Valtaoja ja terrorismi 02.12.2015, 19:17 Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on mielestäni se pakinoitsija Aapelin peräänkuuluttama viisas mies. Nyt hän on kertonut julkisuuteen tervejärkisiä asioita terrorismista ja sen vaikutuksista maailmanmenoon. Valtaoja toteaa, että terroristien uhreja vuonna 2014 oli kaikkiaan 32 685 ihmistä, kun samana vuonna sodissa kuoli yli 160 000, liikenneonnettomuuksissa 1240 000 ja lähes puoli miljoonaa murhattiin.   Valtaojan mielestä kustannustehokkaasti ihmishenkiä säästämällä tulisi kaikki terrorismin vastaiseen taisteluun käytettävät rahat laittaa työsuojeluun tai liikenneturvallisuuteen ja hän jatkaa, että vain yksi neljästäkymmenestä kuolleesta vuoden 2000 jälkeen on ollut länsimaalainen. Pariisin 130 uhria olisivat 2014 hirmutekojen listalla vasta 16. sijalla. Terroristit eivät suinkaan ole hyökkäämässä länsimaita vastaan, korkeintaan muuta kuin pienenä sivujuonteena. Terrorismi ei edes ole varsinaisesti globaali ilmiö, vaan keskittynyt muutamiin harvoihin maihin. Terroristit eivät taistele meidän, vaan toistensa kanssa.   Valtaoja on eittämättä viisas mies, mutta terrorismin suhteen hän on täysin väärässä. Terrorismi on todellinen uhka, kunhan alan harrastajat alkavat toimimaan vähänkin järjen kanssa. Sähköjen katkaisu talviaikaan kylmässä teollisuusvaltiossa aiheuttaisi massakuolemia. Tai jos matkustajakoneen kaapanneet omasta ja lajitovereidensa hengistä piittaamattomat ihmishirviöt lentäisivät koneen päin Sosnyvy Borin ydinvoimalaa, joka on samaa tyyppiä kuin Tshernobylin laitos, saattaisi suuri osa Suomesta muuttua vuosituhansiksi asuinkelvottomaksi.   Niin saattaisi käydä myös siinä tapauksessa, että yhteiskuntasopimuksen kariuduttua maamme ajautuisi taas sadan vuoden tauon jälkeen sisällissotaan ja ydinvoimaloidemme sadat uraani- ja kymmenet plutoniumtonnit otettaisiin maanpuolustukselliseen hyötykäyttöön. Plutoniumin, joka lienee yksi myrkyllisimmistä aineista, puoliintumisaika on 30.000 vuotta ja puoliintumisia tarvittaisiin monia ennen kuin ihminen palaisi niemellemme. Kommentit (0) Valco-Sorsa 01.12.2015, 19:15 Eilen mainitsemani kokoomuspoliitikot ovat kuitenkin koulumenestyksensä puolesta olleet melkoisia pinkoja Kalevi Sorsaan verrattuna. Sorsa toimi menestyksellä 10 vuoden ajan maamme pääministerinä ja hän on Suomen historian pitkäaikaisin pääministeri. Sorsan taitavalla hallintokaudella Suomi kehittyi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.     Tämä siitä huolimatta, että muistelen Sorsan keskikoulun päästötodistuksen keskiarvon olleen noin 5,5. Siitä huolimatta häntä ei meinattu hyväksyä paikallisen työväenyhdistyksen jäseniksi, koska työväenyhdistys kaukaa viisaasti katsoi, ettei yhdistyksessä kaivata herroja. Sorsan maineen pilasi haukkamainen Veikko Vennamo, joka alkoi nimittelemään Sorsaa Valco-Sorsaksi, koska hänen katsottiin olevan vastuussa Imatralle perustetun sosialidemokraattisen kuvaputkitehtaan konkurssista.     Tehtaan piti tuottaa 100.000 kuvaputkea vuodessa, mutta niitä syntyikin vain 1000 kpl ennen toiminnan lakkaamista. Valcon konkurssi maksoi kansalle nykyrahassa 300 miljoonaa euroa, jota tuolloin pidettiin käsittämättömän suurena summana. Tämä talouspoliittinen skandaali katkaisi todennäköisesti Kalevi Sorsan presidenttitien.     Valcon konkurssin hinta tuntuu suurelta, mutta tässä yhteydessä kannattaa mieliin palauttaa, että Soneran Umts-kaupat, joilla ostettiin Saksasta ilmaa, maksoivat suomalaisille 4300 miljoonaa euroa eli lähes 15 kertaa Valcon verran ja 4000 euroa jokaista kattilakuntaa kohden.     Umts- hankkeesta suurimmaksi syylliseksi leimattiin silloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen, jonka presidenttitien tapaus katkaisi ainakin toistaiseksi. Heinonen muuten oli seitsemän laudaturin ylioppilas, joten on ymmärrettävää, että hän pystyi hallitsemaan talouspolitiikassa selvästi isompia asioita kuin Kalevi Sorsa vaatimattomalta keskikoulupohjalta.   Pahaa pelkään, että, että Umts-kauppa oli kuitenkin pelkkää alkuverryttelyä Talvivaaran ja Olkiluodon ihmiskunnan kalleimman rakennuksen tuleviin tappioihin verrattuna. Nähtäväksi jää, kenen syyksi ne tappiot nimetään ja kenen presidenttitie katkeaa niihin sotkuihin. Kommentit (0) Prosenttilasku 30.11.2015, 19:43 Valtiovarainministeri Aleksander Stubb on herättänyt kiusallista huomiota, koska prosenttilaskennon kanssa on hänellä ollut ongelmia. Epäillään, ettei valtiovarainministeri hallitse prosenttilaskua, mutta rohkenen olla eri mieltä. Ylioppilaskirjoituksissa hän saavutti laajasta matematiikasta arvosanan C, joka todistaa sen, että kyllä hän alkeellisen prosenttilaskennon hallitsee. Voi tosin olla, että lasketun ymmärtämisessä voi saattaa olla ongelmia, koska yleissivistystä testaavassa reaalinkokeessa Stubb sai I:n, eli hän reputti. Tosin ei pidä vähätellä Stubbin opintosuorituksia, koska kykypuolue Kokoomuksen johtajaksi hän on soveliaampi kuin edeltäjänsä Jyrki Katainen. Kataisen ylioppilastutkinnon yleisarvosana oli C, mutta Stubbin peräti M. Presidenttiainesta molemmat miehet ovat eittämättä, koska heidän opintomenestyksensä on ollut selkeästi parempi kuin nykyisen presidentti Sauli Niinistön, jonka ylioppilastodistuksen yleisarvosana oli A. Ylioppilastodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli 6,5. Niinistö sai tosin urheilusta 10, mutta seuraavaksi paras numero oli 7, joita oli useampiakin. Voimistelukin oli 7, joka on aika vaatimaton numero siihen nähden, että urheilusta oli täysi 10. Muuten Sauli Niinistön vaatimaton koulumenestys saattaisi olla hyvä lyömäase monille huolestuneille vanhemmille, jotka  voivat pelotella jälkikasvuaan sillä, että elleivät lukuhommat ala maittaa, saattaa käydä kuin Niinistölle. Kommentit (0) Olympiatoivoja 29.11.2015, 18:04 Vaihteeksi jotain myönteistäkin maamme urheilurintamalta. Parempaan päin on Suomen hiihto menossa, koska eilen paras suomalaismies oli 29., mutta tänään meni jonkin verran paremmin, koska Iivo Niskanen oli jo sijalla 27 pursuitissa, mitä se sitten onkaan. Myöskin Norjan miesten ylivoima alkaa hiipua. Nyt heitä oli vain kuusi kymmenen parhaan joukossa. Myöskään Norjan naiset eivät ole näköjään täysin lyömättömiä, koska ainakin yksi heidän tytöistään putosi sijalle yms., koska ei osannut laskea neljään, vaan lopetti hiihdon kolmannen kierroksen jälkeen. Norjalaiset kyllä pärjäävät hyvin hiihtokilpailuissa, mutta kansainvälisissä koulumenestystä mittaavissa Pisa-tutkimuksissa he häviävät selvästi suomalaisille, josta tämän päivän tapaus oli hyvä esimerkki. En jaksa uskoa, että seuraavissa talviolympialaisissa maamme hiihtäjät pärjäävät, mutta ohjaskelkkailusta voi tulla kultaa. Nimittäin Amerikan suomalainen Tristan Jeskanen on tulossa edustamaan maatamme kelkkailun kansainvälisellä huipputasolla. Kelkkailu voi olla tulevaisuudessa Suomen menestyslaji, koska se on ihan sopiva laji ylipainoiselle ja vauhtihurjastelusta pitävälle kansallemme. Seuraavat kesä olympialaiset ovat jo ensi kesänä ja yhteen aikaan näytti jo ihan selvältä, että taaskin maamme jää vaille himoittua olympiakultaa, mutta vielä on toivoa. Nimittäin eilen porvoolainen Arslan Khataev, 17 v. voitti hopeaa nyrkkeilyssä nuorten Euroopan mestaruuskisoissa ja hävisi loppuottelussa äärimmäisen niukasti. Tuossa iässä kehitys on nopeaa ja olympiakehässä mitalin väri voi kirkastua. Khataev on Suomen tsetseenejä ja tsetseenit ovat kovan kamppailijakansan maineessa. Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev, 17Arslan Khataev Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev, 17 Arslan Khataev Arslan Khataev Kommentit (0) Pienmäenlaskua 28.11.2015, 19:07 Taas meni Rukan mäkikisa plörinäksi. Kuopiolaisnero Pertti Pasasen Spede-linko on otettava pikimmiten käyttöön mäkikilpailuissa. Lajin sääntöjä voitaisiin muuttaa lisäksi myös siten, että alastulorinteestäkin luovutaan ja hypätään tasaisella kentällä. Kyllä silläkin tavalla miehet karsitaan pojista. Eivätkä tuuliolot haittaa touhua. Kilpailuasuna, jossa sellaista välttämättä tarvitaan, voisivat olla uimahousut, jolloin päästäisiin mäkihaalareihin liittyvistä sääntötulkinnoista. Oikeastaan aika hupaista, että mäkihyppyä pidetään inhimillisessä mielessä arvokkaana toimintona. Voi olla ulkoavaruudesta saapuvilla olennoilla tuhannen vuoden päästä ihmettelemistä jossain Lahden sementtimäessä. Pitävät sitä varmaan jonkinlaisena alkukantaiseen uskontoon liittyvänä rituaalipaikkana, jossa ihmisuhreja singottiin avaruuteen. Ihmisiä silloin tuskin enää on selittämässä satunnaisille muukalaisille hyppyrimäkien funktiota. Onneksi kuitenkin sätkyttelyhiihdon kilpailu saatiin vietyä kunnialla läpi. Kisa oli suomalaisittain huikean jännittävä, koska loppuun asti oli epäselvää, sijoittuuko yksikään suomalainen maailman cupin pisteille eli 30 parhaan joukkoon. Onneksi Anssi Pentsinen jaksoi taistella sijalle 29, vaikka perinteistä suomalaisten salaista asetta, eli Kiurun Akun sekoittamaa kuumaa mustikkasoppaa, ei ollut tarjolla. Muitakin hyviä sijoituksia poikamme saavuttivat Pentsisen pistepaikan lisäksi. Germaaneille emme pärjänneet alkuunkaan, mutta hehän ovatkin yli-ihmisiä. Sen sijaan suomalais-ugrilaisten sarjassa taistelimme ihan tasapäisesti virolaisten ja unkarilaisten kanssa. Ilahduttavaa oli sekin, etteivät Kiinan pojatkaan vielä pärjänneet ihan kaikille suomalaisille. Kommentit (0) Kuumat liköörit ja mehut	27.11.2015, 19:16
Arto Tiainen jaksoi kuitenkin sinnitellä pronssille, vaikka "kuuma likööri" jäi nauttimatta. Insbruckissa Tiaisella oli maaliin tultaessa toinen side vain yhdellä ruuvilla kiinni, muut kaksi olivat pudonneet ladulle. Koko sidekin irtosi loppumatkasta, mutta onneksi Tintti löysi kuitenkin yhden ruuvin, jonka hän paljain käsin kiersi jollakin tavalla kiinni ja lykki loppumatkan tasatahtia maaliin. Se tapaus tietenkin hidasti vauhtia ja Tintiltä meni sidevaurion vuoksi todennäköisesti hopea,joka kuuman liköörin avulla olisi saattanut kirkastua jopa kullaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Holmenkollenin mm-kisoissa Tiaiselta meni 50 kilometrin kulta, kun hän ei saanut viimeisellä juottopisteellä "kuumaa mehua", mitä ihmettä se sitten olikaan. Kiurun Aku oli silloin jotenkin sotkenut juomapullot ja tarjosi vain kylmää mehua. Muistan, kuinka Savon Sanomissa kerrottiin, että Tiainen, miehinen mies, itki maalissa puuttunutta kuumaa mehua ja aikuisen miehen itkeminen järkytti syvästi pikkupojan mieltä. Siihen aikaan suomalainen mies ei turhia itkeskellyt eivätkä palloilulajien hikiset miehet toisiaan halailleet kuten nykyään. Kalevi Hämäläisellä olisi ollut mahdollisuus voittaa vielä vuonna 1968 Grenoblessa 50 kilometrin olympiakulta, mutta jostain silloin käsittämättömästä syystä häntä ei valittu joukkueeseen. Kun Porrassalmen karsintahiihtojen palkintojenjaossa kerrottiin olympialadulle valittujen nimet, eikä Kallun nimeä ollut listalla, nousi erään silminnäkijän lausunnon mukaan mies yleisön joukosta ja poistui paikalta, mutta kääntyi vielä ovella ja huusi, että "Vennamo voittoon". Se oli sitä aikaa maamme poliittisessa historiassa. Historiantutkijat ovat nyt selvittäneet, että Hämäläistä ei syrjitty poliittisin perustein, vaan häntä ei valittu, koska maamme naishiihtäjät olivat miehen mukaan tuloaan vastaan. Syytä naisten mielipiteeseen voi vain arvailla. Viimeisimmässä Kiveen hakatut kirjassa Arto Tiaisen kolme poikaa muistelevat lämmöllä isäänsä ja antavat ymmärtää, että isällä oli yksinään enemmän naisia kuin heillä kolmella pojalla yhteensä. Olisiko niin, että myös toinen Suur-Savon huippuhiihtäjä Kalevi Hämäläinen oli myös hanakka naisten perään. Kommentit (0)
Hojo	26.11.2015, 19:23
Antti Heikkisen kirjoittamasta Turus-Heikin elämänkerrasta sain selville, mistä on lähtöisin yhteen aikaan kyllästymiseen asti hoettu "hojo"-tervehdys. Simpauttajan ilmestymisen jälkeenhän suomalaiset hojottelivat toisiaan. Sittemmin hojottelu korvautui sanonnalla "päivää, että pätkähti".   Simpauttaja-kirjaansa Turunen löysi ”hojon” Tatran vuoristosta. Tatran vuoden 1971 MM-hiihtojen paikalliset katsojat kannustivat kilpailijoita huutamalla "hojo, hojo". Itse en noista kisoista tuota muista, mutta muistanpa sen sijaan, miten Tatran kisoissa kaikki meni poskelleen ja mitaliakaan ei meinannut Suomelle tulla. Sitten viimeisen päivän 50 km:n kisassa Oikarainen otti yllättäen kultaa ja pelasti maamme hiihtomaineen koko urheilevan maailman silmissä ja hiihtomaine säilyi aina Lahden vuoden 2001 mömmönkisoihin asti.   Oikaraisen voiton yllätyksellisyyttä lisäsi se, että Neuvostoliiton pelätty Vedenjin lähti minuutin Susi-Kallen jälkeen ja ohitti tämän jo alkumatkasta. 40 kilometrin virkistäytymispisteellä Susi-Kalle kuitenkin sai Kiurun Akun valmistamaa lämmintä mustikkakeittoa, jonka jälkeen hän innostui lykkimään loppumatkan niin hirmuista vauhtia ja onneksi vielä oikeaan suuntaan, jotta voitto oli selviö, kuten asia urheilukielellä ilmaistaan. Joskus aiemminhan vastaavassa tilanteessa eräälle suomalaisille oli käynyt niin, että hän ampaisi matkaan raketin lailla, mutta väärään, eli takaisin lähtöpaikan suuntaan. Kommentit (0)
Barcelona	25.11.2015, 18:21
Viime yönä me jalkapalloilun ystävät saimme seurata ottelua, joka oli suurta urheilun juhlaa, ja olinpa aistivinani ilmassa myös helleenisen kirkkauden tuntua. Barcelonan peliesitys Roomaa vastaan oli ilo silmälle. Uskon joukkueen olevan maailmankaikkeuden historian paras ja esimerkiksi maailmanmestari Saksan maajoukkueellekin se näyttäisi närhen vempaimet, jos sellainen koitos järjestettäisiin. Ymmärrän nyt täysin niitä Kupsin veteraaniosaston katsojia, jotka ovat vakuuttaneet, että parhaimmillaan Barcelonan pelityyli muistuttaa hyvin paljon 60-luvun Kupsin harrastamaa lyhytsyöttötaktiikkaa. Enää kuopiolaiset eivät enää pelaa yhtä iloista jalkapalloa, koska nykyään seura suosii kankeaita kookkaita hirvimäisiä pelaajia eivätkä Barcelonan säälittävän pienet metriheikit enää edes mahtuisi Kupsin joukkueeseen. Muutenkin viimeöinen ottelu toi mieleeni Kupsin. Lopetin nimittäin pelin katselun 5 – 0- tilanteessa ja muistin, että kerran siinä vaiheessa kun Hjk johti Kupsia Keskuskentällä 0 - 5, niin veteraani katsomosta huudettiin kotijoukkueelle asiantunteva neuvo, että "teillä alakaa olla jo kiire, jos meinootte ies tasapelliin piästä." Savossa osataan tuo sutkauttelun perinne, josta muualla maassa käytetään kansanomaisempaa naissukupuoleen viittaavaa termiä. Muistanpa, miten kerran pesäpalloilun Suomi-sarjassa, kun Suonenjoen Vasamalla ei peli kulkenut, Kiiskin-Saku huusi katsomosta käsin vähemmän asiantuntevan ohjeen, että ”pelatkaa pojat aikaa”. Kommentit (0)
Kenkärosvo	24.11.2015, 18:01
Likaisesta Harrista palautui mieleeni tapaus, josta kohuttiin vajaat 40 vuotta sitten. Nimittäin eräs erittäin tunnettu kansanedustaja ja entinen ministeri, josta kaavailtiin eräissä piireissä jopa vahvaa presidenttiehdokasta, sukupuoli ja puoluekanta jääkööt mainitsematta, käveli kerran ulos eräästä kenkäkaupasta jalassaan sieltä otetut maksamattomat kalliit saappaat. Myymäläetsivä säntäsi tämän merkittävän yhteiskunnallisen toimihenkilön perään ja otti tämän kiinni varkaudesta epäiltynä. Kuulusteluissa kiinniotettu vakuutti, että hän oli vain testaamassa kyseisiä kenkiä, jota parempaa selitystä on vaikea keksiä, ja tässä tapauksessa selitys näköjään meni läpi, koska syytettä ei nostettu. Tosin iltapäivälehdet huomioivat tapauksen näyttävästi. Toimittaja Harri Nykäsen mukaan todellinen selitys syyttämättä jättämiselle oli se, että eräs korkea poliisijohtaja, jonka nimen Nykänen kertoo kirjassaan, haki paperit ja hautasi syvälle arkistoonsa. Sama poliisijohtaja tapsi viettää aamuisin aikaa valtioneuvoston linnan ulkopuolella, koska silloin hän aina "sattumalta työmatkallaan" törmäsi tämän yhteiskunnan vallankäyttäjiin ja pystyi siten vaikuttamaan myönteisesti urakehitykseensä. Tosin ihan loppuun asti urakehitys ei jatkunut nousujohteisena, koska mies oli ensimmäinen korkea poliisipäällikkö, joka sai syytteen lahjoman vastaanotosta. Hän oli konsultoinut eräitä firmoja palkkiota vastaan, vaikka kyseinen konsultointi olisi kuulunut virkaan ilman erityiskorvausta. Tosin maallista tuomiota ei ehtinyt tulla, koska syytetty kuoli syöpään oikeuskäsittelyn aikana. Kommentit (0)
Matti Ahde ja siemensyöksy	23.11.2015, 19:33
Likaisesta Harrista palautui mieleeni myös Matti Ahteen ahdestelutapaus. Tämän vuosituhannen alussa TV-Nelosen palaneen käryä ohjelma paljasti, että sähkömiehellä ja Veikkaus Oy:n toimitusjohtajalla Matti Ahteella olivat niin levottomat kädet, että eräät työpaikan tytötkin niistä valittelivat. Sitä en ole onnistunut selvittämään, että olivatko Ahteen kädet yhtä vikkelät kuin isä Nitron vastaavat elimet, joista eräät toimittajatytöt valittelivat. Rikostoimittaja Harri Nykänen yritti julkaista asiasta uutisen Helsingin Sanomissa, mutta Uukuniemen tyttö Hesarin uutispäätoimittaja Reetta Meriläinen sen esti syystä, jota voi vain ihmetellä. TV-Nelonen asian kuitenkin paljasti, jonka jälkeen eduskunnan apulaisasiamies Pirkko K. Koskinen ryhtyi tutkimaan tapausta. Jotain hän saikin selville, koska toimitusjohtaja Ahde oli nopeasti entinen toimitusjohtaja. Koskinen oli ainakin saanut selville, että Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde oli käpälöinyt tyttöjä. Koskinen oli saanut selville myös, että siemensyöksykin oli tapahtunut jossain käpälöintitapauksessa. Harri Nykänen tosin ihmettelee sitä, että keneltä siemensyöksy oli tullut, ahdistellulta naiselta vai ahdistelijalta. Tapauksen jälkeen Matti Ahde valittiin  kansanedustajaksi, koska  luultavasti ainakin osa käpälöintiin syyllistyneistä Oulun vaalipiirin äänestäjistä arvioi hänet parhaaksi hoitamaan isänmaan asioita. Tietooni ei oli kuitenkaan tullut, että miestä muuten olisi palkittu virka-aikana suoritetusta aktista. Kommentit (0)

Hotelli Marskin terrori-isku 1977	22.11.2015, 18:56
Likainen Harri palautti mieleeni joulun alla 1977 Marskin kabinetissa tapahtuneen terrori-iskun, jonka kohteena olivat Kekkosen seuraajaksikin kaavailtu entinen ministeri ja silloinen talouselämän vahva vaikuttaja ja erään valtion erittäin suuren viraston pääjohtaja. Nimiä en tässä yhteydessä uskalla mainita, mutta Harri Nykänen ei niitä kirjassaan salaa. Virallisen tarinan mukaan kyseiset merkkimiehet olivat kabinetissa neuvottelemassa isänmaamme asioiden järjestämisestä, kun ihan yllättäen pyytämättä tai tilaamatta kabinettiin asteli viisi puukoin ja tikarein aseistautunutta miehenroikaletta. Vain uhrien ripeä, oma-aloitteinen ja urhoollinen toiminta esti pahemmat  henkilövahingot virallisen tarinan mukaan. Entinen ministeri torjui hyökkäyksen oikealla suorallaan, mutta pääjohtaja joutui turvautumaan tuoliin. Päällekarkaajat pakenivat kovan vastuksen yllättäminä. Myöhemmin terrori-iskusta tuomittiin neljä pikkurikollista lieviin rangaistuksiin. Nykäsen epävirallisen version mukaan entinen ministeri ja mahdollinen presidentti oli kabinetissa naukkailemassa viskiä, koska hän oli pääjohtajan esiliinana, joka oli tapaamassa virka-aikanaan naisystäväänsä tämän työpaikassa tämän työaikana. Ratkaisevalla hetkellä rakastavaiset yllätti naisenpuolen aviomies, joka jostain syystä ryntäsi iso puukko kädessä jostain syystää pakoon pinkaisseen pääjohtajan perään, joka haki turvaa entisen ministerin kabinetista. Muistan tapauksen selvästi ja senkin muistan, että entinen ministeri esitteli TV-uutisissa terävää oikeaa suoraansa ja harmi, ettei ammattinyrkkeilyn promoottori Elis Ask tapausta nähnyt, koska siinä hänelle olisi ollut se kauan etsitty iso hyvä mies. Nykäsen mukaan sekä poliisi että oikeuslaitos hyväksyivät tapahtumasarjasta kerrotun virallisen version ja joukko pikkurikollisia suostui korvausta vastaan ottamaan teosta tuomion. Ja tapauksella on sikälikin onnellinen loppu, että sekä uskottomalle aviovaimolle ja hänen aviomiehelleen hankittiin hyvät työpaikat korvaukseksi vaikenemisestaan. Kommentit (0)
Rehellinen kansa	21.11.2015, 19:56
Suomalaiset uskovat olevansa rehellistä kansaa ja ehkä niin onkin, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa maamme on yleensä ollut yksi maailman vähiten korruptoituneimmista. Itse epäilen, ettei totuus ole niin yksiselitteinen. Muualla maailmassa poliitikkoja ja virkamiehiä ostetaan rahalla, mutta meillä sen sijaan viinapullo ajaa saman asian. Epäilyjäni lisää sekin, että Suomessa itsevalintamyymälöiden tavarahävikki on EU-maista Hollannin jälkeen toiseksi pahinta. Viikko sitten luin Jarmo Korhosen puolueiden rahanhankintaan liittyvästä korruptiosta kertovan Maan tavan ja ajattelin, ettei tilanne voi olla niin paha, mitä Korhonen antaa ymmärtää. Tänään olen lukenut Helsingin Sanomien entisen rikostoimittajan Harri Nykäsen muistelmia nimeltään Likainen Harri ja ymmärrän, ettei maamme korruptiotilanne ole niin pahaa, mitä Korhonen kertoo, vaan tilanne on vielä pahempi. Suomalaiset ovat sikäli erikoista kansaa, että me emme pelkää poliisia emmekä Jumalaa. Jumalaa emme pelkää, koska Jumala  tunnetusti on suomalaisten puolella, mutta poliiseja, tai ainakin poliisijohtoa alkaa väkisinkin pelkäämään Nykäsen kirjan luettuaan, mikäli kirjaan on yhtään uskominen ja miksi ei olisi uskominen, koska kunnian loukkaamisesta joutuu helposti tuomiolle ja kovien korvausten maksuun. Uskon Nykäsen kokeneena rikostoimittajana varmistaneen selustansa. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi Aarnion jutussa käy. Kokenut rikostoimittaja Nykänen ainakin näkee asiassa vahvasti salaliiton piirteitä. Hän vaikuttaa uskovan, että monenlaista laitonta Aarnio on tehnyt, mutta kokeneena rikostutkijana hän ei ole tehnyt läheskään kaikkea, mistä häntä syytetään. Esimerkiksi setelikasan kaivaminen sinkkiämpärissä omaan kukkapenkkiin, josta kotietsintää suorittavat poliisit sen miinaharavan ja rahakoiran avulla helposti löytävät, on temppu, johon Aarnion kaltainen taitava poliisi ei syyllisty. Eikä niistä seteleistä sitä paitsi löydy Aarnion sormenjälkiä. Kommentit (0)
Lappilaisia kulttuurivaikuttajia	20.11.2015, 17:23
Reidar Särestöniemen lisäksi vähäväkinen Lappi on tuottanut monta muutakin merkittävää kulttuurityöntekijää. Päällimmäisenä tulee mieleen ainakin Uutisvuodostakin tuttu kirjailija Jari Tervo ja hyvin paljon Tervoa muistuttava Arto Paasilinna, joka on monta kertaa sotkettu jostain syystä Helsingin ravintoloissa Jari Tervoon.   Arvostetuin Lapin kirjailijoista on Timo K. Mukka, joka jo 17-vuotiaana julkaisi maata järisyttäneen esikoisteoksensa ja nukkui nuorena pois kymmenen vuotta myöhemmin vanhan miehen sairauksiin. Luomisen tuska ahdisti kirjailija Timo Mukkaa ja ahdasmielisen Pellon ilmapiiriin kyllästynyt Mukka oli pahimman depression aikana jo valmis muuttamaan vaikka Heinolaan, joka on aika kova juttu, mutta näin hän ei kuitenkaan jostain syystä menetellyt. Koska jonnekin täytyi lähteä, lyöttäytyi Mukka kerran apupojaksi ystävänsä Reidar Särestöniemen mukaan Tukholmaan pystyttämään tämän taidenäyttelyä. Retki ei alkanut mitenkään lupaavasti, sillä Särestöniemen kuolematonta taidetta hinannut traktori upposi jo alkumatkasta Lapin jänkään, josta kulttuurityöntekijöiden täytyi se leikata irti kuin juustosta ja kangeta ylös. Perille Tukholmaan kuitenkin päästiin ja siellä voitin jo ottaa vähän rennommin, kuten Särestöniemi jälkeenpäin muisteli Erno Paasilinnan Timo Mukasta kertovassa teoksessa: "Ja sitte semmonenki aamu valkeni Tukholamasa että Arvo lähti ja Brita lähti. Saaniot lähti yhessä, Vappu meni. Kaikki meni. Timo sannoo, etä hän ei lähtis niin mielelhään, mitä varten mennä sinne syksyshen Laphin? Mie että tosinki saatana. Olemmepa näyttelyssä. Ja mehän siellä päivystimmä. Mutta met olimma niin mielenkiintoisia, etä meän ympärille keräinty semmonen omituinen remmi. Ko met kävimä mitä hurjimmisa paikoisa mitä Tukholmasta löyty. Se alko käymhän tyyhriiksi, meinas mennä päivän ansio aina siihen remhin. Yhtäkkiä päätimmä etä halvempi on olla Las Palmasisa kahen. Lähemmä sinne. Aamulla lähimmä Göteborginin junala. Meillä oli hotellista otettu raamattu matkasa ja met luimma ja selitimmä toisillemma Jobin kirjaa". Kommentit (0)
Reidar	19.11.2015, 19:07
Harva on se taiteilija, joka on Suomessa rahoiksi lyönyt, vaan enemmänkin maamme taiteilijat ovat joutuneet vierailemaan sosiaalitoimiston elämänluukulla. Reidar Särestöniemi kuitenkin osasi rahanhankkimisen taidon. Yhteen aikaan jopa paremman perheen tunnusmerkistöön kuului seinällä oleva Särestöniemen maalaus ja taistolaiset lapset. Ainakin hyvän tarinan mukaan, kun Reidar oli kerran neuvottelemassa Helsingin vuorineuvoksen kanssa taiteensa myynnistä isolla rahalla, saapasteli paikalla Reidarin veli Anton pensseli kourassa ja kysäisi taiteilijanerolta, että "pannaanko lissää punasta". Ja toisen melkein yhtä hyvän tarinan mukaan Helsingin vuorineuvos soitteli kauhtuneena Reidarille ja valitti, että tämän isolla rahalla ostetusta työstä varisee maali. Taiteilija kysyi ystävällisesti, että "vieläkös kuitenkin hinta näkyy" ja kun Helsingin vuorineuvos myönsi sen näkyvän, ihmetteli Särestöniemi, että "mitäs sinä sitten valitat". Kommentit (0)
Talouden ja taiteen suhteesta	18.11.2015, 19:16
Eilen filosofiakahvilassa keskusteltiin talouden ja taiteen suhteesta ja osallistuin innokkaasti asiaan, koska en kummastakaan asiasta mätään ymmärrä. Sen tiedän Jarmo Korhosen Mammutin luettuani, että ainakin poliitikkojen taulukaupassa liikkuvat suuret rahat. Eivät tosin niin suuret, kuin porno-, musiikki- ja elokuvateollisuudessa ja voi olla, että myös huume- ja asekauppa liikuttavat vielä suurempia taloudellisia arvoja – ainakin niiden alojen liikevaihto on ymmärtääkseni elintarvike-, auto- ja metalliteollisuutta suurempaa. Korostettakoon sitä, että en ole kuitenkaan ihan vasta-alkaja käytännön kuvataidepuolella, koska opiskeluaikanani ei nuorilla miehillä ollut parempaakaan tekemistä, kuin heitellä tikkaa iltakaudet keittiön seinään ja siinä yhteydessä tuli luotua tuo kuvan esittämä taideteos nimeltään Kylpevän naisen figuuri. Jokin aika sitten väitin, että Malevitsin Mustan neliön arvo olisi kymmeniä miljoonia euroja, mutta todennäköisesti olin jälleen kerran väärässä, koska arvo on suurempi. Kaikkitietävä Wikipedia korostaa taulun merkitystä seuraavasti: Malevitš esitteli Mustan neliön ensimmäisen kerran futuristien<https://fi.wikipedia.org/wiki/Futurismi> vuoden 1915 "0.10"-näyttelyssä, jossa hän ripusti sen kunniapaikalle huoneen nurkkaan, joka venäläisessä ortodoksisessa<https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksinen_kirkko> kodissa on varattu ikonille<https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikoni>. Hän kutsui Mustaa neliötään "paljaaksi ikoniksi". Mustan neliön vaikutus kuvataiteen kenttään on ollut mullistava ja sitä pidetään 1900-luvun ikonina.[1]<https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_neli%C3%B6#cite_note-Uimonen-1>Malevitš itse koki Mustan neliön maalaamisen niin järisyttävänä, ettei pystynyt sen maalattuaan syömään, juomaan eikä nukkumaan viikkoon. Kommentit (0)

Rönä	17.11.2015, 19:31
Suru-uutinen oli tämän päivän Savon Sanomissa. Kuopiolainen uljas mäkikotka Juhani "Rönä" Ruotsalainen on lähtenyt tuonilmaisiin mäkirinteisiin. " Rönän" muistan maan rohkeimmasta etunojasta ja varsinkin siitä, että hän paransi kerralla parilla kymmenellä metrillä maamme mäkihypyn pituusennätystä; edellinen Tauno Luiron ennätys kesti lähes neljännesvuosisadan.   Olin pikkupoikana seuraamassa, kun "Rönä" kilpaili Kyöpelin K-60 m noin talvella 1971. Erityisesti mieleeni on jäänyt, että ensimmäisen kierroksen jälkeen mies pisti häpeämättömästi tupakaksi, taisi olla vielä punaista Norttia, mäkisuksiin rennosti nojaillen. Itselläni oli ollut erilainen käsitys urheilusankareista. Tosin ihanteellinen käsitys oli saanut jo särön edellisenä kesänä, kun Savon Sanomissa oli kuva urheilukentällä tupakkaa polttelevasta Jorma Kinnusesta. Käsivarren tatuointikin näkyi ja siihen aikaan tatuointeja oli vain vangeilla ja merimiehillä.   Muuten Wada voisi tutkia tupakan doping-vaikutuksia. Tutkimusten mukaan tupakka on sikäli erikoinen aine, että se sekä rauhoittaa että piristää. Sillä saattaa olla suoritusta parantava vaikutus varsinkin keskittymiskykyä ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa ja se saattaa myös auttaa urheilijaa painonhallinnassa. Yhteen aikaan oli maailmassa viisi yli 240 cm:n korkeushyppääjää ja he kaikki olivat tupakkamiehiä. Nyt saattaa uusiin haamurajan ylittäjä Ukrainan Bohdan Bondarenko olla ihan savuton esimerkki urheilevalle nuorisolle. Kommentit (0)
Kaaos tai vahva johtaja	16.11.2015, 18:51
Dosentti Yury Shikalov oli viime torstaina Kuopion Isänmaallisen seuran vieraana. Hän on Venäjällä Volgan mutkassa syntynyt udmurtti, joka muutti 90-luvun alun sekasortoisina vuosina Suomeen. Opetteli suomen kielen, pääsi opiskelijaksi Joensuun yliopistoon, elätti itsensä aluksi naputtelemalla Pohjanmaan verstaassa trukkilavoja ja on nykyään Joensuun Yliopiston historian dosentti. Maratonin veteraanien Em-kisoissa hän oli parhaana suomalaisena kuudes sarjassa miehet yli 50 vuotta. Maraton ennätys on 2.43 ja osia. Hän on esimerkki hyvin Suomeen sopeutuneesta mamusta. Shikalov on viisas ja elämää nähnyt ihminen, joka tuntui kannattavan Putinia. Hän muistaa hyvin Jeltsinin, joka oli heikko johtaja. Shikalovin mukaansa Venäjällä on monista historiallisista syistä vain kaksi realistista vaihtoehtoa, jotka ovat joko vahva johtaja tai kaaos. Hän toivoi, että sitten kun Putinin aika on ohi, viisaat ihmiset osaavat valita hänelle yhtä hyvän seuraajan. Maantieteelle Venäjä ei mahda mitään ja valtava harvaan asuttu monikulttuurinen valtio ilman kansalaisyhteiskuntaa toimii edes jollakin tavalla kovan kurin avulla. Iivana Julma valtasi Siperian, vaikka paistoi itse välillä epäiltyjä vastustajiaan suurella paistinpannulla, Pietari Suuri valtasi Venäjälle tien merille, vaikka surmasi omin käsin epäiltyjä vastustajiaan ja Stalin valtasi puolet Euroopasta, vaikka tapatti samaan aikaan 10 - 20 miljoonaa epäiltyä vastustajaansa. Putin on tähän asti pitänyt kurin ihan silkkihansikkain. Kommentit (0)
Lastensuojelun tarve	15.11.2015, 20:04
Kalpan A-junioreilla, jotka ovat lähinnä lukio- ja ammattikouluikäisiä nuoria, oli tällä viikolla neljä ottelua viiden päivän sisällä. B-juniorit, jotka ovat lähinnä peruskoulun yläasteikäisiä, pääsivät helpommalla ja heillä oli vain kolme peliä neljässä päivässä. Ei ole ihme, että harva on se jääkiekkojuniori, joka käy koulunsa kunnialla loppuun. Toisaalta vain yksi sadasta tulee elättämään itsensä jääkiekkoviihdetyöläisenä. Olen sitä mieltä, että lastensuojeluviranomaisten tulisi kiinnittää entistä enenevämmässä määrin huomiota jääkiekkoa harrastavan nuorison tilanteeseen. Kommentit (0)
Huippu-urheilijan säännölliset elämäntavat	14.11.2015, 18:36
Huippu-urheilussa menestyminen edellyttää säännöllisiä elämäntapoja. Kuopiolaisen mäkihypyn maailmanmestari Matti Pietikäisen elämäntavat olivat hyvin säännölliset ainakin, mikäli yhtään on uskominen Arto Terosen ja Jouko Vuolteen kirjaa Urheilun valoja ja varjoa - Kiveen hakatut. Ja miksi ei olisi uskominen, koska kuvauksen Pietikäisen elämäntavoista on tarinan mukaan antanut maailmanmestarin naapuri . Matti heräsi kunnon työmiehenä klo 6 ja toimi työelämän palveluksessa peltiseppänä klo 7-16, kuten kunnon peltisepän kuuluukin. Tämän jälkeen hän vaihtoi urheiluvaatteet ja harjoitteli tunnollisesti klo 20 asti, kuten kunnon huippu-urheilijan kuuluukin.  Seuraava lainaus on sitten suoraan Terosen ja Vuolteen mainiosta kirjasta: "Sen jälkeen mies siistiytyi, puki ykköspuvun päälleen ja siirtyi kaupunginhotelliin. Muutama tunti kului hauskanpitoon, tanssittiin ja juteltiin sekä katseltiin naisia. Kun kapakat menivät kiinni, niin viisi minuuttia yli puolen yön Matti kolisteli kämpille, köpötteli yläkertaan jonkun naisen kanssa. Seuraavat kolme varttia jokainen voi kuvitella. Melko tarkalleen 00.45 kuuluivat taas askeleet portaissa, kun sen iltainen tyttöystävä lähti pois. Vielä ennen nukkumaanmenoa Matti veti jumpan, mikä päättyi siihen, että kun siihen aikaan oli rautapäällysteisiä hetekoita, niin Matti nousi päätyyn käsinseisontaan ja rojahti siitä suorin vartaloin punkkaan, mihin koko talo heräsi siis klo 01.00 - joka helvetin yö. " Tarina on hyvä, mutta Pietikäisen siskonpoika Heikki Savolainen, joka on yksi 22:sta Kuopion puhelinluettelon tuntemasta Heikki Savolaisesta, ei pidä tarinaa totena. Savolainen, joka asui samassa asunnossa Pietikäisen kanssa vakuuttaa, että tarinat enosta ovat kovasti liioiteltuja, koska  "koskaan en viinapulloa kotona nähnyt niin kauan kuin yhdessä asuttiin." Kommentit (0)
Valtteri Makkonen	13.11.2015, 19:15
Eilen saamani lukijapalaute palautti mieleeni Suonenjoen johtavan tietokilpailumiehen matematiikan- ja fysiikanopettaja Valtteri Makkosen, jota myös Kapuksi kutsuttiin, koska hän oli Suomen armeijan kapteeni evp. Olen sitä ikäluokkaa, ettei Kapu ehtinyt itseäni opettamaan, mutta lempinimi on minullekin samalla tavalla tuttu kuin Inssi ja Vempula, jotka olivat myös oppikoulun legendaarisia opettajia lapsuudessani. Suomen kansan tietoisuuteen Valtteri Makkonen pääsi, kun hän osallistui Kirsi Rautiaisen Tuplaan ja kuittiin. Muistelen, että kilpailuaiheena oli historia ja ettei hän kuitenkaan ihan pääpottia saanut.   Suonenjoen pitäjänlehdestä luin jutun, jonka mukaan sota-aikana kapteeni Makkonen toimi jossain vaiheessa propagandamiehenä ja huuteli kovaäänisellä linjojen yli asioita, joiden uskottiin heikentävän vihollisen taistelumoraalia; vaikkapa, että "tulkaa hakemaan leipää" ja muuta yhtä syvällistä. Kerran vihollisen panssarivaunu ampui Makkosen kovaäänisen tuhansiksi päreiksi. 70-luvulla Makkonen vieraili silloisessa Leningradissa ja törmäsi siellä vastapuolen panssarimieheen, joka väitti, että juuri hän ampui kovaäänisen tuhansiksi päreiksi. Merkillinen sattuma ja epäilen, ettei ollut sattuma, vaan järjestetty juttu.   Siihen aikaan tällaisia ihmeellisiä tapaamisia sattui yleisesti. Itsekin läksin nöösipoikana teit isäin astumaan ja vierailin syksyllä 1976 veteraanien mukana Petroskoissa, ja kuinka ollakaan kadulla minut pysäytti yllättäen täysin tuntematon ystävällinen herra, joka pyysi viemään terveisiä veljelleen Suonenjoen vanhainkotiin. Muistaakseni velipoika oli nimeltään Kaipainen tai Kaipiainen. Terveiset jäivät silloin jostain syystä viemättä, mutta toivottavasti kyseinen velipoika sattuu nyt tämän lukemaan. Kommentit (0)