Sprii

Jos turvebensan valmistus maksaa vähintään kolme euroa litralta, niin siihen verrattuna sprii on halpaa, koska Suomessa se maksaisi puunjalostuksen jätteistä vain noin euron litralta ja etelän maissista sitä voisi valmistaa puolta halvemmalla. Kuitenkaan en usko, että meillä sota-aikana olisi suunniteltu spriimoottoreihin siirtymistä, koska sellaisia ei oltu vielä kehitetty. 

Tosin autojen bensamoottorit toimivat Suomessakin korvikebensalla, jossa bensiiniin oli lisätty 10 - 30 % spriitä. Geminin mukaan lentokoneissa tai panssarivaunuissa ei sen sijaan voinut käyttää korvikeaineita, vaan ne saivat aitoa bensaa. Kun meillä kulutettiin sotavuosina noin 100 miljoonaa litraa bensiiniä, niin ilmavoimat saivat siitä reilut seitsemän miljoonaa ja panssarit noin puoli miljoonaa litraa.

Tuossa panssaribensa-asiassa jouduin riitaan tekoäly Geminin kanssa, koska enoni Risto oli jatkosodassa koulutettavana tankinkuljettajaksi ja hän kertoi, että kasarmilla käymälätkin haisivat bensiinille. Syynä oli se, että tankkien polttoaine valutettiin kaasunaamarin läpi, koska sillä tavalla ainakin uskottiin, että polttoaineen himottu alkoholi pystyttiin erottamaan bensasta. 

Tekoäly Gemini kuitenkin rohkenin väittää, että eri puolilla maailmaa tunnetut tarinat siitä, että korvikebensasta pystyisi erottamaan alkoholin valuttamalla se kaasunaamarin tai esimerkiksi leivän läpi on hölynpölyä. Voi siis olla, että kasarmin käymälöissä haisi bensa, koska viinanhimossaan sotilaat joivatkin bensaa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloussprii