torstai 3. syyskuuta 2026

Elias Ahonen ja Uukuniemi

Uukuniemeläiset ovat kovia kauppamiehiä. Luettelo uukuniemeläisistä talouselämän vaikuttajahenkilöistä on kulunutta vertausta käyttäen pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. Ensimmäinen maineeseen noussut uukuniemeläinen suurliikemies oli Jalmari Ahokas, jota myös Sätkä-Jalluksi kutsuttiin, koska hän keksi ja patentoi sätkäkoneen, jolla löi rahoiksi varsinkin sota-aikaan.

Noin vuonna 1980 helppoheikkien Suomen mestaruuden Kuopion torilla järjestetyssä kilpailussa voitti Uukuniemellä syntynyt Antti Kuronen, jota myös Rukkas-Antiksi kutsuttiin, koska hän löi helppoheikki-toimensa ohessa rahoiksi myös rukkastehtailijana. Rukkas-Antti oli taitava myyntimies, mutta hänen näkemyksensä kirjanpitolaista erosi siinä määrin verohallinnon näkemyksestä, että hänet tuomittiin pariksi vuodeksi vankeuteen. Siitä rangaistuksesta hän ei ollenkaan tykännyt, vaan karkasi nelisenkymmentä vuotta sitten vankilasta eikä häntä ole vieläkään tavoitettu.

Uukuniemellä syntynyt kiinteistösijoittaja ja urheilumies Heikki Viitikko löi kiinteistöbisneksessä siinä määrin rahoiksi, että hän pari vuotta sitten osti Putinin kavereilta Helsinki-hallin ja nyt odotetaan, että sen nimeksi kohta muutetaan Uukuniemi-halli. Ilmeisesti kaupan kylkiäisenä Viitikko osti myös jääkiekkoseura Helsingin Jokerit ja niinpä nyt odotetaan, että seuran nimi muutetaan Uukuniemen Jokereiksi ja että sen kotiottelut siirretään Niukkalan jäästadionille.

Eilen huomasin ihmeekseni sosialistisesta mediasta, että maailman johtava virtuaalivaluutta-asiantuntija Elias Ahonen, joka on uskoakseni kypsässä 32 vuoden iässä lyönyt virtuaalivaluuttabisneksessä kunnolla rahoiksi, on muuttanut Dubaista mökkinaapurikseni, koska hänen isänsä on Uukuniemen poikia. Sosialistisesta mediasta huomasin myös sen, että olin kesällä 2025 Elias Ahosen kanssa Pitäjäntuvalla kuuntelemassa arkeologi Ville Laakson esitelmää Uukuniemen ortodoksikylän kaivauksista ja tuossa esitelmässä Laakso valitteli sitä, että rahoituksen puuttumisen vuoksi kaivauksia ei voi jatkaa. Luennon jälkeen Ahonen oli ilmeisen luottamuksellisesti ilmoittanut Laaksolle, että eiköhän se rahoitus järjesty.

Jos jollakulla on älykkyysosamäärä yli 160, niin hänen kannattaa kuunnella, mitä Elias Ahonen kertoo virtuaalivaluutoista: https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?PC=V205&q=elias+ahonen%2c+youtube&ru=%2fsearch%3fFORM%3dV205DF%26PC%3dV205%26q%3delias%2bahonen%252C%2byoutube&mmscn=vwrc&mid=A84F58720899A6BC821FA84F58720899A6BC821F&FORM=WRVORC&ntb=1&msockid=3f864608a77c11f1b590a7467249efc1

keskiviikko 2. syyskuuta 2026

Seitsemät pikkuhousut kympillä

Eilen pääuutisissa kerrottiin, että kiinalaisesta verkkokaupasta saa lihashuoltovasaran, mikä se sitten onkaan, 3,50 eurolla ja että suomalaisessa halpuudestaan tunnetussa verkkokaupassa, jonka omistaja lienee hänkin ainakin melkein Kärkkäälän poikia, ihan samannäköinen laite maksaa 30 euroa. Uutisesta muistui mieleeni, että joskus etsin netistä parvekkeen oveen magneettihyttysverkkoa, niin Temussa sellainen olisi maksanut Kiinasta kotiin tuotuna 80 centtiä, mutta paikallisessa rautakaupassa 20 euroa.

Ja sekin lihasvasarauutisesta tuli mieleeni, että Tallinnan sataman lähellä muudan liike oli aikoinaan mainostanut, että "seitsemät pikkuhousut kympillä" ja että Helsingin Sanomat oli tehnyt asiasta näyttävän jutun, jossa paheksuttiin väärennettyjen merkkituotteiden myymistä pilahintaan. Kyseisessä Tallinnan liikkeessä oli ilkeästä lehtijutusta riemuittu suuresti, koska se synnytti kauppaan asiakasryntäyksen, joka muistutti sitä asiakasryntäystä, joka Suomessa syntyi eräässä myymälässä, jossa kaatopaikalle menossa olleita viallisia muoviämpäreitä alettiin jakaa asiakkaille kaupanpäällisiksi.

Tutkin uteliaana ihmisenä netistä sitä, mikä järki on myydä seitsemät pikkuhousut kympillä ja tulin lopputulemaan, että siinä on suuri järki. Kiinan tehtaalla seitsemät pikkupöksyt maksavat yhteensä 1,5 euroa, eikä kuljetuskuluja siunaannu kovin paljoa, koska esimerkiksi lenkkitossuparin rahtaaminen konttilaivalla Helsingin satamaan maksaa tiettävästi 20 centtiä. Karkea arvioni on, että Tallinnan liike nettoaa seitsemistä alkkareista törkeät kahdeksan euroa.

Ennen oli Suomessa käytäntö, että maalaiskunta pystyi hankimaan itselleen kaupungin arvon ja aseman, mikäli maalaiskunnassa oli Alko, jossa myytiin teräviä ja herrojen vaatehtimo, jostsa myytiin kokopukuja herroille. Nykyään tilanne on se, että harva on maassamme kaupunki, josta saa herrojen kokopukuja. Kirjakauppojakaan ei ole enää juuri missään, mutta onneksi ainakin Kari Hotakaisen uusinta näyttää saavan monien K-kauppojen lihatiskien lähistöltä.

Tässä juttua lihashuoltovasaroista yms.: https://yle.fi/a/74-20243430

tiistai 1. syyskuuta 2026

Mehiläishotelli

Muistanpa, miten vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäisen kerran saavuin Tallinnaan, ihmettelin satamarakennusten katoilla kasvavia koivuja. Ajattelin silloin, että imperialismin vastainen taistelu kulutti sosialistisen suunnitelmatalouden resursseja niin, että koivujen vastainen taistelu oli jäänyt taka-alalle.

Mutta ei ollut ehkä sittenkään kattokoivujen selitys imperialismin vastainen taistelu, vaan kyseessä oli se, että Neuvostoliitossa oli jo vuosikymmeniä sitten aloitettu nykyään muodissa oleva vihreä siirtymä. Nimittäin, kun viimeksi kävin Tallinnassa, havaitsin, että satamarakennukset ja niiden kattokoivut olivat hävinneet, mutta kattometsäperinne oli siirtynyt ihan Vanhan kaupungin vieressä sijaitsevan neljän tähden hotellin Nordic Forumin katolle. Hotellin katto oli näet istutettu täyteen käsittääkseni tuijapuiden taimia, jotka näyttivät ihan hyvin viihtyvän korkean rakennuksen harjalla.

Eikä hotellin vihreä siirtymä rajoittunut vain tuijiin, sillä tutkimuksissani ilmeni, että katolle oli asennettu kuusi mehiläispesää, joiden 360.000 asukkia laidunsi Tallinnan puistoissa tuottaen todellista lähiruokaa, eli mehiläisen oksennusta, jota myös hunajaksi kutsutaan, hotellin aamiaispöytään. Tekoälyn mukaan 360.000 mehiläistä tuottaa vuodessa 240 kiloa hunajaa.

Minusta meillä suomalaisilla on nykyään paljon oppimista virolaisilta. Tässä lisätietoa Nordic Forumin mehiläistuotannosta: https://www.nordichotels.eu/fi/meidan-mehilaiset/