohtaja Saarikankaalta itseltään. Saarikangas pahoitteli tapausta henkilökohtaisesti ja kertoi olleensa itse siinä uskossa, että hänen oli tarkoitus suorittaa vain ottelun avauspotku. Toimitusjohtajan mukaan kyse oli TPS:n arviointivirheestä. Kommentit (0) Trumpin sukua Kiuruveden Rapakkojoella 03.04.2017, 18:55 Usa:n uusin presidentti on ollut virassa jo pari kuukautta, mutta vasta nyt on paljastunut, että miehen sukujuuret ovat Kiuruvedeltä. Presidentti Trump on Kiuruveden Kärkkäisiä, joten minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö hänellä ole vahvat sukusiteet myös Suonenjoen Kärkkäälän kylään, joka kylä on saanut nimensä Kärkkäisten raivaajasuvun mukaan. Trumpin kiuruvetisistä sukujuurista uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat 1.4.2017 ja jutun totuusarvoa lisää valokuva, joka todistaa eittämättä Pentti ja Tauno Kärkkäisten kaksoisveljesten hämmästyttävän yhdennäköisyyden Usa:n päämiehen kanssa. Elämäntyönsä Pentti ja Tauno Kärkkäinen ovat tehneet vähän erilaisissa hommissa kuin Amerikan sukulaismies eli metsurin ammatissa Kiuruveden Rapakkojoella. Jos nyt oikein hakemalla hakee jotain Trumpin ja Kärkkäisen veljesten toisistaan erottavaa piirrettä, niin se löytyy hiuslaitteista. Kärkkäisten kaksoisveljesten hiuslaite ei ole aivan Trumpin hiuslaitteen kaltainen, mutta toinen veljeksistä on korvannut tämän puutteen Trumpin hiuslaitetta muistuttavalla karvahatulla. Kuten olen aiemmin kertonut, on Ylä-Savo muutenkin kunnostautunut suurmiesten ja -naisten tuottamisessa. Savon Sanomat kertoi pian Usa:n vuoden 1968 presidentin vaalien tuloksen selvittyä, että uusi presidentti  Richard Nixon oli alunperin Kiuruveden Nikkisiä. Itse uskon miehen olleen samoja Nikkisiä kuin legendaarinen työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen, Kiuruveden Teräs. Ylä-Savosta on lähtöisin myös Venäjää pitkään hallinnut Romanovien keisarisuku. Pietari Suuren vaimo oli Iisalmen Kauhasia, joiden pappishaara otti nimekseen Argillander. Niinpä keisarinna Elisabeth Suuri oli oikeammin nimeltään Kauhas-Ellu. Tästä asiasta uutisoi ensimmäisenä Iisalmen Sanomat, mutta Savon Sanomat on sittemmin vahvistanut asian paikkansa pitävyyden. Savon Sanomien jutun voi lukea tästä linkistä: http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varo-vaan-Donald- Trump-t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4-tulevat- K%C3%A4rkk%C3%A4isen-kaksoset/958274 Kommentit (2) Voitokkaat naarasleijonamme 02.04.2017, 18:36 Herätessäni minulla oli sisäinen varmuus siitä, että naarasleijonamme ovat aamuyöstä kukistaneet Kanadan vaahterarinnat ja niinhän siinä oli käynytkin. Ja jännitysnäytelmä oli ottelu siitä huolimatta, että sen vasta jälkilähetyksenä seurasin televisiosta. Ilokseni huomasin myös naiskiekkoilun tason nousseen sitten viime näkemän. Uskon, että naarasleijonamme kamppailisivat tällä hetkellä hyvin tasapäisesti Kalpan C-poikien, eli alle 14-vuotiaiden, kanssa. Naarasleijonien viimeöinen voitto on yksi naisurheilumme suurimmista yllätyksistä. Se on melkein samaa luokkaa kuin Cortinan olympialaisten naisten viestikulta. Hiihdon päävalmentaja Veli Saarinen oli todennut tytöillemme ennen starttia, että kolme minuuttia häviätte venäläisille. Saarinen ei paljoa naishiihtäjiä arvostanut. Ainoat valmennusohjeet Siiri Rantasen mukaan olivat, että treenatkaat puolet siitä, mitä miehet ja muistakaa syödä tukevasti ennen harjoituslenkille lähtöä. Cortinassa ylivoimaisina pidetyt venakot sortuivat voiteluun ja niinpä viimeisellä osuudella Siiri "Äitee" Rantanen nosti jännittävien vaiheiden jälkeen Suomen voittoon. Tiilikais-Pekan dramaattinen selostus Cortinan viestistä löytyy vieläkin netistä. Nykyään ei enää yhtä hyviä ja miehekkäitä selostuksia kuule, sillä nykyajan selostajat rääkyvät liikaa toisin kuin Pekka tai vaikkapa jalkapalloselostaja Aulis Virtanen, joka maalin syntyessä totesi vain ihan tyynesti, että "siellähän se sitten on", jonka jälkeen selvästi kuului, kuinka mies imaisi rauhallisesti Boston-savukettaan. Mielestäni tuo Tiilikaisen selostus on hieman leikattu versio, koska luotettavista lähteistä olen kuullut, että siinä vaiheessa kun Siiri Rantanen alkoi saavuttamaan venakkoa, niin Pekka selosti, että "ja nyt Siiri Rantanen huohottaa raskaasti ja rako kapenee koko ajan", jolloin joku Savon ukko oli kuulemma tokaissut, että "pitteepä hankkia eukollekin sukset", mutta tätä pätkää selostusnauhalta ei löydy. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomen-naisille-cortinan- viestikulta#media=5196 Kommentit (0) 102 kiloa 01.04.2017, 18:05 Muistanpa, miten iloisella ja muutenkin hyvällä 70-luvulla suomalainen urheiluväki kokoontui sankoin joukoin kentän laidalle katsomaan Lätsä-Pekka Päivärintaa, koska halusi nähdä miehen, joka juoksee hattu päässä. Itse nousin äsken sairasvuoteeltani ja työnnyin lumipyryyn katsomaan sitä, kuinka 102-kiloinen mies pelaa jalkapalloa. Nimittäin Kupsin ulkomaalaisvahvistus Nigerian maajoukkueessakin esiintynyt Azubuike Egwuekwe ilmoittaa pelaajatiedoissa painokseen alun toista sataa kiloa. Yli satakiloinen pelaaja on harvinainen tapaus ylimmällä sarjatasolla.Nigerian poika on peräti 197 cm pitkä, joten lihavaksi häntä ei pääse pilkkaamaan. Kupsin puolustaja Pitkä-Mikko, eli Mikko Pitkänen, on Azubuikea vielä sentin pitempi, mutta hän painaa vain 81 kiloa, joten kovalla tuulella häntä ei uskalla peluuttaa. Mutta turhaan työnnyin räntäsateeseen. Nigerian isoa poikaa ei päästetty kentälle ystävyysottelussa Ac Oulua vastaan ja se on hyvä se, koska tapaturman vaara liukkaalla kentällä oli ilmeinen. Pitkä-Mikko sen sijaan pelasi ja hyvin pelasikin, koska pitkäjalkaisena hän oli hyvä kahlaamaan lumihangessa. Kups voitti 1-0, ja tällä kertaa olivat kaukaasialaisen, eli valkoisen rodun edustajat, ottelun kantavia voimia. Afroafrikkalaiset arastelivat selvästikin poikkeuksellista pelialustaa. Hankipallo voisikin olla Suomen tuleva kansallispeli ja taviolympialaisten mitalilähde samalla tavalla kuin maahockey intialaisille. Suopotkupallo voisi sen sijaan olla kesäkisojen ohjelmanumerona. Kommentit (0) Helsinki vastaan Suonenjoki 31.03.2017, 18:16 Ennen parasta tv-viihdettä oli pienpuolueiden suuri vaalikeskustelu. Vanhoina hyvinä aikoina aina ihasteli, miten hyvin Suomen avohoitojärjestelmä sittenkin toimii katsoessaan erilaisten pienpuolueiden puheenjohtajien väittelyä. Mutta eilinen tilaisuus oli vaisu. Ilmeisesti avohoidon lisäksi myös lääkintähuolto toimia maassamme nykyään hyvin. Nykyiset pienpuolueiden puheenjohtajat eivät vaikuttaneet ihan normaaleilta, mutta kuitenkin aika tavallisilta ihmisiltä. Väittely oli latteaa, mutta yksi huipentuma kuitenkin nähtiin. Se oli, kun Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtaja J-P Väisänen väitti, että vuosittain Helsinki imee elinvoimaa muualta maasta Suonenjoen verran. Hyvä Suonenjoki! Harvoin Suonenjoki mainitaan valtakunnan tason tv-ohjelmassa. Ihmettelin, mistä puheenjohtaja J-P Väisänen on moisen vertauksen löytänyt, mutta siiten sen hokasin. J-P on nimittäin syntyjään Pieksämäen poikia ja kyllä Pieksämäen pojat ainakin ennen tunsivat hyvin Suonenjoen. Nimittäin pieksämäkeläisten ja suonenjokelaisten kollien väliset kylätappelut saivat vallan valtakunnallistakin mainetta. Siihen aikaan nuoret sentään harrastivat muutakin kuin raaistavia tietokonepelejä, kuten nykyään tapahtuu huolestuttavassa määrin. Tosin epäilen, ettei Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtaja J-P Väisänen niihin kylätappeluihin osallistunut osallistunut, koska siihen aikaan hän toimi Pieksämäen seurakuntanuorissa. Tv:n ajankohtaistoimitus teki aikoinaan jopa dokumenttiohjelman Pieksämäen ja Suonenjoen jengisodasta ja sen voi katsoa alla olevasta linkistä. J-P Väisästä en ainakaan pieksämäkeläisten iskujoukosta, joka palasi Suonenjoelta nenät verissä, keksi. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/12/koviksia-juntteja-ja-traktoriporukkaa Kommentit (0) Karakat 30.03.2017, 17:09 Kun lukee enemmän, niin luulee vähemmän. Taas lisääntyi tietoni ympäröivästä maailmasta, kun Helsingin Sanomat Arkangelin huippukokouksesta kertoessaan kertoi myös, mikä on se rakkine, joka hyvin usein esiintyy Venäjän maaseutua esittävissä kuvissa. Värkki on sellainen moottoripyörän kaltainen laite, johon on ympätty kuorma-auton sisuskumit renkaiksi. Kumit on kiinnitetty vanteisiin kuormaliinan pätkillä. Hökötyksestä käytetään nimeä karakat ja se on maastoajoneuvo, joka kulkee niin lumessa kuin myös vedessäkin ja on varmaan omiaan Venäjän maaseutujen ajourilla. Karakatit eivät tietääkseni ole tehdastekoisia, vaan ihan käsityönä moottoripyöristä muunneltuja härveleitä. Ne ovat osoitus Venäjän kansan teknisestä lahjakkuudesta, jota todisti aikoinaan myös ensimmäinen avaruussatelliitti, vaikka kaikki suomalaiset eivät siihen vehkeeseen uskoneetkaan, vaan väittivät ryssän ampuneen huopatossun taivaalle. Karakatin ominaisuuksiin voi tutustua tästä videosta: https://www.youtube.com/watch?v=BmDGAo55TzU Kommentit (0) Fredrik Jensen 29.03.2017, 16:51 Harva on se kerta, jolloin minulla on ollut myönteistä lausuttavaa suomalaisesta jalkapalloilusta, mutta tällä kertaa minulla on. Eilen maamme jalkapalloilu kaatui näyttävästi eteenpäin, kun poikamme ylsivät tasapeliin vieraskentällä Itävallan kanssa, vaikka on myönnettävä isäntien olleen parempi joukkue. Mutta onneksi meillä oli riveissämme ensi kertaa 19-vuotias Fredrik Jensen, joka laukoi näyttävän tasoituksen. Se ole harvinainen suomalaissuoritus, koska maali ei ollut onnekas roiskaisu, vaan Jensen osoitti olevansa sikäli harvinainen suomalaisjalkapalloilija, että hän osaa poikkeuksellisesti tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, eli juosta ja ajatella. Varmaan noin kyvykäs nuorukainen pystyisi tarvittaessa samalla vielä jauhamaan purukumia. Poikkeuksellinen tämä lupaava jalkapalloilija nuorukainen on senkin vuoksi, että hän on syntyperäinen suomalainen. Viime vuosina maajoukkueemme kantavat voimat ovat tulleet ulkomailta. Luonnollisesti Jensen on ruotsinkielinen, kuten useimmat pehmeän kosketuksen pelimiehemme ovat. Jostain syystä suomenkieliset eivät ole perimältään lahjakkaita jalkapalloilijoita, vaan olemme enemmänkin pesäpallomiehiä ja siinä lajissa jopa maailman parhaita; yhtään ruotsinkielistä pesäpalloilijaa en saa nyt mieleeni. Tosin muut suomalais-ugrilaiset kansat ovat menestyneet jalkapallorintamalla. Unkari oli sodan jälkeen vuosia maailman paras, ja virolaiset nöyryyttivät eilen maailman kymmenen parhaan joukkoon kuuluvaa Kroatiaa peräti 3-0. Se on kova saavutus, koska Suomen Viro voitti viimeksi vain 2-0. Tosin siinä pelissä Suomi antoi tasoitusta sikäli, että ottelu pelattiin Suomessa. Viron molemmat maalit teki Kupsin Ats Purje, jolla on ollut vaikeuksia mahtua kuopiolaisten avauskentälliseen.   Kommentit (0) Vähäsöyrinki 28.03.2017, 17:34 Ilouutinen kiirii hiihtomaailmasta. 90-luvun valmentajaihme Pekka Vähäsöyrinki alkaa huolehtimaan Kerttu Niskasen valmennuksesta ja se tieto muuttaa aiemmin esittämääni roknoosia ensi talven olympialaisten naistenviestin tapahtumista meikäläisille myönteisempään suuntaan. Niskanen tuo Suomen ensimmäiseen vaihtoon kirkkaasti ennen Norjaa. Uskon myös, että 90-luvun valmentajaihmeiden Leppävuoren ja Punkkisen treenaamat vapaan osuuksien ampumahiihtäjätytöt pesevät Norjan tähdet mennen tullen. Ainoa epävarma tapaus on toisen osuuden Krista Pärmäkoski, mutta toivon, että 90-luvun valmentajaihme K-P Kyrö saa valmentajanoikeutensa takaisin lähiaikoina ja jos hän saa edes muutaman kuukauden vapaasti treenata Pärmäkoskea, ei hänelläkään ole hädän päivää norjattarien kanssa. Suuri ilouutinen on sekin, että Pekka Vähäsöyrinki on palannut työelämään. Kun katseli Arto Halosen elokuvaa Sinivalkoinen valhe, jossa hyvin masentuneen oloinen Vähäsöyrinki juoksenteli dopingoikeuskäsittelyn aikaan paniikissa käräjäsalin aulassa kuvaajia karkuun, tuli mieleen, ettei tuo mies enää työelämään selviä.  Mutta kovat olivatkin miehen paineet oikeudessa. Wikipedia kertoo asiasta seuraavaa: "Vähäsöyringin oma kuuleminen oli tunteikas ja hän murtui kyyneliin kysyttäessä kärsimyksistään STT:n dopinguutisoinnista. Vähäsöyrinki kiisti kaikki valehteluväitteet. Vähäsöyringin mukaan hänellä ei ollut velvollisuutta kertoa esimerkiksi eposta, vaikka hän olisi siitä jotain tiennytkin. Vähäsöyrinki tuomittiin 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeistä petoksista Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2011. Oikeuden mukaan Vähäsöyrinki ja kaikki muut syytetyt olivat läsnä, kun hiihtäjä Jari Räsäsestä laskettiin verta Trondheimissa vuonna 1997. Vähäsöyrinki oli aktiivinen ja uraauurtava ”dopingvalmentaja” ja hän osallistui venäläisten kanssa nk. farmakologiseen ohjelmaan, jossa valmentautumiseen liittyivät epo ja kasvuhormoni. Lisäksi Vähäsöyrinki osallistui dopingia peittelevien aineiden hankintaan ja piti kiellettyjä aineita hallussaan ainakin 1998, jolloin hän vei niitä Kyrölle säilytettäväksi. Vähäsöyrigkin arvioitiin oikeuden mukaan tienneen, että verenlasku johtui epon käytön aiheuttamasta korkeasta hemoglobiinista. Pari viikkoa päätöksen jälkeen Vähäsöyrinki ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioonsa kuten vähän aiemmin myös Jari Räsänen."   Kommentit (0) Koivistoiset Suomen historiassa 27.03.2017, 17:52 Sukuni ei ole suuri eikä maineikas, mutta nyt alkaa mainetta siunaantua, koska Petri Tammisen juuri ilmestyneessä Suomen historiassa on sukuni mainittu yhtenä harvoista nimellä mainituista. Mannerheimin suku taisi olla se toinen, mikäli oikein muistan.   Tammisen Suomen historia on sellainen Suomen historian kirja, jonka jokainen jaksaa lukea, koska yhdessä illassa sen lukee vaivatta. Se sopisi jopa ammattikoulun autonasentajalinjan oppikirjaksi. Teoksessa eivät esiinny pääroolissa suuret sotapäälliköt, kuten historian kirjoissa liian usein esiintyy, vaan maamme tapahtumat käydään läpi lyhyesti ja ytimekkäästi tavallisen ihmisen näkövinkkelistä antamalla siten elämyksellistä tietoa maamme historian merkittävistä vaiheista ja se on hyvä se.   Koivistoisen suku liittyy teoksessa maamme sisällissotaa käsittelevään osioon. Kirjassa on tarina, jossa pikkulikka kyselee vaarilta vapaussodasta ja vaari kertoo ainoastaan sen, ettei hänellä ollut aikaa lähteä pysyy selässä pitkin mettiä koohottaan. Oli vaari kuitenkin naapurinsa Koivistoisen kanssa sentään vienyt viljasäkkejä Vilppulaan, silloin kun siellä oli kahinat pahimmillaan.   ”Perillä oli tuttu mies tingannut niiltä tunnussanaa. Paskanmarjat me sun tunnussanastas, se Koivistoinen oli sanonut. Paluumatkalla ojassa makasi kuollut mies. Se oli sen Koivistoisen poika. Nostetaan se sun kyytiis kun sullon pitempi reki, se Koivistoinen sanoi. Mitään muuta ei ollut puhuttu.”   Tammisen kirjasta saan sen käsityksen, että ihmiset ja tapahtumat perustuvat todellisuuteen, mutta Koivistoisen tarinan kytkeytyminen Länsi-Suomeen eli Vilppulaan hieman mietityttää. Suomen sotasurmat-tietokannan valossa sukuni operoi enemmänkin Karjalan rintamilla ja ehkä viljakuorman kuljetus kytkeytyy Ahvolan, Raudun tai Viipurin sotatoimiin. Ainakin Internetin sotasurmista ilmenee, että Nestor Koivistoinen, joka lienee ollut vaarini veljenpoika, ammuttiin 17-vuotiaana Raudussa. Kommentit (0) Kärkkäälän vanhin rakennus 26.03.2017, 17:43 Riitta Koivistoinen tiesi kertoa, että Vehmaan talon vanhin osa on 1780-luvulta. Se on mielestäni Kärkkäälän vanhin rakennus siihen asti kunnes toisin todistetaan. Epäillään, että Kakkisen Ollin mökin vanhin osa olisi 1700-luvun puolelta, mutta se voi olla vain huhupuhetta. Närhilän talon seinästä löytyy vuosi luku 1808, joten sekin on yli 200-vuotias ja on rakennettu Ruotsin vallan aikaan. Itse muistan, että kotipihallani oli lapsuudessani aitta, jonka hirrestä löytyi 1700-luvun vuosiluku, ja kuivaa hirttä se olikin, kun sillä lopuksi taloa lämmitettiin, joka nyt tuntuu pyhäinhäväistykseltä Suomessa on vähän tosi vanhoja puurakennuksia. Vöyrin kirkon jonkun osan uskotaan olevan 1600-luvulta, mutta muistelen, että Heinolan Kivalterin talon, joka on 1700-luvun lopulta, uskottiin olevan yhden maamme vanhimmista. Se on sikäläinen matkailunähtävyys ja sitä voisi markkinoida samalla tavalla Suomen toiseksi vanhimpana, kuten Heinolan Rantapuiston poppelia mainostetaan Suomen toiseksi suurimmaksi puuksi ja Heinolan Sonnasen järveä Suomen toiseksi kirkasvetisimmäksi järveksi.  Uukuniemellä muuten kerrotaan olevan Suomen toiseksi korkein koivu ja Itämeren kerrotaan olevan maailman viidenneksi vaarallisin meri. Maailman vanhin puurakennus on Internetin mukaan jokin japanilainen temppeli, jolle on siunaantunut ikää jo 1400 vuotta. Epäilen sen olevan bambua. Amerikan vanhin puurakennus on 1640-luvulta ja aluksi tämän hirsimökin kerrottiin olevan ruotsalaisen, mutta nyt on kapitalistinenkin tiedemies myöntänyt sen suomalaisten tekemäksi ja itse uskon savolaisten kirvesmiesten olleen asialla.  Pohjoismaiden vanhin hirsirakennus löytyy Norjasta, mutta se on pystyhirttä ja painii niin ollen vähän eri sarjassa suomalaisten kanssa, kuten myös sikäläiset hiihtäjät tekevät. Suomessa pystyhirsirakennetta pidetään täysin typeränä keksintönä, koska sellainen rakennus on hatara. Kommentit (0) Orjan jälkeläinen	25.03.2017, 19:48
Eilisessä Helsingin Sanomissa Saska Saarikoski kirjoitti siitä, miten Ison vihan aikaan 1700-luvun alussa venäläiset ryöstivät Suomesta, jossa silloin oli 400.000 asukasta, 10.000 orjaa. Saarikoski ihmetteli, miten asia on meillä täysin unohdettu. Hän epäili, että unohtamisen taustalla on vanha suomalainen sanonta, jonka mukaan sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Mutta ei ole asiaa täysin unohdettu. Minä kyllä muistan, että ensimmäinen rekisteröity esi-isäni Tuomas Koivistoinen vietiin vanhan sukutarinan mukaan maaorjaksi Kuurinmaalle. Nyt olen valmis korjaamaan tarinaa niin, ettei häntä viety maaorjaksi vaan paremminkin orjaksi; ehkä hän oli yksi noista 10.000:sta orjaksi ryöstetyistä. Tarinan mukaan Tuomaksen tehtävänä oli pyytää sampikaloja isännälleen, joten ei hän ehkä mikään maaorja ollutkaan, vaan tavallinen kalastajaorja. Paljon mahdollista, että hänen omistajansa on voinut olla Baltian saksalaisia kartanonherroja. Venäläisiä ei tainnut silloin Kuurinmaalla juurikaan olla. Hyvän tarinan mukaan Tuomas olisi yhdessä veljensä kanssa hukuttanut isäntänsä, kun sampikalojen määrälle asetettu tulostavoite ei olisi jonain vuonna täyttynytkään ja soutanut sen jälkeen karkuun Suonenjoen erämaahan. Tosin sukututkijat epäilevät, ettei Tuomaksen veli olisi ollut mukana tuossa kartanonherran hukuttamistempauksessa. Paljon mahdollista, että Sisä-Savon erämaat olivat tulleet Koivistoisen suvun miehille tutuiksi sitä kautta, että suvun edustajia toimi kivekkäiksi kutsutuissa inkeriläisissä vapaustaistelijajoukoissa, joita myös nykykielellä voitaisiin terroristeiksi kutsua ja kivekkäät piileskelivät joskus myös Savon metsissä. Niin olen ainakin historiasta lukenut ja senkin olen lukenut, ettei paikallinen väestö ollut varma, kumpia piti pelätä enemmän, sissejä vai ryssiä. Ymmärrän kyllä pitkälle Tuomaksen henkirikosta, vaikka en väkivaltaa hyväksykään ihmissuhteissa. Kyllä asiat pitäisi pyrkiä sopimaan keskusteluilla eikä väkivallalla, kuten tässä tapauksessa, jonka seurauksena ensimmäinen tunnettu esi-isäni paljastuu terroristiksi, orjaksi, murhamieheksi ja ilmeisesti myös laittomaksi pakolaiseksi. Jututin tuossa Riitta Koivistoista, eli Vehmaan Riittaa, ja hän muisteli, että hänelle kerrottiin tuon hukuttamisen tapahtuneen tervatynnyriin, mutta epäilen, että uskottavampi versio olisi Suomenlahteen hukuttaminen. Tosin tervatynnyri olisi kerronnallisesti vaikuttavampi. Joku ponteva sukututkija saattaisi onnistua selvittämään, löytyykö Kuurinmaan historiasta vahvistusta tapaukselle. Luulisi, että jos joku aatelisherra olisi hukutettu Suomenlahteen tai tervatynnyriin, niin siitä voisi löytyä vielä dokumentteja. Riitta Koivistoinen tiesi kertoa sen, että suvun piirissä olisi huonotapaisista nuoristamiehistä käytetty nimitystä "senkin kivekkäät". Voi olla, että suvun kivekäs-tausta on synnyttänyt sanonnan. Itse en ole törmännyt moiseen sanontaan; meillä ennen puhuttiin enemmänkin lättähatuista ja punkkareista. Kommentit (0)
Viimeinen venäläinen limousiini	24.03.2017, 18:51
Yle Areenassa on vielä jonkin aikaa nähtävillä dokumenttiohjelma venäläisestä Zilin autotehtaasta, jossa ohjelman tekohetkellä vanhat käsityöläismestarit valmistivat käsityönä viimeisiä limousiineja jotain paraatia varten. Ylpeitä olivat vanhat käsityöläismestarit tehtaansa tuotteesta. Eräskin totesi ylpeästi ilman huumorin häivääkään, että jopa Usa:n presidentit Regan ja Bush myönsivät, että venäläisjohdon menopelit erottuvat selvästi muiden valtionpäämiesten menopeleistä. En ole varma, oliko Usa:n johtajien lausunnoissa sarkasmia, josta tunnetaan myös kansanomaisempi nimitys. Mutta komeita ovat Venäjän ruplahymyt. Joku suomalainen ns. punainen vuorineuvos, joka löi hävyttömästi rahoiksi idänkaupalla ja joka perusteli moraalittomuutensa kaupankäynnissä sillä, että siten perittiin takaisin sotakorvauksia, kertoi, että idänkaupan tasapaino-ongelmien helpottamiseksi hänenkin firmaansa hankittiin edustusautoksi neuvostoliittolainen limousiini. Ja hieno auto se olikin. Jos nyt hakemalla jotain vikaa piti etsiä, niin ongelma oli se, että autolla liikuttaessa piti varmuuden vuoksi olla mukana myös kapitalistisen maailman tuottama vara-auto, koska idän ihmeellä oli pahana tapana rikkoontua kesken matkan.  Vaunun puutteena pidettiin myös sitä, ettei firman autonkuljettaja suostunut sitä käyttämään, koska vaikka auto muuten oli hieno, niin kuljettajan penkki oli hitsattu tukevasti kiinni ilman mitään säätömahdollisuuksia. Se oli selvästikin suunniteltu sosialistisen suunnitelmatalouden tuottamia määrämittaisia autonkuljettajia varten. Siunatuksi lopuksi mainittakoon, että venäläisiä ruplahymyjä ZIS-, ZIM-, ZIL- ja Tshaika-autoja on Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä kutsuttu nimellä 'tshlenovozy', 'jäsenkyyti'. Jäsen tarkoitti sekä Politbyron tai Keskuskomitean jäsentä että miehen sukupuolielintä. Ohjelman Venäjän viimeisestä limousiinista voi katsoa tästä linkistä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/17/viimeinen-venalainen-limousiini Kommentit (0)
Harvinaisen raaka urheilumuoto	23.03.2017, 19:31
Kyllä on jääkiekkoilu eittämättä harvinaisen raaka urheilumuoto. Eilenkin kuopiolainen keskeinen puolustuksen tukipylväs yritettiin eliminoida lopullisesti ainakin koko loppukauden ajaksi.Törkeän pahoinpitelynyritys tapahtui tuomareiden mielestä täysin sääntöjen puitteissa, joten maailmassa on siis ainakin yksi palloilumuoto, jossa vastustajan voi painavista syistä vaikka surmata seuraamuksitta. Kyllä ei olisi suurikaan vääryys vaikka Itä-Suomen työsuojelupiiri puuttuisi eilisiin tapahtumiin. Kansantaloudelle tulevat vielä kalliiksi aivovammojen vuoksi työelämästä syrjäytyvät jääkiekkoilijat.  Muistelen, että koko kentän taklauspeli sallittiin vasta 60-luvulla ja nyt olisi korkea aika palata vanhoihin pehmosääntöihin. Pelin vauhti on koventunut ja pelaajat kasvaneet kokoa siinä määrin, että kansanterveydellisistä syistä sääntömuutos olisi tarpeen. Jääkiekkoilu on harvinaisen raaka urheilumuoto eikä minusta ole sen vuoksi yllättävää, että kaksi entistä maajoukkuevalmentajaa, eli Pentti Matikainen ja Risto Dufva, ovat alkuperäiseltä ammatiltaan lihanleikkaajia, joka ammatti varmasti pätevöittää jääkiekkovalmentajan ammattiin. Matikainen ja Dufva eivät siis ole mitään itsensä pöhköksi lukeneita liikuntatieteen maistereita, kuten yleensä maajoukkuetason valmentajat nykyään tapaavat ovat. Kommentit (0)
Älysuksi	22.03.2017, 19:18
Kun kilpahiihtoharrastus maailmalla alkoi 1900-luvun vaihteessa, kilpavälineenä oli yhdestä puusta veistetty suksi. Sillä tavalla pärjättiin noin 40 vuotta. Sitten tuli sälesuksiaika ja sitä kesti noin 40 vuotta. Jokainen, joka urheilusta sotain muistaa, muistaa miten sälesuksi syrjäytyi dramaattisella tavalla Falunin mömmönhiihtojen 30 kilometrin kilpailussa, jossa lasikuitukauteen siirtynyt Thomas Magnusson kukisti meidän sälesuksikauteen jämähtäneen Juhan. Mieto olisi muuten ilmeisesti voittanut kisan Järvisen puusuksitehtaan viimeiseksi jääneellä innovaatiolla, eli grafiittipohjasuksella, mutta Suomen rasvamikko paahtoi hajamielisyyttään uuden keksinnön pilalle juuri ennen starttia ja Pitkä-Jussi jäi hopealle. Minulla on unelma. Suomalaiset hiihtäjät eivät ole enää maailman parhaita, mutta ilmeisesti atk-insinöörimme ovat. Lasikuitusuksi on nyt palvellut noin 40 vuotta ja sen on aika siirtyä syrjään älysuksen tieltä ensi talven olympialaduilla, joita poikamme ja tyttömme  tulevat hallitsemaan Nokian kehittämillä älysuksilla. Toisessa välineurheilumuodossa, eli Formula-ykkösissä on jo käytössä erilaiset atk:hon perustuvat sutimisenestojärjestelmät. Nokian insinööri kehittää hetkessä älysuksen, jossa on sisäänrakennettuna atk:hon  perustuvat lipsumisenesto- ja luistonedistämisjärjestelmät. Kommentit (0)